Metsähovin radiotutkimusasemalla tutkitaan sekä läheisiä että hyvin kaukaisia kohteita. Aurinkoa seurataan 1,8-metrisellä radioteleskoopilla auringonnoususta auringonlaskuun, ja jos havaitaan jotakin yllättävää, päähavaintolaite eli 13,7-metrinen teleskooppi käännetään kohti Aurinkoa tarkempien havaintojen tekemiseksi.

Poikkeuksellista onkin, että näin isolla radioteleskoopilla voidaan tehdä aurinkohavaintoja. Tämän kokoluokan teleskoopit ovat usein taivasalla, joten niitä ei voi suunnata suoraan kohti Aurinkoa: lautasantenni keskittäisi säteilyn vastaanottimiin – kuten sen kuuluukin tehdä – mutta Auringon tapauksessa kuumuus sulattaisi ne. Metsähovin iso teleskooppi on kuitenkin suuren kuvun sisällä, joten sitä vaaraa ei ole. 

Aurinko on taivaalla niin kookas kohde, että radioteleskoopin keila kattaa siitä vain pienen palasen. Siksi havaintoja tehtäessä Auringon kiekko ikään kuin skannataan, jolloin siitä saadaan muodostettua kuva. Aiemmin siihen meni aikaa muutama minuutti, joten kovin nopeita ilmiöitä ei pystytty rekisteröimään. Viimekeväistä auringonpimennystä varten järjestelmää kehitettiin siten, että kuvan saa muodostettua noin minuutissa.

Tarinan mukaan Fijin luota eteläiseltä Tyyneltä valtamereltä löydettiin merenneito 1800-luvun alussa.

Amerikkalainen merikapteeni Samuel Barrett Edes osti tämän japanilaisilta kalastajilta vuonna 1822 kuuden tuhannen dollarin hintaan. Hän antoi sen – maksua vastaan tietysti – näytteille asetettavaksi Lontooseen.

Kun Edes kuoli, hänen poikansa myi merenneidon Moses Kimball -nimiselle Bostonin museon edustajalle vuonna 1842 ja hän tarjosi sitä New Yorkiin tuolloin kuuluisaan Phineas Taylor Barnumin kuriositeettimuseoon.

P.T. Barnumina tunnettu showmies esitteli museossaan kaikenlaisia omituisia eläimiä ja olioita ympäri maailman, ja koska tuohon aikaan kaikenlaisia kummallisuuksia ei tarjottu suoraan olohuoneeseen television kautta, oli museo hyvin suosittu.

Barnum halusi selvittää omituisen merenneidon autenttisuuden, mutta kukaan hänen kutsumistaan tutkijoista ei osannut sanoa mikä ihme merenneito oli. Sitä ei pystytty varmentamaan oikeaksi merenneidoksi, mutta ei myöskään todistamaan, etteikö se mahdollisesti voisi olla. Joka tapauksessa Barnum oli vakuuttunut siitä, että merenneito olisi suosittu ja vuokrasi sen Kimballilta huimaan 12,50 dollarin viikkohintaan.

Jotta tieto merenneidosta olisi kiirinyt joka puolelle, lähetti Barnum sanomalehdille sepitettyjä kirjeitä, joissa hän kuvaili tohtori J. Griffinin Etelä-Amerikasta tuomaa omituista eläimen muumiota, jota hän piti hotellihuoneessaan. Oikeasti Griffin oli Barnumin avustaja, joka tosiaan asui muumion kanssa hotellissa New Yorkissa, ja näytti sitä siellä kiinnostuneille. Erityisen ihmeissään oli hotellin johtaja, joka kutsui paikalle myös toimittajia.

Näin "Fijin merenneito" sai julkisuutta ja Griffin "suostui" antamaan löytönsä näytteille lyhyeksi ajaksi ja pienelle yleisölle, ja lopulta myös esille Amerikan luonnonhistorialliseen museoon.

Dollarit mielessään Barnum oli painattanut jo siihen mennessä 10 000 kuvitettua kirjasta merenneidoista yleisesti ja erityisesti tästä muumiosta sekä sen tarinasta.

Yllättäen lyhyen näyttelyn jälkeen muumio katosi; todennäköisesti se tuhoutui "vahingossa" tulipalossa.

Sittemmin on selvinnyt, että japanilaiset ja Itä-Intian saariston kalastajille on pitkä perinne tällaisten uskonnollisten esineiden valmistamisessa. Yleensä niissä yhdistetään apinan yläruumin suuren kalan pyrstöosaan, usein hyvinkin taitavasti. Esimerkiksi tässä esillä olleessa "muumiossa" oli kalan pyrstöön liitetty turkkia, mikä teki siitä uskottavan näköisen.

Barnumin esittelemä merenneitomuumio ei ollut myöskään mikään poikkeus. Esimerkiksi otsikkokuvana on vastaavan kaltainen muumio, joka oli esillä Intiassa. Tarinoita muumioituneista merenneidoista on ollut eri puolilla koko 1900-luvun ajan (ja kenties aikaisemminkin) ja toistuvasti yhä edelleen jostain ilmestyy erilaisia eläinten yhdistelmiä, joiden väitetään olevan "puuttuvia renkaita" tai muuten mullistavia. Onneksi nykyisin niiden paljastaminen huijauksiksi on erittäin helppoa ja nopeaa.

Alla on vielä piirros alkuperäisestä Fijin merenneidosta.

Kiinalaisesta Qingzhoun kaupungista löytyneestä haudasta kaivettiin lautapeli, arpanoppa ja nappulat, joilla on muinoin pelattu Bo-nimistä peliä.

Eläimen hampaasta kaiverretussa nopassa on 14 tahkoa erilaisine kuvioineen ja 21 numeroitua nappulaa. Pelilaudassa – tai sen säilyneessä palasessa – on koristeena kaksi silmää ja niiden ympärillä pilviä ja salamoita muistuttavia kuvioita.

Kyseessä on erittäin yksinkertainen ja näyttävä temppu, jolla voi hyvin viihdyttää ihmisiä niin illanvietoissa kuin muutenkin.

Temppuun tarvitaan vain muutama hyvin terävä lyijykynä (tai muu vastaava terävä, pinnaltaan tasainen puikkomainen esine), hyvä muovipussi (kuten iso uudelleensuljettava pussi tai muu vastaava) ja vettä.

Pussiin laitetaan vettä ja sen jälkeen kynät voi tunkea pussin seinämien läpi siten, että pussi ei vuoda. Olennaista on työntää kynät tasaisesti ja koko ajan eteenpäin, sillä näin muovipussin seinämä pysyy tiukasti kiinni kynän pinnassa ja siten vesi ei pääsi juoksemaan.

Mikäli temppuun käyttää rosopintaisia kyniä tai joustamattomasta muovista tehtyä pussia, niin se ei onnistu.

Vaikka kynät saa varsin helposti tungettua pussin seinämien läpi, venyy muovi vähitellen ja kynien heiluttaminen löystää edelleen reikäkohtia, joten pussi vesineen kannattaa siirtää pian tempun tekemisen jälkeen vaikkapa lavuaarin päälle. Eikä temppua kannata tehdä muutenkaan paikassa, missä alapuolella on jotain vedelle herkkää...

Kuva on otettu alla olevalta videolta, missä on myös muutama muu yksinkertainen ja näyttävä tieteellishenkinen demonstraatio.

Tässä ovat kaikki kalenterin luukut joululukemiseksi!

Arvostetussa brittiläisessä lääketieteen julkaisussa British Medical Journalissa julkaistun artikkelin mukaan joulun lämmin tunnelma on selvästi havaittavissa koehenkilöiden aivoissa.

Kööpenhaminan yliopiston tutkimusryhmän (joulumielellä) tekemässä 20 koehenkilön vertailevassa tutkimuksessa huomattiin, että perinteisesti joulua viettävien henkilöiden aivoissa tapahtuu selviä magneettiresonanssikuvauksessa havaittavia muutoksia kun heille esitetään jouluisia kuvia.

Tanskalaistutkijoiden mukaan vastaavaa ei ole havaittu koskaan, tosin todennäköisesti siksi, että vastaavaa ei liene tutkittu koskaan.

Joka tapauksessa tulokset ovat kiinnostavia: hyväkuntoisille koehenkilöille näytettiin 84 kuvaa 3D-laseilla, joista osa oli jouluun liittyviä ja osa taas ei lainkaan.

Henkilöiden aivoja skannattiin samalla magneettiresonanssikuvauslaitteistolla, jolla pystyttiin havaitsemaan mitkä osat aivoista aktivoituivat. Kuvauksen jälkeen  henkilöt täyttivät lomakkeen, missä he kertoivat kuinka he viettävät joulua ja millaisia ovet heidän jouluperinteensä. 

Kymmenen henkilöistä oli etukäteen valittu siten, että he olivat ilmoittaneet olevansa jouluihmisiä ja toiset kymmenen suhtautuivat joulun viettoon välinpitämättömämmin.

Kun mittauksia verrattiin keskenään, kävi selvästi ilmi, että joulumielisten aivoissa viisi aluetta käyttäytyi selvästi aktiivisemmin jouluisia kuvia katsoessa.

Kun pienikin joukko ihmisiä on nykyisin koossa, pitää tarkistaa erilaiset erikoisruokavaliot. Kuka on laktoosi-intolerantti, kuka keliaakikko, kasvissyöjä tai suolattomalla ruokavaliolla?

Etenkin keliakian määrä on viime aikoina lisääntynyt, minkä lisäksi ihmisiä, jotka välttävät gluteenia sisältäviä ruokia vatsavaivojen, väsymyksen tai päänsäryn vuoksi on enemmän ja enemmän.

Tilastojen mukaan noin prosentti tai kaksi ihmisistä on gluteenille herkkiä ja sairastavat keliakiaa. Heillä rukiin, vehnän ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.

Osa ihmisistä sairastaa keliakiaa tietämättään, mutta samalla monet syyttävät gluteenia mitä erilaisimmista terveysongelmista. Joka tapauksessa gluteenia välttelevien ihmisten määrä lisääntyy.

Jos ihmiset ovat käyttäneet viljatuotteita vuosituhansien ajan, niin miksi nyt niistä on tullut nopeasti ongelma?

Viime päivinä taistelu ISIS-järjestöä vastaan on kiihtynyt ja samalla etenkin Syyrian rajan tuntumassa Turkissa on tehty massiivisia ratsioita, joissa on löydetty huimia määriä omituista Captagon-lääkettä. Jihadistitaistelijat käyttävät sitä suorituskykynsä parantamiseen ja pelon tunteen vähentämiseen.

France24-kanavan siteeraaman AFP-tietotoimiston mukaan tuoreimmassa iskussa löydettiin kaksi tonnia lääkettä, eli noin 11 miljoonaa yksittäistä pilleriä.

Captagon on kauppanimi fenetylliinille, joka keksittiin vuonna 1961. Siinä on yleensä kofeiinia sekä metamfetamiinia sekä ekstaasi-huumetta. Captagonia on käytetty urheilussa doping-aineena (esim. pyöräilyssä 1960- ja 1970-luvuilla) ja lääkkeenä mm. narkolepsiaan, hyperaktiivisuuteen ja masennukseen. 

Vuodesta 1986 alkaen se on ollut kielletty aine suurimmassa osassa maita, koska se on erittäin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava sekä lisää sydämen lyöntitiheyttä vaarallisen paljon.

Lääkkeen käyttäjä tuntee olevansa voittamaton, hän hieman lisää voimia, koska lääke terästää lihasten ja hermojen toimintaa, ja ennen kaikkea hän pystyy lääkkeen voimalla olemaan hereillä hyvin pitkiä aikoja. Lisäksi se vähentää kivun tunnetta jopa niin, että kertomusten mukaan lääkkeen käyttäjät vain naureskelevat kun heitä pahoinpidellään.

Vastaavanlaisia lääkkeitä on testattu ja käytettykin asevoimissa ympäri maailman ja hieman samaa tehtävää hoiti suomalaissotilaidenkin toisessa maailmansodassa käyttämä pervitiini. Samantyyppisiä huumelääkkeitä on toki muitakin.

Captagon on kuitenkin erityisen harmillista, koska sitä on tuotettu suurissa määrin Lähi-Idässä ISIS-sotilaiden käyttöön. Erityisen suosittua se on Syyriassa, missä sitä löydetään joka puolelta.

Lähi-Idässä valmistus oli keskittynyt vuoteen 2011 saakka Libanoniin, mutta sen jälkeen suuri osa tuotannosta on siirtynyt Syyriaan, missä sille on nykyisin suurta kysyntää. 

Pillereitä kuljetetaan Maailman tullijärjestön mukaan Syyriasta ennen kaikkea Libanoniin ja Jordaniaan, missä niitä voi ostaa viiden ja 20 dollarin välillä liikkuvaan hintaan. 

Takavarikoidun captagonin määrä on ollut huimassa kasvussa, sillä kun vuonna 2012 sitä pysäytettiin vain neljä tonnia, oli vuonna 2013 takavarikoitu määrä jo 11 tonnia. Ja nyt siis yhdessä ainoassa takavarikossa saatetaan löytää useita tonneja.

Vuonna 2014 Syyrian sisällissodan eri osapuolien tiedetään käyttäneen captagonia, ja sen jälkeen käyttö on muuttunut yhä järjestäytyneemmäksi. 

Todennäköisesti lääkettä on myös Euroopassa olevilla taistelijoilla. Esimerkiksi toissapäiväinen pitkä tulitaistelu Pariisissa terroristeja kiinni otettaessa voi selittyä paitsi heillä olleella suurella tulivoimalla, niin myös captagonista saadulla henkisellä voimalla. Lisäksi marraskuun 13. päivän iskuista selvinneet silminnäkijät kertovat hyökkääjien toimineen "robottimaisesti ja kuin huumattuina".

"Voit valvoa koko ajan. Olet puhelias ja energinen. Ongelmia ei ole, sotilaat eivät edes ajattele nukkumista, eivätkä kaipaa pois vartiopaikoiltaan", kertoi libanonilainen psykiatri lääkkeen vaikutuksista taannoisessa Independent-lehden uutisessa. "Aine antaa voimia ja rohkeutta!"

On marraskuu, ja jälleen on käynnissä ympäri maailman aktiivinen viiksien kasvatus.

Päivän kuvassa komeileva Salvador Dali ei tiennyt kissoineen mitään Movemberistä, mutta myös viiksien suhteen hän oli edellä aikaansa: Movember on vuonna 2003 Australiassa alkunsa saanut hyväntekeväisyystempaus, jonka tarkoituksena on nostaa tietoisuutta eturauhassyövästä sekä muista miesten terveysongelmista ja kerätä niiden tutkimukseen ja hoitoon varoja.

Nyt virallisia Movember-kampanjoita järjestetään yli 20 maassa, myös Suomessa.

Koska nettisivu ei voi kasvattaa viiksiä, osallistuu Tiedetuubi kampanjaan kasvokarvoituksen ajamattomuuden sijaan tuomalla apua kaikille, jotka lopulta ovat saaneet nenänsä alle viikset. Viiksivahan valmistusreseptistä voi olla apua myös viime hetken isänpäivälahjaa pohtiville.

Viiksivahan tekeminen nimittäin on helppoa ihan kotioloissakin:

1. otetaan yksinkertaisesti yhtä paljon mehiläisvahaa ja vaseliinia (saa apteekista), jotka
2. sekoitetaan vesihaudekattilassa.
3. seokseen voi lisätä myös arabikumia (saa apteekista) tai tuoksu- ja väriaineita.
4. Vahan voi pakata vaikkapa pieniin purkkeihin, joita on kätevää kantaa mukana.

Mikäli keittiökemia ei kiinnosta, voi vahaa toki ostaa myös valmiina.

Lisää vinkkejä viiksien kasvattamiseen ja hoitamiseen on mm. Movemberin nettisivuilla.