ISS

Video: Näin Aalto-2 singahti avaruuteen

Aalto-2 pääsi tänään onnistuneesti omille teilleen avaruusasemalta ja se aloitti toimintansa suunnitellusti. 

Otaniemessä, Aalto-yliopistolla satelliitin lähettämistä Kansainväliseltä avaruusasemalta seurattiin tiiviisti. Sen jälkeen huomio siirtyi Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa oleviin radioamatööreihin, jotka kuuntelevat pikkusatelliitteja. 

Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa olevalta maa-asemalta ei kuultu mitään, mutta aseman antenni ei ollut Aalto-2:n kannalta optimaalinen ja sen ylilento tapahtui juuri samoihin aikoihin, kun satelliitti alkoi toimia lähetyksen jälkeen. Koreasta saatiin signaali, jonka tulkittiin olleen 99 % todennäköisyydellä Aalto-2:sta, mutta lopullinen varmistus saatiin hetkeä myöhemmin Japanista. Siellä Aalto-2:n lähettämä morsekoodi kuului hyvin ja selvästi – nyt oli varmaa, että satelliitti oli hengissä ja toimi avaruudessa!

Ensimmäinen kerta, kun Aalto-2:een voidaan olla yhteydessä Otaniemessä olevalta maa-asemalta on nyt torstaina juuri ennen keskiyötä. Tiimi aikoikin käydä saunassa ja kuunnella satelliittia yöllä sen jälkeen. 

Yllä olevalla videolla on tunnelmia Otaniemestä tänään iltapäivällä ja kuvia, joissa Aalto-2 sekä kaksi muuta QB50-satelliittia singahtavat ulos avaruuteen.

Video: Cygnus-rahtialus saapui avaruusasemalle Aalto-2 -satelliitti mukanaan

Cygnus-rahtialus laukaistiin viime tiistaina kohti Kansainvälistä avaruusasemaa ja se saapuu tänään lauantaina perille. Tämä Cygnuksen lento on erityisen kiinnostava suomalaisittain, koska sen mukana kulkee 28 pientä QB50-satelliittia, joista yksi on Aalto-2 – ensimmäinen avaruuteen lähetetty suomalaistekoinen satelliitti.

Aluksen saapumista avaruusasemalle saattoi seurata suorana ja yllä on nyt tapahtuma koosteena. Aluksen hidas ja varovainen lähestyminen tapahtui normaaliin tapaan ja Cygnus oli avaruusaseman vieressä noin klo 13 Suomen aikaa. Aseman robottikäsivartta käyttäneet astronautit Peggy Whitson ja Thomas Pesquet nappasivat sen kiinni klo 13.05. 

Sen jälkeen he siirsivät Cygnuksen kiinni avaruusaseman Unity-moduulin alapuolella olevaan telakointiporttiin.

Astronautit avasivat luukun rahtialuksen sisälle myöhemmin lauantaina ilmatiivitystestauksen ja paineentasauksen jälkeen.

Mikä meni pieleen Dragon-avaruusrahtarin telakoitumisyrityksessä?

Ke, 02/22/2017 - 13:33 Jari Mäkinen

Sunnuntaina matkaan lähtenyt SpaceX -yhtiön Dragon -avaruusalus oli tänään hivuttautumassa kohti avaruusasemaa, kun se löikin jarrut päälle ja keskeytti lähestymisen turvaohjeidensa mukaisesti. Telakoitumista yritetään uudelleen huomenna.

Kyseessä ei ole nähtävästi iso ongelma: rahtialuksen navigointilaitteiden ohjelmistoissa oli jokin häiriö, joka tuotti epänormaalin arvon aluksen tarkalle sijainnille.

Alus oli häiriön sattuessa noin 1,2 kilometrin päässä avaruusasemasta. Se keskeytti lähestymisen välittömästi sisäänsä ohjelmoitujen turvamääräysten mukaisesti, koska viisitonninen Dragon voisi olla epänormaalisti toimiessaan vaaraksi avaruusasemalle.

Dragon itsessään on hyvässä kunnossa, ja parhaillaan lennonjohdossa tutkitaan häiriötä tarkemmin ja tehdään mahdollisesti muutoksia aluksen navigointilaitteiden ohjelmistoihin.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan lähestymistä yritetään uudelleen huomenna, ja jos kaikki sujuu nyt normaaliin tapaan, otetaan lähelle tullut alus kiinni avaruusaseman robottikäsivarrella ja laitetaan sillä kiinni aseman telakointiporttiin.

Mikäli huomenna ei tule yllätyksiä, alkaa Dragonin kiinniotto ja asemaan telakointi noin klo 13 alkaen (Suomen aikaa).

Dragonin mukana on noin 2,5 tonnia tarvikkeita, ruokaa, vaatteita, tutkimuslaitteita ja varaosia aseman kuusihenkiselle miehistölle. Rahdin joukossa on myös biologisia näytteitä, jotka olisi hyvä saada pian perille, mutta yhden vuorokauden viivästyminen ei haittaa vielä niitä lainkaan.

Tänään aamulla matkaan lähti myös toinen rahtikuljetus avaruusasemalle: Progress 66 laukaistiin tällä kerralla onnistuneesti matkaan Baikonurista paria minuuttia ennen kello kahdeksan Suomen aikaa aamulla.  Sen mukana on kolme tonnia rahtia ja sen pitäisi saapua asemalle perjantaina.

Dragonista poiketen Progress telakoituu itse suoraan aseman venäläisessä puolessa olevaan telakointiporttiin.

Yllä tänään aamulla ollut Progress-aluksen laukaisu. Otsikkokuvassa on viime kesänä asemalla vieraillut Dragon-alus. (Kuvat Nasa/SpaceX ja Roskosmos)
Tagit

Historiallinen kantorakettilaukaisu sunnuntaina klo 16.38 (päivitetty)

La, 02/18/2017 - 11:00 Jari Mäkinen
Falcon 9 KSC:n laukaisualustalla

Floridassa sijaitsevan Kennedyn avaruuskeskuksen legendaarinen laukaisualusta 39A oli lauantaina jälleen tositoimessa, kun alustan vuokrannut SpaceX koetti laukaista siltä ensimmäisen kantorakettinsa. Huoltolento avaruusasemalle jouduttiin kuitenkin peruuttamaan viime hetkellä ja sitä yritetään uudelleen sunnuntaina..

Päivitys sunnuntaina laukaisun jälkeen:

Lento sujui juuri suunnitelman mukaan. Dragon on matkalla kohti avaruusasemaa ja raketin ensimmäinen vaihe laskeutui alas – nyt voinee sanoa jo – rutiininomaisesti.

Päivitys lauantaina illansuussa:

Lauantainen laukaisu peruutettiin vain 13 sekuntia ennen raketin nousua, koska toisen vaiheen rakettimoottorin ohjauslaitteistosta saatiin omalaatuisia mittaustietoja. Laukaisu olisi saattanut silti mennä hyvin, mutta koska lukemat saattoivat olla merkki jostain toisesta, merkittävämmästä viasta, päätti lennonjohto pysäyttää lähtölaskennan ja koettaa laukaisua uudelleen sunnuntaina.

Koska laukaisu pitää tehdä juuri samaan aikaan kun Avaruusasema lentää laukaisupaikan päältä, siirtyi laukaisu lähes vuorokaudella eteenpäin. Uusi tavoitteena oleva lähtöaika on sunnuntaina klo 16.38 Suomen aikaa.

Alla on alkuperäinen juttu lauantaiaamulta.

---

Satelliittien laukaisuita tapahtuu nykyisin varsin paljon, emmekä viitsi niitä kaikkia seurata tarkemmin Tiedetuubissa, mutta tämä SpaceX:n kymmenes lento kansainväliselle avaruusasemalle on  monessakin mielessä tärkeä.

Ensinnäkin kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yhtiö käyttää vuokraamaansa entistä kuulentojen ja avaruussukkuloiden laukaisualustaa Falcon 9 -rakettinsa laukaisuun.

SpaceX:llä on näin ollen käytössään Floridassa tästä eteenpäin kaksi laukaisualustaa, joista tosin toinen, alkuperäinen hieman etelämpänä Canaveralin lentotukikohdan puolella oleva alusta on edelleen remontissa syyskuussa tapahtuneen Falcon 9:n räjähdyksen jälkeen. Onnettomuus paitsi keskeytti raketin lennot, niin myös vaurioitti pahasti laukaisualustaa. Näillä näkymin se saadaan kuntoon kesään mennessä; SpaceX on käyttänyt tätä tilaisuutta hyväkseen muokatakseen alustaa nykyaikaisemmaksi.

Yhtiö on ilmoittanut aikovansa laukaista piankin yhden raketin joka toinen viikko matkaan Floridasta, mutta ainakaan ihan heti tähän tahtiin ei varmasti päästä.

Toiseksi lento on merkittävä siksi, että kyseessä on ensimmäinen syyskuisen onnettomuuden jälkeinen lento Floridasta ja vasta toinen Falcon 9:n lento sen jälkeen, kun onnettomuuden todennäköinen syy saatiin selville. Kaikkiaan tämä on jo 30. Falcon 9:n lento, ja mikäli se sujuu hyvin, aikoo SpaceX laukaista hyvinkin nopeasti uusia lentoja matkaan Floridasta.

Valitettavasti samalla toiminnat yhtiön kolmannella laukaisualustalla Kaliforniassa ovat toissijaisia ja tästä kärsii myös suomalaissatelliitti Aalto-1, jonka pitäisi lähteä matkaan seuraavalla Kaliforniasta tehtävällä lennolla. Nyt lentoa on huhujen mukaan siirretty jo huhtikuulle.

Ja kolmanneksi lento tärkeä siksi, että se laukaisee Dragon-rahtialuksen avaruusasemalle. Aluksessa on 2490 kg rahtia.

Mukana on paljon kipeästi kaivattuja tarvikkeita, sillä joulukuussa venäläinen Progress-rahtari syöksyi laukaisun jälkeen Maahan. Asemalle on siten saatu jälleen viime aikoina hieman vähemmän rahtia mitä oli suunniteltu. 

Onneksi joulukuussa japanilainen HTV-6 pääsi onnellisesti perille (kuten kaikki japanilaisten rahtialuksen tähän mennessä) ja seuraava Progress on vuorossa myöhemmin tässä kuussa. Toivottavasti sen laukaisu sujuu hyvin.

Eräs edellisistä Dragon-aluksista saapumassa Kansainväliselle avaruusasemalle. Robottikäsivartta varten oleva tartuntakohta näkyy hyvin aluksen kyljessä.

Tämä on järjestyksessään kymmenes SpaceX:n tekemä lento avaruusasemalle. Dragonin paineistetussa osassa on 1530 kg tutkimuslaitteita, varaosia, ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita, ja sen paineistamattomassa osassa on kaksi aseman ulkopuolelle asennettavaa tutkimuslaitetta, joiden massa yhteensä on 960 kg.

Falcon 9 on tarkoitus laukaista matkaan tänään klo 17.01.32 Suomen aikaa ja jos kaikki sujuu lentosuunnitelman mukaan, saapuu Dragon-rahtialus 20. helmikuuta avaruusasemalle.

Se napataan kiinni aseman robottikäsivarrella ja asetetaan sen avulla kiinni aseman telakointiporttiin.

Sääolot ovat suotuisat laukaisulle 70 %:n todennäköisyydellä, mutta myös tekniset ongelmat saattavat vielä tulla eteen. Jo nyt lähtölaskennan aikana raketissa oli pieni heliumvuoto, joka saatiin kuitenkin nopeasti korjattua.

Kantoraketin ensimmäinen osa on jälleen tarkoitus palauttaa takaisin maan pinnalle, kuten SpaceX tekee nykyisin kaikilla laukaisuillaan. Se laskeutuu tällä kerralla takaisin kiinteälle maalle, Canaveralin niemimaalla noin 15 km 39A:n eteläpuolella olevalle laskeutumisiin varatulle maa-alueelle. Laskeutuminen tapahtuu noin seitsemän ja puoli minuuttia laukaisun jälkeen, jolloin Dragon-aluksen pitäisi olla puolestaan jo asettumassa kiertoradalle.

Laukaisua ja ensimmäisen vaiheen laskeutumista voi seurata jälleen SpaceX:n nettisivuilla.

Falcon 9:n ensimmäinen vaihe laskeutumassa Canaveralin "laskeutumisalue 1:lle".

Avaruusaseman asukeille viedään uusi porstua

La, 02/11/2017 - 15:32 Jari Mäkinen
Nanoracksin ilmalukko

Avaruusasemalla on ongelma: sieltä on yllättävän vaikeaa saada tavaraa ulos avaruuteen. Tähän tulee pian parannus, kun ISS saa uuden ilmalukon – kaupallisen sellaisen.

NASA ja sen partnerit ovat hyväksyneet uuden kaupallisen hankkeen Kansainvälisellä avaruusasemalla toteutettavaksi: Nanoracks -yhtiö voi asentaa asemaan ilmalukon, jonka kautta voidaan lähettää paremmin pieniä satelliitteja avaruuteen.

ISS-asemalta lähetetään jo nyt (ja tulevaisuudessa yhä enemmän ja enemmän) pieniä Cubesat-tyyppisiä nanosatelliitteja, jotka ovat massaltaan muutamia kiloja ja jotka ovat kooltaan noin 10 x 10 x 30 cm. Suunnitteilla on myös lähettää suurempia samantyyppisiä satelliitteja, mutta hankaluutena asemalla on ollut se, ettei asemaa ole suunniteltu satelliittien lähetyspaikaksi.

Avaruusasemalta pääsee ulos avaruuteen tällä haavaa vain kolmesta paikasta. Asemalla on kaksi ihmisille tarkoitettua ilmalukkoa, joiden kautta avaruuskävelijät pääsevät siirtymään avaruusaseman paineistetusta sisätilasta avaruuden tyhjiöön ja päinvastoin.

Ilmalukko on vähän kuin talon eteinen, missä on kaksi ovea: yksi ulko-ovi ja toinen, joka sulkee sen talon sisäsuuntaan. Kun avaruuslentäjät menevät sisältä ilmalukon sisälle, he sulkevat sisäoven ja tyhjentävät eteisen ilmasta, jolloin he voivat avata luukun ulos ja siirtyä avaruuskävelylle. Takaisin tullessa tehdään päinvastoin, eli tullaan sisään, puhalletaan ilmalukko täyteen ilmaa ja siirrytään aseman sisälle.

Asemalla on tällaiset ilmalukot sen venäläisellä puolella ja läntisellä puolella. Kummatkin on suunniteltu siten, että ne sopivat parhaiten kummankin puolen avaruuspukujen kanssa käytettäväksi ja avaruuspuvut on varastossa ilmalukon luona.

Nämä ihmisten käyttöön suunnitellut ilmalukot ovat kuitenkin liian suuria pelkkien tavaroiden siirtämiseksi avaruuteen.

Tällaisia voivat olla tutkimuslaitteet tai pienet, avaruusasemalta omille teilleen vapautettavat pikkusatelliitit.

Niiden takia ei kannata tehdä riskaabelia ja hankalaa avaruuskävelyä, vaan homma voitaisiin hoitaa aseman robottikäsivarren avulla – kunhan vain tavarat saadaan ulos kätevästi.

Avaruusaseman japanilaisessa Kibo-tutkimusmoduulissa onkin pieni ilmalukko tutkimuslaitteiden ja näytteiden siirtämiseen aseman ja avaruuden välillä.

Sitä on käytetty viime aikoina aktiivisesti myös satelliittien siirtämiseen ulos. Satelliitit on laitettu erityiseen lähetystelineeseen, jota myös laukaisusovittimeksi kutsutaan. Se on laitettu ilmalukon sisään ja otettu sieltä robottikäsivarrella esiin ulkopuolella. Robottikäsi kurottaa satelliitit mukanaan kauemmaksi ja sinkoaa ne laukaisusovittimen sisältä sopivaan, aseman kannalta turvalliseen suuntaan.

Vuodesta 2009 alkaen tähän mennessä Kibosta on lähetetty yli sata pientä cubesatia avaruuteen.

Kibon ilmalukkoa ei ole kuitenkaan suunniteltu satelliitteja varten, ja sille on paljon muutakin käyttöä. Siksi nyt asemalle viedään uusi, erityisesti nanosatelliitteja varten suunniteltu ilmalukko.

Nanoracksin ilmalukko piirroksessa
Tältä uusi ilmalukko näyttää ulkoa. Sen keskellä oleva pieni luukku avatuu, ja satelliitit laukaistaan sen kautta avaruuteen. Alla on tartuntakohta robottikäsivarrelle; sitä tarvitaan ilmalukkoa paikalleen asennettaessa (ja jos sen sijoituspaikkaa asemalla täytyy myöhemmin muuttaa).

Sopimus Nasan ja NanoRacksin välillä perustuu siihen, että avaruusaseman käyttöä halutaan laajentaa yhä enemmän kaupalliselle puolelle. 

Alustava sopimus uudesta ilmalukosta tehtiin jo viime keväänä, mutta nyt suunnitelma on läpäissyt tarkistukset ja se voidaan toteuttaa. Asemalle ilmalukko viedään vuonna 2019.

Se nostetaan avaruusasemalle SpaceX:n Dragon-rahtialuksen paineistamattomassa osassa ja siirretään siitä avaruusaseman robottikäsivarrella Tranquility-moduulin päähän.

Nanoracks ostaa kiinnitysmekanismin Boeingilta, joka vastaa myös kaikista tarvittavista laitteistoista, jotka vaaditaan avaruusasemaan kiinnitettävässä lisämoduulissa.

Tranquilityssä on jo nyt kiinnitettynä ensimmäinen asemalle viety kaupallinen moduuli, Bigelow Aerospacen "puhallettava" moduuli BEAM, eli Bigelow Expandable Activity Module.

BEAM vietiin asemalle viime huhtikuussa ja sen toimintaa on siitä alkaen tarkkailtu koko ajan; moduulin ulkopinta on tehty taipuisasta materiaalista, jonka avulla se pystyttiin laajentamaan avaruudessa huomattavasti suuremmaksi kuin moduuli oli pakattuna avaruuteen lähetettäessä. Tällaista tekniikkaa voidaan käyttää vastaisuudessa tuomaan lisätilaa ja säästämään laukaisukustannuksissa – jos voin pintamateriaali kestää avaruuden olosuhteita.

Nyt näyttää siltä, että materiaali on kestävää ja moduuli toimii hyvin, joten Nasa ja Bigelow keskustelevat BEAMin ottamisesta normaaliin käyttöön. Asemalla kun tarvitaan lisätilaa.

 

Blogi: Suoraa puhetta astronauttien alushousuista ja vaipoista

Blogi on kuunneltavissa myös podcastina:

Kansainväliselle avaruusasemalle lähetettiin viime vuonna kahdeksan miehittämätöntä rahtialusta ja tälle vuodelle on suunnitteilla kymmenen.

Näiden alusten mukana kulkee paitsi happea, polttoainetta ja varaosia avaruusasemalle, niin myös tutkimuslaitteita, ruokaa, kaikenlaisia tarvikkeita sekä vaatteita. Ja näiden vaatteiden joukossa on myös alusasuja sekä vaippoja. 

Näistä harvemmin puhutaan, mutta nyt ne nostetaan pöydälle.

Syy siihen, miksi alusasut tulivat mieleeni, oli tuttavani Loredana Bessonen twiitti:


Euroopan astronauttikeskuksessa työskentelevä Loredana pääsi koettamaan avaruuskävelyn simulointia suuressa Nasan vesitankissa, ja kertoi tuossa viestissä testanneensa “sitä seksikästä alusasua” - paitsi että se asu ei ole oikeastaan alusasu, eikä liioin kovin seksikäskään.

Tai mielipiteitä tietysti on monenlaisia, mutta ei seksikkyydestä sen enempää tällä kerralla.

Mutta asu, virallisesti Liquid Cooling and Ventilation Garment eli nesteseen perustuva jäähdytys- ja ilmastointiasuste, on avaruuspuvun sisällä käytettävä puku, jonka verkkomaiseen spandeksista ja nailonista tehtyyn kankaaseen on punottu mukaan ohuita, taipuisia vesiletkuja. 

Letkuissa kiertää sopivan lämpötilaista vettä, joka pitää avaruuspuvun sisällä olevan astronautin mukavan lämpöisenä. Niin amerikkalaisten kuin venäläistenkin avaruuspuvuissa on tällaiset    kuteet, ja sellaisia käyttivät myös kuukävelijät pukunsa sisällä. Täällä maan pinnallakin vastaavia käytetään esimerkiksi palo-ja kaivosmiesten puvuissa.  

Tämä letkupuku ei kuitenkaan ole varsinainen alusvaate, vaikka se onkin avaruuspuvun sisällä. Se on ennemminkin väliasu, sillä sen alapuolella avaruuslentäjät käyttävät alusvaatteita sekä vaippoja.

Kyllä: vaippoja, joita tosin kutsutaan nimellä Maximum Absorbency Garment, tai aiemmin Disposable Absobrtion Containment Trunk, mikä on vain kaunis tapa kertoa se, että kyseessä ovat astronautin nestemäisiä ja kiinteitä ulosteita imevät, kertakäyttöiset housut. Näitä on hieman erilaisia naisille ja miehille. 

Näitä käytetään avaruuskävelyiden aikana, koska ulkoa avaruudesta on vaikea tulla käymään toiletissa. Samoin näitä käytetään esimerkiksi avaruusaluksella kiertoradalle noustessa tai takaisin Maahan laskeuduttaessa, jolloin avaruuslentäjät ovat pitkän aikaa painepukunsa sisällä ja toilettikäynti tavalliseen tapaan olisi hankala – yleensä mahdoton.

Video: Saisiko olla painottomuudessa leijuva avaruushampurilainen?

Kansainvälisellä avaruusasemalla oleva Euroopan avaruusjärjestön ranskalaisastronautti Thomas Pesquet julkaisi Twitter-tilillään kiinnostavan postauksen 30. joulukuuta: kuvassa leijuu omalaatuinen, pizzalta näyttävä möhkäle, jota Thomas kutsui avaruushampurilaiseksi.

"Tortilla, rehydrated beef, fresh onion from #HTV6, @ISS_Research lettuce & sauce. Tasted like heaven, flew like an angel ;)"

Luomus oli itse asiassa varsi mielikuvituksellinen, sillä raaka-aineina oli käytetty siinä avaruusasemalla olevia raaka-aineita hyvin luovalla tavalla. Mainoksen alla on selvitettynä sen koostumusta:

Normaalia leipää avaruusasemalla ei ole, koska se säilyy huonosti ja koska leivästä tulee paljon murusia, jotka painottomuudessa voivat päätyä herkkiin aseman laitteisiin tai astronauttien keuhkoihin. Sen sijaan siellä käytetään paljon tortillaa, minkä hyviä puolia ovat paitsi säilyvyys ja vähäinen murentuminen, niin myös sen meneminen varsin pieneen tilaan. Siksipä hampurilaisen leipänä toimii tortilla.

Pakastekuivattu liha on saatu normaalin näköiseksi (ja roiskeläpän makuiseksi) kuumalla vedellä. Sitä voi vielä kuumentaa ja jopa kärventää hieman asemalla olevilla uuneilla, mutta hieman niitä väärinkäyttämällä: uunit on tehty kuumentamaan säilykepurkkeja, joten muita aineita kuumennettaessa täytyy käyttää vanhaa, tyhjää säilykepurkkia, jonka sisälle uusi ruoka-aine laitetaan.

Sipuli on eräs suurinta iloa (ainakin ruokamielessä) tuottavista tuliaisista, kun rahtialus saapuu asemalle. Niiden kyytiin pakataan usein sipulien lisäksi muun muassa sitrushedelmiä, joiden kirpeä, tuore tuoksu tuo vaihtelua normaaliin aseman ruokavalioon. Hyvin säilytettyinä sipulit säilyvät syömäkelpoisina myös pitkään. Nämä sipulit tulivat asemalle japanilaisen HTV-aluksen mukana.

Avaruusasemalla on muutamia kasvihuoneita, tai siis oikeastaan kasvatuskaappeja. Niissä kasvatetaan muun muassa salaattia, tosin tässä vaiheessa lähinnä tutkimusmielessä. Ne eivät tuota toistaiseksi riittävästi lehtiä säännöllisesti syötäväksi, mutta niitä nautitaan erikoispäivinä.

Lisäksi "hampurilaisessa" on erilaisia sooseja, todennäköisesti ketsuppia, sinappia, majoneesia ja tabaskoa. Etenkin vähän aikaa avaruudessa oltuaan astronautit lisäävät tabaskoa melkein kaikkiin ruokiin, koska makuaisti turtuu lennon aikana ja tyypillisesti astronautit haluavat mausteisempaa ruokaa.

Todennäköisesti syömisen aikana tortilla oli "suljettuna", jolloin sen saattoi syödä käsin ilman veistä ja haarukkaa. Etenkin veitsen käyttäminen avaruuden painottomuudessa on hankalaa, ja sen vuoksi kätevin ruokailuväline avaruudessa onkin … sakset. Itse asiassa ne ovat hyvin kätevät myös maanpäällisessä keittiössä!

Thomas kertoi enemmänkin avaruusaseman ruokavaliosta juuri ennen joulua julkaisemallaan videolla (alla), missä hän kertoo myös juhla-aterioista. Etenkin eurooppalaisastronautit vievät mukanaan nykyisin oman maansa erikoisuuksia ja heidän mukaansa lastataan erityisiä juhlaruokia, joita tarjoillaan luonnollisesti kaikille muillekin asemalla oleville avaruuslentäjille. 

Siemenet syöksyivät yöllä avaruuteen

Ti, 10/18/2016 - 10:12 Jari Mäkinen
OV-5 lähtee matkaan

Tuorein rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle lähti matkaan viime yönä Suomen aikaa. Tämä Cygnus-avaruusrahtarin lento on kiinnostava siksi, että se käytti pitkästä aikaa Antares-kantorakettia ja aluksen mukana on myös Suomeen päätyviä siemeniä.

Orbital ATK -yhtiön valmistama Cygnus laukaistiin avaruuteen Yhdysvaltain itärannikolta sijaitsevalta Wallops -saaren laukaisukeskuksesta klo 2.45 Suomen aikaa. Alus voisi lentää avaruusasemalle parissa päivässä, mutta sen matkantekoa hidastetaan hieman, jotta seuraava miehistönvaihtolento asemalle voidaan tehdä tässä välissä.

Shane Kimbroughia, Sergei Ryzhikovia ja Andrei Borisenkoa kuljettava Sojuz MS-02 on tarkoitus laukaista matkaan huomenna ja sen pitäisi saapua avaruusasemalle kahden vuorokauden lennon jälkeen. Kyseessä on vasta toinen Sojuz-aluksen uuden version lento, joten se käyttää "vanhaa" kaksipäiväistä lentorataa uudemman kuusituntisen nousun sijaan.

Lennon piti lähteä matkaan jo syyskuun lopussa, mutta sitä jouduttiin siirtämään alukseen tehtyjen tarkistusten ja korjausten vuoksi lähes kuukaudella.

Cygnus aloittaa varsinaisen lähestymisen vasta miehistön saavuttua perille ja sen on tarkoitus saapua aseman lähelle sunnuntaina noin klo 13.05 Suomen aikaa. Silloin alus napataan kiinni avaruusaseman robottikäsivarrella ja kiinnitetään telakointiporttiin.

Tämän, jo viidennen Cygnus-aluksen mukana asemalle viedään 2209 kiloa rahtia sekä aluksen ulkopuolella 83 kilogramman edestä pieniä Cubesat-luokan satelliitteja. 

Tästä tutkimuslaitteista on 498 kg, ruokaa, vaatteita ja muuta astronauteille tulevaa rahtia 585 kg, varaosia 1023 kg, avaruuskävelyillä tarvittavia varusteita viisi kiloa, tietokonelaitteita 56 kg ja aseman venäläiselle puolelle tulevia osia 42 kg.

Mukana tässä on myös koululaisten koejärjestelyyn kuuluvia siemeniä, joista kerroimme enemmän edellisessä jutussamme: Siemenkuljetus avaruusasemalle lähtövalmiina. Linkki juttuun on myös alla.

Cugnus pakattu
Näkymä Cygnuksen sisälle ennen luukun sulkemista.

Mukana aluksessa oli myös vajaan kuukauden kuluttua avaruusasemalle lähtevän Euroopan avaruusjärjestön astronautin Thomas Pesquetin lennollaan tarvitsemia tavaroita: ranskalaista ruokaa, vaatteita muutamaksi kuukaudeksi, ESAn ja Ranskan avaruushallinnon CNES:in opetuksellisia tarpeita sekä joululahjoja – seuraavan joulun Thomas viettää avaruudessa, ja siksi lahjapuolikin on pohdittu jo etukäteen.

Tapana nykyisin on lähettää etenkin Euroopasta astronautin kotimaassa tehtyjä ruokia, joita koko avaruusaseman miehistö voi nauttia juhlapäivinä. Thomasin erikoisruokia ovat tehneet muun muassa kuuluisat kokit Alain Ducasse ja Thierry Marx, mutta näistä murkinoista vastaava CNES on antanut mahdollisuuden myös muutamalla nuoremmalle avaruusruoasta kiinnostuneelle kokille. Ranskassa on vallalla parhaillaan pienimuotoinen avaruusruokaboomi joka Cygnuksen myötä on noussut nyt myös kiertoradalle.

Tehtävänsä Cygnus päättää jälleen traagisesti, mutta tarkoituksella. Sen sisällä nimittäin sytytetään tarkoituksella tulipalo. Liekit ovat eräs suurimmista vaaroista avaruudessa oltaessa, joten tulen käyttäytymisestä ja leviämisestä halutaan tietoja, mutta koska testejä ei uskalleta tehdä täysimittaisesti avaruusaseman sisällä, uhrataan Cygnus kokeille ennen sen tuhoutumista maahansyöksyssä.

Juttua on täydennetty tiistaina lisäämällä viimeiset kaksi kuvaa ja niihin liittyvät tekstit.

Siemenkuljetus avaruusasemalle lähtövalmiina

Ma, 10/17/2016 - 13:02 Jari Mäkinen
Antares laukaisualustallaan

Kiihkeä toiminta avaruuslentopuolella jatkuu: eilen laukaistavaksi aiottu, mutta laukaisualustassa olleen vian vuoksi lykätty rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle on tarkoitus lähettää matkaan ensi yönä Suomen aikaa. Mukana Cygnus-aluksessa on myös Suomeen päätyviä siemeniä.

Nasa käyttää avaruusaseman rahtilentoihin kahta amerikkalaisalusta, joista toinen on SpaceX -yhtiön Dragon ja toinen on nyt laukaisuvuorossa oleva Orbital ATK -yhtiön tekemä Cygnus. Näistä Cygnus on eurooppalaisittain kiinnostava siinä mielessä, että sen paineistettu rahtiosa on tehty Italiassa. Tämä lento on kuudes Cygnuksen lento.

Eilisillaksi suunniteltu laukaisu jouduttiin peruuttamaan laukaisualustalta löytyneen kaapelivian vuoksi. Itse asiassa lento oli tarkoitus tehdä jo viime viikolla, mutta silloin lento päätettiin siirtää myöhemmäksi, koska hurrikaani Nicole rökitti tuolloin Bermudalla olevaa raketin seuranta-asemaa. 

Nyt entisen sukkula-astronautin mukaan S.S. Alan Poindexteriksi kutsuttu Cygnus on tarkoitus laukaista matkaan ensi iltana paikallista aikaa, Suomen ajan mukaan yöllä klo 2.40.33, eli jotakuinkin samaan aikaan kun avaruusasema kulkee radallaan juuri Virginiassa, Yhdysvaltain itärannikolla olevan Wallops-saaren laukaisukeskuksen päältä.

Sääennuste illaksi on lupaava, sillä suotuisan sään todennäköisyys on 95 %.

Laukaisun lykkäyksistä on se haitta, että alus joutuu nyt laukaisunsa jälkeen – jos se pääsee siis matkaan ensi yönä – viivyttelemään avaruudessa sunnuntaihin saakka, koska tässä välissä asemalle laukaistaan miehitetty Sojuz-alus Baikonurista. Sojuz MS-02 -aluksen on tarkoitus telakoitua avaruusasemaan perjantaina.

Lennosta tekee erityisen kiinnostavan se, että kysessä on Antares-kantoraketin ensimmäinen lento lokakuussa 2014 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Tuolloin syynä dramaattiseen, laukaisualustan päällä tapahtuneeseen, Cygnus-aluksen tuhonneeseen onnettomuuteen olivat raketissa käytetyt venäläiset AJ26-rakettimoottorit. Nyt moottorit on vaihdetut toisiin venäläismoottoreihin, luotettavammiksi todettuihin RD-181 -moottoreihin. 

Kaksi edellista Cygnus-alusta lähetettiin avaruuteen Atlas 5 -kantoraketeilla.

Cygnus lähestyy avaruusasemaa

Siemeniä suomalaiskoululaisille(kin)

Cygnus-aluksen kyydissä on 2300 kg avaruusasemalle vietävää rahtia.

Mukana tässä lastissa on myös amerikkalaisen Edge of Space -yhtiön koululaisille tarkoitettuja opetuspaketteja. Nämä SPACE SEEDS™ -paketit pitävät sisällään retiisinsiemeniä ja katkarapujen munia, jotka palautetaan takaisin maapallolle kolmen kuukauden kuluttua.

Tilaa siemenet ja munat eivät Cygnuksessa paljoa vie, sillä ne mahtuvat pieniin pusseihin.

Erilaisia koulutuspaketteja kauppaava yhtiö tarjoaa 2500 näitä siemeniä ja munia sisältävää pakettia mainosmielessä ilmaiseksi kouluille, joissa voidaan vertailla miten avaruudessa olleet ja Maan päällä koko ajan odottaneet siemenet ja munat ovat mahdollisesti erilaisia.

Osa näistä paketeista saadaan myös Suomeen. Cohu Experience Oy tarjoaa suomalaiskouluille mahdollisuuden kasvattaa ensi keväänä avaruudessa käyneitä siemeniä sekä ohjeita tutkimuksen tekemiseen: tarkoituksena on vertailla mahdollisia muutoksia, joita avaruuden olosuhteet aiheuttavat organismien perusrakenteisiin mm. siementen itämisajassa, koossa, muodossa ja väreissä.

Tällainen tutkimus tarjoaa erittäin mielenkiintoisen tavan oppia konkreettisesti paitsi tieteellisen tutkimuksen tekemistä, niin tutustua avaruuteen ja biologiaan.

Siemenkokeita on tehty avaruusasemalla aikaisemmin varsin usein, koska se on helppo ja edullinen tapa suorittaa yksinkertainen avaruuskoe. Siemenet mahtuvat myös hyvin pieneen tilaan ja ovat kevyitä.

Ensimmäinen laajempimittainen sellainen tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 1984, kun pari miljoonaa tomaatinsiementä kävi avaruudessa sukkula Challengerin STS-41C -lennolla. Tuorein tällainen on käynnissä parhaillaan, sillä viime kesäkuussa Maahan palanneen Euroopan avaruusjärjestön astronautin Tim Peaken mukana oli kaksi kiloa rucolan siemeniä, jotka lennon jälkeen jaettiin brittikouluihin.

Varsin jännä siemenkoe tehtiin vuonna 2004, kun hollantilaisastronautti André Kuipers vei mukanaan avaruusasemalle siemeniä ja kasvatti niitä myös siellä. Avaruussiemenet-kokeen päätavoite oli tutkia miten painovoima ja valo vaikuttavat kasvien kasvamiseen, ja kuinka niiden ansiosta kasvit kasvavat Maan pinnalla eri tavalla kuin avaruudessa.

Oikosulku viivästyttää lentoa avaruusasemalle

Ti, 09/20/2016 - 14:46 Jari Mäkinen

Ensi perjantaiksi laukaistavaksi suunniteltu, mutta viime viikolla peruutettu lento kansainväliselle avaruusasemalle saattaa viivästyä useilla viikoilla. Syynä on aluksesta löytynyt oikosulku.

PÄIVITYS: Lentoa on päätetty lykätä marraskuun ensimmäiseen päivään saakka. (Jutun loppua on muokattu tämän mukaisesti)

Miehitettyjen Sojuz-alusten laukaisun viivästymiset ovat kovin harvinaisia, mutta eivät aivan tavattomia. Nyt sen sijaan kyseessä on varsin omalaatuinen tilanne, sillä pahimmassa mahdollisessa tapauksessa avaruusalusta kyytivä avaruusalus voidaan joutua kokonaan vaihtamaan toiseen.

Syynä on Sojuz MS-02 -avaruusaluksessa havaittu oikosulku, joka tapahtui aluksen ollessa jo kiinnitettynä kantoraketin ylimpään vaiheeseen ja kun raketin nokkakartiota oltiin asentamassa paikalleen. Valitettavasti tapahtunutta ei havaittu välittömästi, vaan vasta sen jälkeen, kun kun alus oli asennettuna ja koko ylin osa oli valmis liitettäväksi kantorakettiin.

Laukaisuvalmistelujen aikana avaruusalus liitetään raketin ylimpään osaan ja nokkakartio kiinnitetään aluksen ympärille. Kartio suojaa alusta sen lentäessä nousun aikana ilmakehän tiheimpien osien läpi. Lopulta tämä osa kiinnitetään kantorakettiin ja kuljetetaan laukaisualustalle.

Korjaamista haittaa myös se, että oikosulun tarkkaa sijaintia ei ole toistaiseksi onnistuttu määrittämään. Se saattaa olla Sojuz-aluksen tärkeimmässä osassa, maahanpaluukapselissa, jonka sisällä miehistö on, tai sen instrumenttiosassa. 

Pahimmillaan vian korjaamiseen saattaa mennä joka pari kuukautta, joten venäläiset harkitsevat nyt aluksen vaihtamista kokonaan toiseen. Baikonurissa on jo odottamassa marraskuiselle lennolle tarkoitettu Sojuz MS-03 -alus, ja sen ottaminen nyt käyttöön antaisi lisäaikaa vianmetsästykseen. 

Joka tapauksessa laukaisua päätettiin 20.9. iltapäivällä lykätä ainakin marrakuun alkuun, joten lentoaan varten jo Baikonuriin saapunut avaruuslentäjäkolmikko on palannut Moskovan luokse Tähtikaupunkiin odottelemaan mitä tuleman pitää.

Lennon miehistössä on kosmonautit Sergei Ryshikov ja Andrei Borisenko sekä Nasan astronautti Shane Kimbrough

Heidän oli tarkoitus lähteä matkaan nyt perjantaina 23. syyskuuta.

Viivästymistä harmitellessa kannattaa kuitenkin muistaa ammoisia sukkulalentojen aikoja, jolloin laukaisut saattoivat viivästyä teknisistä syistä ja säästä johtuen jopa kuukausilla. Avaruussukkuloihin verrattuna (suhteellisesti) yksinkertaiset Sojuz-alukset ovat erittäin luotettavia ja laukaisut tapahtuvat ajallaan. Ja samalla miehistö voi olla tyytyväinen siitä, että vika paikannettiin jo nyt, eikä vasta maahanpaluun aikana, jolloin tulos olisi voinut olla surullinen.

Kuva: RKK Energia