Electron

Mitä Elon Muskin retroraketti tekee Teksasissa?

Kun kyse on avaruuslennoista, on taakse vähitellen jäämässä oleva vuodenvaihde ollut jo hengästyttävä: Ultima Thulen ohilento, saapuminen asteroidille, laskeutuminen Kuuhun, kolme suomalaissatelliittia avaruuteen ja avaruusturismialus viimeinkin lentämässä avaruuden rajamailla. Kenties merkittävin asia on kuitenkin ollut toistaiseksi poissa otsikoista, sillä vain friikit Twitterissä ja muut asianharrastajat ovat jakaneet kuvia SpaceX:n Texasissa valmistuvasta kokeellisesta raketista.

Retroraketti on väläys tulevasta, tosin ensi vuonna saadaan siitä vain maistiaisia.

Hopeanhohtoinen, Tintin kuuraketilta näyttävä Starship Hopper on laite, joka testaa tulevan Starship-avaruusaluksen tekniikkaa ja toimintaa. Samaan tapaan kuin SpaceX harjoitteli Falcon 9 -kantorakettien ensimmäisten vaiheiden (nyt rutiininomaista) palaamista takaisin alas lentonsa päätteeksi, käytetään tätä lopullista pienempää ja yksinkertaisempaa rakettia Starshipin maahanpaluun kokeiluun.

Starship on SpaceX:n ja sen johtajaperustaja Elon Muskin kaavaileman BFR-superraketin ylempi osa, joka olisi uudelleenkäytettävä ja palaisi lentonsa jälkeen takaisin Maahan samaan tapaan kuin Falcon 9:n ensimmäiset vaiheet tekevät nyt. Ei siis avaruussukkulan tapaan liitokoneena, eikä avaruuskapseleiden tapaan laskuvarjoilla, vaan yksinkertaisesti rakettimoottorien avulla hidastaen, futuristisesti pystysuoraan alas laskeutumalla.

Kun BFR-raketin ensimmäinen vaihe (nimeltään yksinkertaisesti Super Heavy) tekee samoin, on raketti kokonaisuudessaan täysin uudelleenkäytettävä. Kooltaan tämä on laukaisuvaiheessa suurempi kuin ammoiset Apollo-lentojen kuuraketit – korkeutta sillä on lähes 120 metriä. Se pystyy nostamaan matalalle kiertoradalle Maan ympärillä noin sadan tonnin lastin kerralla.

Starship puolestaan on 55 metriä pitkä ja siitä on suunnitteilla kolme versiota. Yksi on rahdin kuljettamista varten, toinen ihmismatkustajia varten ja kolmas on tankkialus.

Rahtialus on periaatteessa mullistava, sillä se voisi viedä niin pikkusatelliitteja kuin suuria ja painavia avaruusasemien osia tai mitä muita rahteja avaruuteen kätevästi ja edullisesti; se olisi kuin rekka, joka pudottelee kuormaansa halutuille radoille ja palaa sitten hakemaan uutta kuljetettavaa.

Ihmismatkustajille tarkoitettu alus voisi kuljettaa kätevästi useita kymmeniä ihmisiä kiertoradalle ja takaisin. Alkuperäisen version kapasiteetiksi sanottiin jopa satakunta matkustajaa, mutta nykyversiossa on paineistettua tilaa "vain" tuhatkunta kuutiometriä. Tämä on enemmän kuin on asuintilaa Kansainvälisessä avaruusasemassa.

Tankkeriversiota tarvitaan siksi, että Starship kykenee pitkäkestoisiin lentoihin myös Maan lähistöä kauemmaksi. Sillä voi tehdä lentoja Kuuhun ja Marsiinkin, mutta näitä matkoja varten alus pitää tankata uudelleen avaruuteen nousun jälkeen.

Suuri sisätila tulee etenkin näillä lennoilla tarpeeseen. Alukseen voi laskennallisesti tehdä hytit 40 henkilölle, joiden lisäksi matkustajilla on yhteistä tilaa, keittiö, varastotilaa ja myös säteilysuojattu turvatila, missä voidaan olla esimerkiksi aurinkomyrskyjen aikana.

Suunnitelmien mukaan Superheavy ja Starship ovat siis mullistava yhdistelmä, joka saa kaikki nyt pöydällä olevat suunnitelmat Kuun ja Marsin tutkimiseksi näyttämään naurettavilta. Olennaista on kuitenkin se, toimiiko Starship kuten toivotaan.

Tässä tarvitaan siis nyt Teksasissa SpaceX:n ranchilla tehtävää alusta. Tämä "hyppijä" on 40 metriä korkea ruostumattomasta teräksestä tehty alus, joka ei kykene avaruuslentoihin, mutta joka pystyy lentämään Starshipin laskeutumisen loppuvaiheen lentoja samaan tapaan kuin oikea alus. Se siis nimensä mukaisesti tekee hyppäyslentoja. Kolmella metaania ja nestehappea käyttävällä Raptor-rakettimoottorilla varustettu alus on ainakin ulkoisesti nyt valmis ja sillä on aikomus tehdä ensimmäiset lennot nyt vuoden alkupuolella.

Kiinnostavaa aluksessa on paitsi sen retromuoto, niin myös rakennusmateriaali. Eksoottisten metallien, alumiinin tai komposiittien sijaan se on tehty ruostumattomasta teräksestä. Muskin mukaan sen ominaisuudet ovat ylivoimaisia, kun massan lisäksi otetaan huomioon kestävyys ja lujuus.

Nämä koelennot ovat kenties kaikkein jännimpiä avaruuslentoja alkavana vuonna, vaikka ne eivät ole aivan niin näyttäviä kuin muut tulossa olevat tapahtumat.

Kuuluisa diskopallosatelliitti syöksyy alas

To, 03/22/2018 - 14:17 Jari Mäkinen

Muistatko Humanity Starin, "diskopallosatelliitin", joka laukastiin avaruuteen tammikuussa Uudesta-Seelannista uudella Electron-pikkuraketilla? Jos et ennättänyt näkemään tätä satelliittia taivaalla, niin nyt on myöhäistä: se syöksyy alas ja tuhoutuu Maan ilmakehässä tänään.

Kuten kerroimme tässä artikkelissa, on Humanity star noin metrin halkaisijaltaan oleva hiilikuidusta ja 65 erittäin hyvin valoa heijastavasta paneelista tehty pallo. 

Se laukaistiin avaruuteen Electron-kantoraketin koelennolla 20. tammikuuta ja on siitä alkaen kiertänyt maapalloa radalla, joka kulkee jotakuinkin Maan napojen kautta. Pallo on ollut siis näkyvissä myös Suomesta, mutta hieman huonosti: se ei ole ollut sellainen kirkas tähti taivaalla, mitä on odotettu – tähtitieteilijöiden joukossa pelolla, laukaisijan puolelta innolla.

Alun perin rata oli noin 290 x 520 km ja kiertoaika 92 minuuttia, mutta sittemmin rata on pudonnut alaspäin, kunnes nyt diskopallo putoaa alas.

Humanity Star tuhoutuu tänään ja tuoreet arviot sen syöksymisestä alas ilmakehään liikkuvat välillä 14.14 - 15.22, ja näissä on epävarmuutta tunnista puoleentoista. Tätä kirjoitettaessa loppu on kuitenkin hyvin lähellä.

Arviot ja niiden mukaiset putoamispaikat ovat alla olevassa Marco Langbroekin twiitissä:

Massaansa nähden kohtalaisen kookas kohde, kuten Humanity Star, putoaa alas suhteellisen nopeasti. Maapallon ympärillä on hyvin, hyvin harvaa kaasua – ilmakehän rippeitä – jotka hidastavat se kiertoratanopeutta, ja siksi satelliitit putoavat vähitellen alaspäin, ellei niiden ratanopeutta välillä nosteta esimerkiksi rakettimoottorein. 

Mitä alemmas kappale tulee, sitä enemmän sen nopeus hidastuu, kunnes lopulta kappale putoaa lähes suoraan alas.

Ilmakehän kitkakuumennus tuhoaa suurimman osan satelliiteista, jotka palavat tähdenlentojen tapaan jo korkealla. 

Humanity Star tuhoutuu nopeasti, joten siitä ei koidu mitään harmia.

Ei siis enää myöskään tähtitieteilijöille, joiden teleskooppeihin laite tuikki ikävästi. Toivottavasti vastaavia, sinänsä hauskoja, mutta turhanpäiväisiä valopalloja ei enää lähetetä avaruuteen.

Tämä on todella jännää! Falcon 9 Heavy lähtee tiistaina ja pienin mahdollinen suhisi viikonloppuna

Elämme todellä jännittäviä aikoja! Avaruuslentojen historian eräs voimakkaimmista raketeista tekee nyt tiistaina ensilentonsa, ja samalla koko joukko aivan pieniä raketteja on tulossa mukaan laukaisemaan satelliitteja avaruuteen. Niille tehdään laukaisupaikkoja jopa täällä pohjolassa.

Viimeinkin se tapahtuu: SpaceX -yhtiön Falcon 9 Heavy -kantoraketin ensilento. Mikäli kaikki sujuu nyt suunnitelman mukaisesti, raketti nousee matkaan tiistaina illalla Suomen aikaa klo 20.30 – 23.00 auki olevan laukaisuikkunan aikana. 

Kyseessä on voimakkain nyt käytössä oleva kantoraketti ja historiallisesti neljänneksi voimakkain, sillä vain Apollo-kuualukset laukaissut Saturnus V, Avaruussukkula ja Neuvostoliiton Energia ovat olleet sitä voimakkaampia. Mukaan voisi laskea myös itänaapurimme kuuraketin N1:n, mutta se ei koskaan lentänyt onnistuneesti, joten sitä ei kannata ottaa huomioon.

Siitä, mikä on huomisen raskaan Falconin koelennon onnistumisen todennäköisyys, on vaikea sanoa mitään. Periaatteessa tekniikka perustuu luotettavaksi havaittuun Falcon 9:ään, mutta ensilento on aina ensilento, ja etenkin tällä kerralla isot voimat ovat pelissä. Kenties on turvallista ennustaa, että lento varmaankin onnistuu ainakin pääosin, mutta varmasti jotain pientä häikkiä tulee tapahtumaan.

Olen kuitenkin aika toiveikas sen suhteen, että kirsikanpunainen Tesla Roadster tosiaan saadaan singottua stereot soiden kohti Marsin rataa vievälle lentoradalle.

Diskopallosateliitti lensi juuri Suomen yli ja tulee pian uudelleen

Pe, 01/26/2018 - 12:02 Jari Mäkinen
Humanity Star

Viime viikonloppuna ensilentonsa tehnyt pieni Electron -kantoraketti vei taivaalle paitsi pari satelliittia, niin myös yllätyksen: noin metrin kokoisen pallon, jonka tehtävänä on tuikkia taivaalla.

Humanity Star on hiilikuidusta ja 65 erittäin hyvin valoa heijastavasta paneelista tehty pallo, joka kiertää planeettamme kerran noin 90 minuutissa. 

Kyseessä on Electron-raketin kehittäneen Rocket Lab -yhtiön ja sen vetäjän Peter Beckin kaunis hanke, jonka tarkoituksena on saada ihmiset ympäri maailman katsomaan taivaalle. Kun pallo kiertää maapalloa, heijastaa se Auringon valoa alaspäin ja näkyy tähtien joukossa kirkkaana, eteenpäin radallaan liikkuvana pisteenä.

 

Vaikka ajatus on kovin kaunis, on hanketta syystäkin arvosteltu, koska se lisää avaruusromun määrää ja myös tuo taivaalle yhden kirkkaan valopisteen lisää.

Tähtitieteilijät ovat jo nyt harmissaan siitä, että yhä useammin satelliitit tuikkaavat heidän kaukoputkiinsa kesken kiinnostavien havaintojen.

Toisaalta Humanity Star ei lisää mitenkään erityisesti romua tai valosaastetta, koska kumpaakin avaruudessa on jo paljon. Koska se on varsin kevyt ja kookas sekä matalalla kiertoradalla, se putoaa itsekseen alas vielä tämän vuoden aikana (oletettavasti joskus lokakuussa) ja tuhoutuu täysin ilmakehässä. 

Sen sijaan hanke on hyvä herätyskello: kun ja jos satelliittien lähettäminen avaruuteen tulee hyvin edulliseksi ja yleisesti, lisääntyy avaruuteen lähetettävien kappaleiden määrä roimasti. Lähiavaruuteen tulee silloin paljon pieniä satelliitteja, jotka eivät pysty muuttamaan rataansa itsenäisesti. Osa niistä myös rikkoontuu, jolloin niihin ei edes saada yhteyttä. 

Tästä voi tulla ongelma varsin pian, joten kaikenlaisten hyvääkin tarkoittavien hyödyttömien kappaleiden lähettämistä avaruuteen tulisi rajoittaa. 

Näkyy myös Suomesta

Mutta Humanity Star ei sinällään ole vielä ongelma, ja siksi sitä kannattaakin ihailla taivaalla. Se kiertää Maata napojen kautta, se näkyy kaikkialla maapallolla silloin, kun se on radallaan paikan päällä ja Aurinko osuu sen pintaan sopivasti.

Suomen päältä se lentää muutamia kertoja vuorokaudessa, viimeksi nyt perjantaina juuri ennen puoltapäivää.

Vaikka sää olisi hyvä, ei sitä päivällä pysty näkemään, mutta yöllä ylilennon tehdessään sen huomaa selvästi kirkkaana pisteenä taivaalla. 

Alla oleva kartta näyttää missä Humanity Star on tällä hetkellä; rataa seuraamalla eteenpäin voi nähdä muun muassa seuraavan Suomen-ylilennon ajan. Paras lähipäivien ylitys tapahtuu (Helsingin horisontin mukaan) sunnuntaina 11. helmikuuta klo 7.12 aamulla, jolloin valo taivaalla on varsin kirkkaana noin puolentoista minuutin ajan.

Samalla – ja myös sitä ennen – voi samoin havaita, että taivaalla on jo nyt varsin paljon kirkkaitakin satelliitteja sekä kauniita tähtiä, tähdenlentoja, planeettoja, Kuu ja kenties revontulia!

Jos kartta tai rata eivät näy kunnolla, ne saa näkyviin suoraan n2yo.com -seurantapalvelussa.

Video: Elektroni nousi viimeinkin lentoon ja rynnisti avaruuteen

Uudenlainen, pieni kantoraketti onnistui viime yönä viemään kolme pientä satelliittia avaruuteen. Kyseessä oli Electron-raketin toinen koelento ja ensimmäinen onnistunut sellainen.

 

Kalifornialainen Rocket Lab onnistui laukaisemaan Electron -kantorakettinsa avaruuteen Uudessa Seelannissa sijaitsevalta laukaisupaikaltaan. "Still Testing" -nimen ("Testataan edelleen") saanut raketti nousi lentoon klo 14:43 paikallista aikaa, eli klo 3.43 viime yönä Suomen aikaa.

Laukaisu tapahtuu videolla kohdassa 14:59 minuuttia ja näyttää siitä eteenpäin koko lennon avaruuteen saakka.

Yhtiö on koettanut laukaista kaksivaiheista, komposiittirunkoista rakettiaan jo joulukuun 8. päivästä alkaen, mutta lentoa on lykätty eteenpäin moneen kertaan. Nyt kuitenkin kaikki sujui hyvin – kunhan laukaisua oli jälleen kerran siirretty hieman eteenpäin, koska kaksi alusta tuli luvatta raketin lentoradan alla olevalle varoalueelle.

Kyseessä oli jo toinen raketin lento. Edellinen yritys vuoden 2016 toukokuussa pääsi jo avaruuteen, mutta ei saavuttanut kiertoratanopeutta, koska lentoa seuranneella maa-asemalla tapahtuneesta viasta johtuen yhteys rakettiin menetettiin ja se jouduttiin tuhoamaan kaikelta varalta; kaikissa raketeissa on itsetuhojärjestelmä, joko joko automaattisesti tai valvojan toimesta erillisen kauko-ohjaussysteemin avulla tuhoaa raketin turvallisesti, jos raketti esimerkiksi kääntyy pois radaltaan tai on mahdollista, että siitä koituisi vaaraa ulkopuolisille. Myös tilanne, missä raketti ei ole hallinnassa, vaikka se näyttää lentävän hyvin, on syy tuhoamiseen.

Nyt kaikki kuitenkin sujui nähtävästi hyvin. Ensimmäinen vaihe toimi kaksi minuuttia ja 30 sekuntia, minkä jälkeen se irtaantui ja toisen vaiheen rakettimoottori syttyi. Kun lentoa oli kulunut kahdeksan minuuttia, oli toinen vaihe saavuttanut kiertoradan, jonka matalin piste oli 300 km:n korkeudessa ja korkein 500 km:n korkeudessa. Siellä mukana olleet kolme satelliittia irtosivat omille teilleen.

Rocket Lab on toinen pitkällä oleva amerikkalaisyhtiö, joka kehittää pieniä, mikro- ja minisatelliittien laukaisuun sopivia kantoraketteja. Toinen on Vector Space Systems, jonka kanssa muun muassa suomalainen Iceye on tehnyt laukaisusopimuksen.

Siinä missä Vector aikoo laukaista rakettejaan Alaskasta, käytää Rocket Lab Uudessa Seelannissa Māhian niemimaalle rakentamaansa laukaisukeskusta. Kummastakin paikasta voi lähettää kätevästi satelliitteja napojen kautta kulkeville radoille, eli siksi näiden ei täydy olla päiväntasaajalla.

Rocket Lab kertoo, että sillä on tekeillä parhaillaan viisi seuraavaa Electron -rakettia ja seuraava laukaisu on tiedossa vielä parin kuukauden aikana. Kunhan lennot pääsevät vauhtiin, aikoo yhtiö tehdä aluksi yli 50 laukaisu vuodessa ja lopulta noin 120 laukaisua vuodessa.

Kiinnostavaa yhtiön laukaisuissa on myös se, että niitä voi tilata ja ostaa suoraan netistä. Palvelu tosin lienee tässä vaiheessa vielä enemmänkin PR-henkistä, sillä tälläkin hetkellä sivuston mukaan paikkoja on edelleen tarjolla viime vuoden 2017 viimeiselle neljännekselle…

Tämän viikon rakettibonanza saatiin käyntiin: kaksi neljästä laukaisusta jo tehtiin illalla

Ti, 12/12/2017 - 23:32 Jari Mäkinen

Kuten aika usein vuoden lopussa, on tällä viikolla tekeillä useampia rakettien lentoja, kun ne halutaan saada tehtyä ennen joulunaikaa. Laukaisusarjan piti alkaa jo sunnuntaina, mutta viivytysten vuoksi meno alkoi vasta tänään: ensin Ariane 5, sitten New Shepard ja Electron sekä Falcon 9 ovat vielä lähdössä. Lisäksi kiinalaiset ennättivät jo laukaisemaan oman kantorakettinsa!

Satelliitteja laukaistaan avaruuteen nykyisin jatkuvalla syötöllä, eikä näistä enää jakseta raportoida – edes täällä Tiedetuubissa – koko aikaa.

Tilanne on luonnollisesti toinen, jos lennoilla jokin menee pieleen, tai edessä on tällainen laukaisusuma kuin juuri nyt. 

(Alla olevassa jutussa olevia tulevia laukaisuajankohtia on päivitetty)

Falcon 9 CRS-13

Tämän rakettilaukaisusarjan piti alkaa alun perin jo viime viikolla, kun Kansainväliselle avaruusasemalle rahtia vievän Falcon 9 -raketin oli tarkoitus lähteä matkaan. Tätä laukaisua on lykkätty sittemmin useaan otteeseen, mutta nyt uudelleenkäytettävän, SpaceX -yhtiön Falcon 9 -raketin on tarkoitus lähteä matkaan perjantaina 15. joulukuuta klo 5.36 Suomen aikaa (päivitys: se lähti).

Kyseessä on siinä mielessä historiallinen lento, että raketissa on paitsi jo kertaalleen lentänyt ensimmäinen vaihe, niin myös aiemmin jo avaruudessa käynyt Dragon-rahtialus. Lento on siis kaksinkertainen kierrätyslento ja siten ennakkotapaus tulevasta, kun jo aikaisemmin lentäneitä avaruusaluksia ja kantorakettien vaiheita käytetään uudelleen.

Molemmat on kunnostettu lentojensa jälkeen ja testattu huolellisesti, joten ne varmastikin toimivat hyvin  – mutta tietenkään tästä ei ole varmuutta.

Kyseessä on jo 15. Dragon-aluksen lento ja 13. operationaalinen rahtilento ISS-asemalle. 

Laukaisu on myös merkittävä siinä mielessä, että se käyttää ensimmäistä kertaa SpaceX:n hallinnassa olevaa Cape Canaveralin laukaisualustaa, jolla tapahtui ikävä onnettomuus vuonna 2016. Raketti räjähti tuolloin testaamisen yhteydessä laukaisualustalla ja sai aikaan paitsi Falcon 9 -rakettien laukaisuohjelmaan suuren viivästyksen, niin myös tuhosi laukaisualustan lähes kokonaan.

Toisella yhtiön Floridassa olevalla alustalla, Cape Kennedyn puolella olevalla 39A:lla ollaan valmistelemassa lentoonsa Falcon Heavy -kantorakettia, jonka saaminen käyttöön olisi valtava askel eteenpäin nuorelle avaruusyhtiölle.

Ariane 5 ja Galileot

Tänään illalla Suomen aikaa rytisi Kouroun avaruuskeskuksesta matkaan Arianen lento VA240. Koodinimen V tarkoittaa ranskan kielen salaa vol, eli "lento", ja A merkitsee Arianea, joten kyseessä on jo 240. Arianen lento.

Tällä kerralla kyydissä oli neljä eurooppalaisen Galileo-navigointisysteemin satelliittia, jotka Ariane toimitti oikealle radalle, mistä satelliitit jatkavat kohti kukin omia ratojaan ja paikkojaan radoillaan.

Satelliitit 19, 20, 21 ja 22 tekevät Galileosta aimpaakin käyttökelpoisemman, sillä vaikka teoreettisesti systeemi on jo operationaalinen, kestää signaalin saaminen toisinaan hieman pitkään. Kunnolla toimiva Galileosta saadaan sitten, kun aktiivisten satelliittien määrä on 24 ja lisäksi avaruudessa on kuusi kappaletta varasatelliitteja. Tämä tapahtuu näillä näkymin vuonna 2020.

Ensi vuonna matkaan lähtee kaksi operationaalista satelliittia lisää ja kaksi varakappaletta. Seuraavaksi avaruuteen läheteään vielä neljä varakappaletta.

Arianen lento VA240 nousee lentoon.
Arianen lento VA240 nousee lentoon.

 

Pikkuraketti Electron

Toinen laukaisu, jonka piti jo tapahtua, mutta jota on nyt lykätty keskiviikkoon, on Rocket Lab -yhtiön pienen Electron-raketin koelento Uudesta-Seelannista. 

Kyseessä on nano- ja mikrosatelliittien laukaisuun tarkoitettu uusi kantoraketti, joka on tehnyt jo yhden lennon aikaisemmin, mutta lento ei aivan mennyt suunnitelmien mukaan: laukaisu sinänsä sujui hyvin, mutta raketti ei onnistunut saavuttamaan kiertoratanopeutta.

Nyt tavoitteena on laukaista kolme satelliittia avaruuteen – mutta nähtäväksi jää, toimiiko raketti tällä kerralla toivotusti.

Lentoa on lykätty eteenpäin jo viime kesästä alkaen, ja nyt kun raketti oli oikeasti tarkoitus lähettää matkaan, on lentoa jouduttu lykkäämään jo pari kertaa perjantaista alkaen. Seuraava yritys oli keskiviikkona, mutta sitäkin lykättiin ainakin päivällä eteenpäin liian voimakkaiden tuulien vuoksi.

Päivitys: yhtiö on lykännyt Electronin laukaisua tammikuuhun 2018

Onnistunut avaruushyppäys

Toinen tänään illalla tapahtunut rakettilaukaisu ei tavoitellutkaan kiertorataa Maan ympärillä, vaan "pelkkää" pomppausta juuri ja juuri avaruuden puolelle.

Blue Origin -yhtiö kehittää uudelleenkäytettävää New Shepard -rakettia, jonka kuljettama kapseli voisi nostaa avaruusturisteja hyppylennoille noin sadan kilometrin korkeuteen. Lennoilla matkustajat näkisivät avaruudellisesti mustan taivaan ja kaarevan maapallon horisontin sekä kokisivat viitisen minuuttia kestävän painottomuuden

Lento – siis niin raketin nousu kuin laskeutuminen, sekä kapselin laskeutuminen laskuvarjon varassa – onnistuivat nyt hyvin, aivan kuten tapahtui myös jotakuinkin vuosi sitten lokakuussa 2016.

Yhtiö uhoaa nyt saavansa ensimmäiset maksavat matkustajat avaruuslennolle vielä ensi vuoden kuluessa. Kilpailusta Virgin Galactic -yhtiön kanssa tulee siis kova, sillä yhtiön käyttämän lentokonemaisen SpaceShip2:n on tarkoitus tehdä ensimmäinen kunnollinen avaruuslentonsa milloin vain ja matkustajalentojen on tarkoitus alkaa vuoden sisällä siitä eteenpäin.

Ellei siis mitään ihmeellistä tapahdu, alkaa suborbitaalinen avaruusturismi viimeinkin vuonna 2018!

New Shepard tämänpäiväistä edellisellä lennollaan.

Lisää lentoja tulossa loppuvuonna

Vuoden lopun toimintapyrskäys ei lopu tähän viikkoon.

Seuraavan avaruusasemalle suuntaavan kolmihenkisen miehistön on tarkoitus nousta matkaan Sojuz-aluksellaan 17. joulukuuta Baikonurin kosmodromista.

Joulukuun 22. päivänä on vuorossa Kaliforniasta, Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta alustalta matkaan lähtevä Falcon 9 -raketti. Sen kyydissä on kymmenen Iridium-satelliittimatkapuhelinsysteemin satelliittia. Lento käyttää myös aiemmin jo lentänyttä ensimmäistä rakettivaihetta ja sen on tarkoitus laskeutua jälleen takaisin alas, Tyynellä valtamerellä kelluvan lavetin päälle.

Samana päivänä toiselta puolelta valtamerta, Japanista, on aikomus lähettää H-2A -kantoraketti Tanegashiman avaruuskeskuksesta. Mukana on muun muassa ilmakehää tutkiva satelliitti ja koealus, jonka on tarkoitus lentää hyvin alhaisella kiertoradalla. 

26. joulukuuta on vuorossa Baikonurista lähtevä Zenit-raketti, jonka kyydissä on AngoSat, Angolan ensimmäinen satelliitti (jonka tosin on rakentanut venäläinen Energia-yhtiö).

Ja sitten joulukuun 27. päivänä on vielä lähdössä japanilainen pieni SS-520-5. Sen on tarkoitus viedä avaruuteen samoin pieni TRICOM 1R, joka kooltaan Aalto-1:n tapaan kolmen yksikön kuutiosatelliitti. Japanilaiset koettavat osaltaan tulla mukaan pikkusatelliittien laukaisuun näillä raketeillaan.

Kiina saattaa vielä laukaista myös yhden satelliitin vielä tämän vuoden puolella: Long March 2D -raketin on tarkoitus viedä kiertoradalle kaksi Superview -kaukokartoitussatelliittia Taiyuanin avaruuskeskuksesta. Satelliitit pystyvät kuvaamaan Maan pintaa alle metrin tarkkuudella ja kiinalaiset aikovat myydä kuvia ulkomaiseen malliin täysin kaupallisesti niin kiinalaisille kuin myös ulkomaisille asiakkaille.

Video: Electron-raketin ensilento onnistui (melkein)

Juttua on päivitetty 26.5., kun lennon lopun epäonnistumisesta tiedotettiin.

Rocket Lab -yhtiön uusi kantoraketti Electron teki yöllä Suomen aikaa ensilentonsa, joka onnistui pääosin hyvin. Raketti nousi hyvin lentoon ja toimi muuten hyvin, paitsi että sen ylin vaihe ei päässyt kiertoradalle, vaan putosi ballistisen lennon jälkeen alas.

“Se oli hyvä ensilento", kertoo Rocket Lab -yhtiön pääjohtaja Peter Beck tiedotteessa.

"Ensimmäinen vaihe toimi erinomaisesti, vaihe irtosi hyvin ja myös toinen vaihe syttyi suunnitelman mukaan sekä nokkakartio irtosi. Emme kuitenkaan päässeet kiertoradalle ja tutkimme parhaillaan syytä tähän."

Laukaisua suunniteltiin alun perin jo sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi, mutta huonot sääolot viivyttivät lentoa muutamalla vuorokaudella. 17 metriä korkea raketti nousi ilmaan klo 16.20 Uuden-Seelannin aikaa.

Kyseessä oli ensimmäinen tämän kokoisen, nykyaikaisen, erityisesti pienten satelliittien laukaisuun tarkoitetun kantoraketin lento. Samalla tämä oli ensimmäinen Uudesta-Seelannista tehty avaruusraketin laukaisu (raketti ylsi kyllä avaruuteen, vaikka se ei tavoittanutkaan kiertoratanopeutta).

Tällä ensilennolla raketti oli varustettu kattavalla tietojenkeruujärjestelmällä, ja lennosta saatiin talteen hyvää mittaustietoa kaikkiaan noin 25 000 eri parametristä. Niiden tarkempi tutkiminen auttaa selvittämään lennon tapahtumia, ja siten myös syytä siihen, miksi raketti ei päässyt "kunnolla" avaruuteen.

Yhtiö aikoo tehdä ensi vuodesta alkaen vähintään yhden laukaisun viikossa, eli yli 50 lentoa vuodessa. Sillä on kuitenkin jo lupa aina 120 vuosittaisen lennon tekemiseen, joten Uudesta-Seelannista on pian tulossa maailman aktiivisin satelliittilaukaisija – ainakin kun mittarina käytetään lentojen määrää.

Vertailun vuoksi: viime vuonna Yhdysvalloista tehtiin 22 laukaisua ja koko maailmassa 82.

Electron on kaksivaiheinen kantoraketti, joka käyttää täysin uutta rakettimoottoria. Raketti voi laukaista 225 kg massaltaan olevia rahteja avaruuteen maksimissaan 500 km korkealla olevalle kiertoradalle, minne tosin laukaistaan tyypillisesti vain 150 kg:n kuormia. 

Alla on videoita, joissa näytetään Electron-raketin laukaisuvalmisteluja ja testaamista, sekä laukaisupaikkaa Mahian niemimaalla.

Avainsanat

Aivan uusi avaruusraketti valmistautuu koelentoon – laukaisupaikka on Uudessa-Seelannissa

La, 05/20/2017 - 09:02 Jari Mäkinen
Rocket Lab -yhtiön Electron-raketin testi

Uusi avaruusaika on tuonut jo monia uusia yrittäjiä, ja osa näistä uusista yrittäjistä on nyt kiinnostavassa vaiheessa: siirtymässä puheista tekoihin. Eräs kiinnostavimmista on kalifornialainen Rocket Lab, joka aikoo tehdä kenties jo nyt sunnuntaina ensilennon Electron -nimisellä kantoraketillaan.

Rocket Lab on kehittänyt pientä kantorakettiaan jo neljän vuoden ajan. Olennainen osa rakettia on yhtiön itse suunnittelema ja valmistama rakettimoottori, joka on nimetty elektronin löytäjän Ernest Rutherfordin mukaan Rutherfordiksi.

Ensimmäistä koelentoa on valmisteltu aktiivisesti jo parin viikon ajan, ja raketilla on tehty simuloituja laukaisuja. Otsikkokuva on yhdestä sellaisesta.

Tositoimiin tämä "It's a Test" -nimen mielikuvitusrikkaasti saanut raketti pääsee aikaisintaan puoleltaöin ensi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa, kun yhtiön kymmenen päivän mittaiseksi määrittelemä laukaisuikkuna aukeaa. 

Kyseessä on ensimmäinen kolmesta koelaukaisusta, joiden jälkeen raketilla aletaan tehdä rutiinilentoja avaruuteen – olettaen tietysti, että koelennot sujuvat hyvin.

Yhtiö laukaisee rakettinsa Uudesta-Seelannista, saarivaltion itärannikolla sijaitsevasta Mahian niemimaalta. Sieltä raketit voidaan laukaista turvallisesti meren päälle moneen suuntaan.

Tavoitteena 

Electron on kevyt raketti, jonka tarkoituksena on lähettää yhä suositummaksi tulevia pieniä satelliitteja avaruuteen. Sen kuorman massa voi olla suurimmillaan noin 220 kilogrammaa, joten raketti voi kuljettaa matalalle kiertoradalle kerralla joko pienen parven nanosatelliitteja tai yhden tai pari suurempaa minisatelliittia. 

Karkeasti luokitellen nanosatelliitit ovat Aalto-1:n kaltaisia cubesateja, joiden massa on kilosta kymmeneen, mikrosatelliitit ovat kymmenestä kilogrammasta sataan ja minisatelliitit ovat sadasta kilogrammasta muutamaan sataan. Lisäksi mukaan ovat tulossa pikosatelliitit, jotka ovat alle kilon massaltaan olevia todella pienikokoisia satelliitteja.

Näille kaikille on paljon markkinoita, ja tällä haavaa kysyntä ylittää laukaisutarjonnan, koska esimerkiksi cubesatien tekeminen on tullut varsin helpoksi ja edulliseksi. Lisäksi pikkusatelliiteilla pystytään nykyisin tekemään monia sellaisia tutkimuksia, mihin aikaisemmin tarvittiin suuri ja kallis satelliitti.

Rocket Labs on yksinkertaistanut laukaisumyyntinsä jopa niin pitkälle, että kuka tahansa voi ostaa laukaisun heidän nettisivujensa kautta. Käytännössä ostamista seuraa kuitenkin vielä monta muuta vaihetta, ennen kuin satelliitti voidaan kuljettaa laukaisupaikalle ja lähettää kiertoradalle.

Electron on tehty edulliseksi, yksinkertaiseksi ja helposti laukaistavaksi. Yhtiön tavoitteena onkin suhauttaa niitä avaruuteen noin kerran viikossa, ellei jopa useammin. 

 

Yhden laukaisun hinta on noin 4,9 miljoonaa dollaria, siis nykykurssilla noin 4,3 miljoonaa euroa. Yhden cubesatin lähettäminen maksaa alkaen 77 000 dollaria, siis noin 67 000 euroa.

Kaksivaiheinen kantoraketti on 17 metriä korkea ja 1,2 metriä halkaisijaltaan. Se pystyy laukaisemaan satelliitteja aina noin 500 kilometriä korkealla olevalle kiertoradalle.

Video: Uuden Seelannin rakettilaukaisuasema valmistuu – tulossa maailman vilkkain laukaisukeskus

Jos Rocket Lab -yhtiön suunnitelmat toteutuvat, tulee tästä juuri valmistuneesta laukaisukeskuksesta maailman aktiivisin.

Yhtiön suunnittelema kevyt Electron-raketti pystyy kuljettamaan noin 150 kg massaltaan olevan kuorman – siis yhden tai useamman satelliitin – 500 km korkeudessa olevalle kiertoradalle. 

Kerroimme yhtiöstä ja sen rakettisuunnitelmista viime maaliskuussa julkaistussa jutussamme: Satelliittilaukaisun voi tilata nyt myös netistä.

Yhtiö tosiaankin myy laukaisuitaan jo netissä ja edullisimmillaan taivaalle pääsee noin 44000 euron maksulla, joka on yhden yksikön cubesatin laukaisun hinta (50 000 Yhdysvaltain dollaria).

Yhtiön kotipaikka on Los Angelesissa, Yhdysvalloissa, mutta se tulee laukaisemaan rakettejaan Uudesta Seelannista. Laukaisupaikka sijaitsee saarivaltion pohjoissaaren itäreunalla olevalla Mahian niemimaalla, jonka itäpuolella avautuu Tyyni valtameri ja siellä on erittäin vähän lentoliikennettä. Alue sopii erinomaisesti hyvin erilaisille radoille laukaisuihin. Paikka sijaitsee varsin kaukana päiväntasaajasta, mutta asia ei haittaa lainkaan polaariradalle laukaisuja tehtäessä, koska silloin maapallon pyöriminen ei avusta juuri lainkaan satelliitin lähettämistä.

Electron on siis pieni ja kevyt kantoraketti, joka on suunniteltu erityisesti pienten satelliittien laukaisuun. Kun yleensä pienet satelliitit laukaistaan nyt suurilla kantoraketeilla yhdessä suurempien satelliittien kanssa, voidaan nyt laukaisuita tehdä – jos kaikki sujuu Rocket Labsin suunnitelman mukaan – huomattavasti helpommin. Yhtiö kaavailee laukaisevansa raketteja parhaimmillaan yhden kolmessa vuorokaudessa, joskin tyypillisesti laukaisuita tehtäneen viitisen kuukaudessa. Sekin on jo enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Tarkoituksena on laukaista ensimmäinen Electron-raketti jo tämän vuoden puolella ja aloittaa kaupalliset lennot ensi vuoden alussa.

Yhtiön laukaisulistalla on tilauksia on useilta yliopistoilta, Nasalta sekä useilta kaupallisilta yrityksiltä. Listalla on myös Moon Express -kuukulkija.

Uusiseelantilainen rakettilabra tunkee avaruusbisnekseen: satelliittilaukaisun voi tilata nyt netissä

Ke, 03/30/2016 - 11:54 Jari Mäkinen
Electron-raketti

Raketti on Uuden-Seelannin kansallisvärin mukaan musta ja sen alaosassa komeilee valkoinen saniaisen lehti. Kiwikansan tarkoituksena on alkaa laukaisemaan pikkusatelliitteja uudenlaisella raketillaan avaruuteen jo ensi kesänä.

Uutta Electron-rakettia tekevä Rocket Lab -yhtiö ilmoitti viime viikolla saaneensa päätökseen rakettinsa päämoottorin testit.

Kyseessä on tuorein tulokas juuri nyt erittäin kiihkeässä vaiheessa olevalle piensatelliittien liiketoiminta-alueelle, sillä siinä missä aikanaan satelliitit ovat olleet suuria ja kalliita, ja niitä on laukaistu avaruuteen suurilla ja hintavilla kantoraketeilla pääosin suuryritysten ja hallitusten alla olevien avaruusjärjestöjen toimesta, ovat nyt pienet yhtiöt tekemässä kustannustehokkaita ja näppäriä piensatelliitteja, joiden laukaisuun riittävät pienemmät ja edullisemmat raketit.

Koska hinta ei ole enää yhtä määräävä tekijä kuin aikanaan, voidaan myös käyttää uutta ja samalla hieman riskialtista tekniikkaa, joka tosin muuttuu käytön myötä nopeasti luotettavaksi ja koetelluksi tekniikaksi.

Maailmalla on useita pieniä satelliitteja tekeviä yhtiöitä ja suunnitelmat ovat vielä suurempia.

Mukana näissä uusissa, kunnianhimoisissa avaruussovellusten tekemisissä on onneksi myös suomalaisia: Iceye aikoo laukaista oman mm. jääseurantaa ja kaukokartoitusta tekevän piensatelliittiparvensa avaruuteen lähivuosina.

Rocket Labin ensimmäinen asiakas on kuitenkin San Franciscossa majaansa pitävä Spire, joka aikoo laukaista kahden seuraavan vuoden aikana Electronilla avaruuteen yli 100 pikkusatelliittia, joiden tehtävänä on kerätä tarkkaa säätietoa GPS-signaalin okkultaatiotekniikan avulla ja toimittaa laivojen seurantatietoja. Yhtiö aikoo tehdä rahaa näitä tietoja välittämällä ja käyttämällä. 

Spire laukaisi ensimmäiset neljä satelliittiaan jo viime syyskuussa intialaisella kantoraketilla, mutta turvautuu jatkossa Electroniin. Kunhan raketin ensimmäiset koelennot on tehty kesällä ja syksyllä, ovat ensimmäiset Spiren satelliitit laukaisuvuorossa ensimmäisinä loppuvuodesta. Niitä Rocket Lab aikoo laukaista koko ensi vuoden ajan avaruuteen.

Uusiseelantilainen Electron on juuri sopiva kantoraketti piensatelliiteille, sillä se pystyy laukaisemaan 150 kilogrammaa olevan kuorman 500 kilometriä korkealla olevalle radalle. Kuormassa voi olla joko yksi suuri piensatelliitti tai pieni joukko pienempiä sekä kevyempiä satelliitteja – kenties jopa kymmeniä cubesat-luokkaan kuuluvia nanosatelliitteja.

Myös teknisesti Electron on uudenlainen, sillä sen runko on kevyt hiilikuiturakenteinen ja se käyttää täysin puhtaalta pöydältä suunniteltua rakettimoottoria. Moottori on nimetty uusiseelantilaissyntyisen, Britanniassa kuuluisuuteen nousseen fyysikko Ernest Rutherfordin mukaan.

Moottori käyttää kerosiinia ja nestemäistä happea, ja tuottaa noin 22 kilonewtonin työntövoiman.

Electronin ensimmäisessä vaiheessa moottoreita on yhdeksän kappaletta ja ylemmissä vaiheissa käytetään moottorin tyhjiössä toimimaan muokattuja versioita; olennaisin ero on suuttimen muoto ja koko.

Kyseessä on ensimmäinen pääosin 3D-tulostamalla tehty moottori ja se käyttää sähköisiä turbopumppuja.

Tilaa laukaisu online!

Rakettinsa Rocket Lab aikoo laukaista Uuden Seelannin pohjoisosaan tekemästään laukaisukeskuksesta, mutta periaatteessa laukaisuita on mahdollista tehdä muualtakin. Raketti on hyvin yksinkertainen ja sen laukaisuvalmistelut on tehty varsin suoraviivaisiksi. Esimerkiksi satelliitit laitetaan kyytiin paljon nykyistä kätevämmin ja ilman turhia muodollisuuksia.

Mielenkiintoista yhtiössä on myös se, että sen kautta laukaisun voi ostaa kätevästi vaikka netistä: yhden yksikön cubesatin laukaisu maksaa pyöreät 50 000 Yhdysvaltain dollaria (noin 44 000 euroa) ja kolmen yksikön cubesatin laukaisu 180 000 dollaria (160 000 euroa). Seuraavat vapaat paikat ovat saatavissa tosin vasta loppuvuodesta 2018.

Alla yhtiön esittelyvideo.