Kuvassa on koostettuna suuri määrä teleskoopeilla, luotaimilla ja jopa Mars-kulkijoilla otettuja kuvia, jotka tähtitieteilijät J. Richard Gott ja Mario Juric keräsivät taiteilijan pyynnöstä. Lisäksi kuvassa on spektrivärit yli kolmesta miljoonasta kohteesta, eli väritys kuvassa vastaa varsin lähelle luonnollista.

Maa on keskellä ja maailmankaikkeus sen ympärillä siten, että kohteet eivät ole suinkaan kooltaan oikeassa suhteessa toisiinsa, mutta kappaleiden ja kohteiden etäisyydet ovat jotakuinkin oikeassa suhteessa logaritmisen asteikon mukaan laskettuna.

Mittakaava siis muuttuu nopeasti keskeltä ulospäin mentäessä – tässä tapauksessa kymmenkantaisesti, eli koko ajan kymmenen kertaa suuremmaksi muuttuen.

Näin kuvaan saadaan mukavasti mukaan planeettoja, Kuiperin vyöhyke, Oortin pilvi, Alfa Kentauri, Perseuksen haara Linnunradassa ja sen jälkeen muut osat kotigalaksistamme, sekä lopulta lähigalakseja, kauempia tähtijärjestelmiä ja niin sanottu galaksimuuri, ja aivan uloimpana big bangin jälkikaikuina oleva plasmaa. 

Itse asiassa Princetonin tähtitieteilijät ovat tuottaneet logaritmisia maailmankaikkeuskarttoja jo aikaisemminkin, mutta Pablo Carlos Budassi halusi tehdä niiden perusteella visuaalisesti miellyttävämmän kuvan.

Kuvan täysikokoinen versio on täällä.

Aivan kuten ennusteet lupasivat, iskeytyi 28. joulukuuta Auringosta lähtenyt massapurkaus Maahan viime yönä, mutta se jäi ennusteita vaisummaksi. Se saapui myös hieman myöhemmin kuin oletettiin, "vasta" kello 2.30 Suomen aikaa viime yönä. Aurinkotuulta avaruudessa nuuskiva ACE-satelliitti havaitsi sen jo hieman aiemmin, klo 2.02. Varsinaiset merkit geomagneettisesta myrskystä saatiin noin klo 2.50.

Kuten otsikkokuvassa oleva kaavio näyttää, oli massapurkaus jakautunut selvästi kahteen osaan matkallaan planeettainvälisessä avaruudessa, ja Maa osui näiden kahden kerääntymän väliin.

Geomagneettinen häiriö oli siis ennakoitua pienempi, mutta se saa aikaan parhaillaan Kanadan ja Alaskan päällä hienoja revontulia. Viime yönä taivaan valoja olisi näkynyt Suomessakin Keski-Suomea myöten, jos taivas olisi ollut selkeä. Tilanne ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellinen.

Huom! Jatkojuttu kertoo mitä tapahtui: Avaruusmyrsky jäi suutariksi

Käsissä on siis kaksi ärsyttävästi erilaista sääennustetta: avaruussääennuste lupaa voimakasta G3-luokan revontulimyrskyä, mutta maanpäällinen sääennuste toteaa lakonisesti, että koko Suomessa lienee illalla pilvistä.

Mikäli pilvien taakse pääsisi kurkistamaan, olisi siellä todennäköisesti keskiyöstä alkaen käynnissä revontulimyrsky, sillä toissa päivänä Auringosta purskahtanut massapurkaus saavuttaa silloin Maan ja saanee aikaan geomagneettisen myrskyn. 

Tällä hetkellä (klo 19:30 Suomen aikaa) ei massapurkaus ole vielä saapunut.

Myöskään Sodankylän geofysiikan obervatorion mittaukset eivät osoita vielä myrskyn alkaneen. Ilmatieteen laitoksen Auroras Now -palvelun magnetometrit osoittavat pienen häiriön tapahtuneen, mutta nyt jälleen on rauhallista. Tiedot tulevat ennustetta, joka edelleen olettaa rytäkän alkavan vasta puolenyön aikaan.

Päivitys klo 01:00 Suomen aikaa: ei vieläkään mitään omituista, mutta ACE-satelliitin havaitsemien protonien määrä on selvässä nousussa.

Joka tapauksessa (pilvien takana tai ei) ainakin pohjoisessa Suomessa (ja vastaavilla seuduilla naapurimaissa) on yöllä komeat revontulet, ja jo eilen maapallon pohjoisnapaa ympäröivä revontulialue, niin sanottu revontuliovaali, ulottui Keski-Suomen päälle. Ja ensi yöstä on tulossa massapurkauksen ansiosta paljon parempi.

Parempi tosin on suhteellinen käsite, sillä satelliittioperaattorit ja sähköverkkoyhtiöt odottavat tilannetta vähemmän rauhallisesti, sillä avaruusmyrsky saattaa saada aikaan häiriöitä – ja pahimmillaan vikojakin. 

Avaruussäätä seuraavan Yhdysvaltalain kansallisen ilmakehän- ja merentutkimusorganisaation NOAA:n avaruussäätoimiston ennusteen mukaan myös uudenvuoden aattoyönä aktiivisuus on korkealla, mutta jo laskusuuntaan. Silloin odotettavissa on enää G1-luokan heikko revontulimyrsky, joka tosin saattaa saada aikaan sekin upeita taivasmaisemia. 

Jos vain on selkeää.

Seuraamme tällä sivulla illan kuluessa tilanteen kehittymistä.

Alla on linkkejä edellispäivien juttuihimme aiheesta.

Auringossa eilen tapahtuneen massapurkauksen varsin suoraan kohti meitä sysäämä varattujen hiukkasten pilvi saapuu ennusteen mukaan Maan tienoille huomenna keskiviikkona.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan sen arvioidaan saapuvan keskiviikkona noin klo 18 Suomen aikaa. Se taivaltaa planeettainvälisen avaruuden halki siis keskimääräistä nopeammin.

Massapurkaus saa varmasti aikaan revontulia ainakin pohjoisessa, missä todennäköisyys jopa avaruusmyrskylle on NOAA:n avaruussäätä ennustavan toimiston mukaan 60%. Lappiin on siis luvassa on joka tapauksessa ainakin keskiaktiivisia revontulia. 

Hyvin mahdollisesti myös eteläisessä Suomessa (ja vastaavilla leveysasteilla Venäjällä, Skandinaviassa ja kenties Baltiassakin) nähdään revontulia; aktiivisuudesta ei voi vielä sanoa mitään tarkkaa.

Revontulten näkyminen ja aktiivisuus riippuvat paitsi siitä, onko taivas pilvessä vai ei, niin myös siitä, osuuko massapurkaus Maahan silloin kun Suomessa on yö vai päivä. Näillä näkymin aktiivisuus siis alkaa huomenna pimeän juuri saavuttua Suomessa, joten siltä osin ennuste on hyvä.

Valitettavasti torstain vastaisena yönä on sääennusteen mukaan enimmäkseen pilvistä, mutta jos pilvipeite repeilee, kannattaa tarkkailla taivasta revontulten varalta.

"Kannattaa pitää mielessä, että massapurkauksen saapumisajankohtaa ei voi tunnin tarkkuudella ennustaa", Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Tiera Laitinen arvioi tiedotteessa. 

"Jos purkaus saapuu keskiviikkoiltana, kuten tämänhetkinen arvio on, ajoitus on ihanteellinen pitkäkestoiselle revontulinäytökselle Suomessa."

Massapurkauksen mentyä ohi Maa jäänee muutamaksi päiväksi nopeampaan aurinkotuulen virtaukseen, joka on peräisin Auringon pohjoisella puoliskolla olevasta laajasta koronan aukosta. Myös massapurkauksen vaikutus voi tuntua vielä uudenvuoden aattoiltana, joten silloin saattaa rakettien lisäksi taivaalla olla myös revontulia. 

Roihupurkauksen röyhäyttänyt kookas auringonpilkkuryhmä AR2473 on edelleen epästabiili ja sen ennustetaan purkautuvan vielä uudelleen lähipäivinä. NOAA:n päivitetyn ennusteen mukaan keskivoimakkaiden M-luokan purkausten todennäköisyys on 50% ja voimakkaimpien X-luokan purkausten 10%.

Se saattaa siis tuottaa vielä lisää väriloistoa taivaalle vuodenvaiheeksi.

Otsikkokuvassa on Aurinko tänään SDO-satelliitin kuvaamana ultraviolettisäteilyn aallonpituudella.

Päivitys tiistaina klo 15:20
Revontulia saattaa näkyä jo huomenna keskiviikkola illalla: lue uusi juttumme aiheesta.

----

Auringossa tapahtui tänään iltapäivällä Suomen aikaa suurehko purkaus, kun kookas auringonpilkkuryhmä AR2473 heräsi henkiin usean päivän hiljaiselon jälkeen. Se synnytti hitaan, mutta voimakkaan M1,9 -luokkaan kuuluvan roihun, joka on otsikkokuvana NASAn SDO-aurinkotutkimussatelliitin havaitsemana.

Purkaus sysäsi jotakuinkin maapallon suuntaan sähköisesti varatusta kaasusta koostuvan pilven, joka saavuttaa Maan jotakuinkin uudenvuodenaattona. Se saattaa siis saada aikaan suurehkon revontulimyrskyn, joka olisikin miellyttävä lisä ilotulitusraketeille – olettaen, että taivas on näkyvissä.

Tarkempia arvioita avaruusmyrskyn voimakkuudesta ja sen näkymisestä eri puolilla planeettaa saadaan lähipäivinä.

Siinä missä kaasulta kestää pari päivää taivaltaa avaruuden halki, oli purkauksesta lähtenyt valo ja ultraviolettisäteily lähes saman tien näkyvissä. Satelliitit havaitsivat sen iskeytymisen ilmakehän yläosiin ja sen, kuinka se ionisoi siellä olevia atomeita sekä molekyylejä. Tämä sai aikaan radioliikenteen häiriintymistä maapallon päiväpuolella. Erityisesti radioliikenne, joka käytti alle 20 MHz:n taajuuksia (radioamatöörit, laivat ja lentoliikenne) Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Atlantin eteläosissa kärsivät yhteyksien pätkimisestä.

AR2374 on havaintojen mukaan edelleen epästabiili ja se tuottaa todennäköisesti lisää purkauksia lähiaikoina. Yhdysvaltain avaruussäätä arvioivan, NOAA:n ennustuskeskuksen mukaan keskivoimakkaiden M-luokan purkausten todennäköisyys on 55% ja voimakkaimpien X-luokan purkausten 10%.

Kuten alla oleva SOHO-satelliitin ottama kuva näyttää, on Aurinko tällä haavaa muutoin varsin rauhallinen:

Palaamme varmasti asiaan viikon kuluessa.

Tällä viikolla kohuttiin “jättiasteroidi" 2003 SD₂₂₀:stä, joka hujahti 11 miljoonan kilometrin päästä meistä jouluaattona. 

Kyseessä oli 1,1 kilometriä pitkä, puikulan muotoinen kappale, joka oikeasti ei ollut mikään valtava – joskin hieman kookkaampi kuin tyypilliset Maan ohi lentävät aurinkokunnan pienkappaleet.

Tällaisia kevenmurikoita ja asteroideja lentää varsin usein ohitsemme, ja lähempääkin kuin tämä 28 kertaa Maan ja Kuun etäisyyden päästä kulkenut 2003 SD₂₂₀. 

Eilen tapaninpäivänä kaksi mahdollisesti jopa 600-metristä kappaletta ohitti Maan jotakuinkin samalta etäisyydeltä kuin jouluaaton asteroidi.

Huomenna Maan ohi lentää 2015 YB₁, kooltaan 140-310 metriä oleva kappale 40 Kuun keskietäisyyden päästä.

Tänään parikymmenmetrinen 2014 SM₁ kulkee myös radallaan tästä Maan läheltä, tosin 71-kertaisen Kuun etäisyyden päästä; näitä kauempaa ohittavia on lähes joka päivä.

Jotakuinkin joulun ns. jättiläisen kokoinen asteroidi ohittaa maapallon ylihuomenna 29.12. Silloin 294739 2008 CM on lähimmillään 22,8-kertaisen Kuun etäisyyden päässä. Sen halkaisija on 920 - 2,1 km.

Samoin ylihuomenna asteroidi 2015 XV₃₅₁ lentää 5,3 Kuun keskietäisyyden päästä ja seuraavana päivänä 2015 XC₃₅₂ 5,2-kertaisen Kuun etäisyyden päästä. Kummatkin ovat varsin pieniä, niiden halkaisijat ovat vain 26 ja 29 metriä.

Uudenvuodenaattona peräti kolme kappaletta viuhahtaa ohitsemme, ja näistä yksi, 2012 BU₆₁ on kooltaan 250-metrinen möhkäle. Sen lähin etäisyys Maasta on 12,2 Kuun etäisyyttä, eli 4,2 miljoonaa kilometriä (noin kolmasosa jouluasteroidin etäisyydestä)

Seuraava kookas Maan ohi varsin läheltä lentävä, tiedossamme oleva kohde on 164121 2003 YT₁, noin 1100 metriä halkaisijaltaan oleva asteroidi, joka ohittaa Maan 31. lokakuuta 13,5 Kuun etäisyyden päästä. Jättiläiseksi ei sitäkään voi sanoa.

Täydellinen lista lähiaikojen ohilennoista on esimerkiksi ESAn Maan lähiohituksia seuraavan toimiston sivuilla. Lista, jossa on mukana kauempaakin Maan ohittavia kohteita, on NASAn vastaavalla sivulla.

Joulun asteroidi paljastui oletettua pienemmäksi ja jännemmäksi

Otsikkokuvassa on jouluaattona ohilentänyt 2003 SD₂₂₀ NASAn Goldstonessa sijaitsevan radioteleskoopin kuvaamana. Kyseessä on tutkakuva, joka otettiin 22. joulukuuta, kun asteroidi oli 12 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Havaintojen perusteella kappale osoittautui hieman ennakoitua pienemmäksi, noin 1,1 kilometriä pitkäksi puikulaksi. Tätä jännää asteroidia kuvataan uudelleen, kun se tulee seuraavan kerran Maan luokse vuonna 2018. Silloin se ohittaa Maan lähempää, noin 2,8 miljoonan kilometrin päästä.

Tätä puikula-asteroidia kuvattiin myös Arecibon suurella radioteleskoopilla ja sen kuvasarja on alla.

InSight-laskeutuja oli tarkoitus lähettää Marsiin ensi maaliskuussa, mutta sen päätutkimuslaitteessa havaitun vian vuoksi NASA on päättänyt olla lähettämättä sitä.

Voi olla, että 675 miljoonaa dollaria maksanut laskeutuja jää kokonaan lähettämättä. Joka tapauksessa laukaisu lykkääntyy kaksi vuotta eteenpäin, sillä Marsiin kannattaa lähettää luotaimia vain   joka toinen vuosi.

Näin ollen ESAn yhdessä venäläisten kanssa ensi helmikuussa lähetettäväksi suunniteltu ExoMars on ainoa kohti punaista planeettaa lähetettävä alus tässä laukaisuikkunassa.

Nimi InSight on lyhennys sanoista Interior Exploration using Seismic Investigations, Geodesy and Heat Transport, eli laskeutujan tarkoituksena oli tutkia Marsin sisustaa seismometrin  avulla sekä selvittää sen geodesiaa sekä lämpötasapainoa. Sen avulla oli tarkoitus saada lisätietoa planeetan sisärakenteesta ja sen ytimen koosta.

Sen päätutkimuslaite, joka nyt aiheuttaa laukaisun peruutuksen, on ranskalaistekoinen seismometri SEIS. Itse kolmesta seismometristä koostuva instrumenttipaketti toimii erinomaisesti, mutta siinä oleva 22 cm halkaisijaltaan oleva sylinteri, jonka sisällä pitäisi olla tyhjiö, alkoi yllättäen vuotaa testeissä. 

Tyhjiökammio on pettänyt testeissä jo kolme kertaa aikaisemmin, mutta insinöörit olettivat jo korjanneensa vian lopullisesti, kunnes se alkoi taas vuotaa. 

Koska laukaisupäivä alkaa olla jo kovin lähellä, ja luotaimen laukaisuvalmistelun pitäisi alkaa jo pian, ei aika enää riitä korjaamiseen – ja ennen kaikkea korjauksen uuteen suunniteluun sekä laitteen testaamiseen. Kallista laskeutujaa ei kannata lähettää matkaan, jos sen päätutkimuslaitteen toiminta halutulla tavalla ei ole varmaa.

Lisäksi laskeutujassa on mukana saksalaistekoinen Marsin pinnan lämmönjohtavuutta mittaava laite, magnetometri, kameroita sekä säämittareita. Laskeutujan lähettämän radiosignaalin avulla oli myös tarkoitus tutkia planeetan sisustaa.

NASA kertoo, että laskeutujan lähettämisen lykkääminen on luonnollisesti ikävää, mutta se ei vaikuta amerikkalaisten Mars-tutkimukseen laajemmin. Kyseessä on ns. edullinen välilento, ja se käyttää Phoenix-laskeutujassa käytettyä tekniikkaa ja ulkomailta saatuja mittalaitteita.

Seuraava etappi NASAlle on vuonna 2020 lähetettävä kulkija, joka on samankaltainen kuin nyt Marsissa oleva Curiosity-kulkija – tosin hieman erilaisilla tutkimuslaitteilla varustettuna.

Jos InSight lähetetään matkaan, niin se täyttäisi nyt NASAn marslentokalenterissa vuonna 2018 olleen aukon.

(Juttua päivitetty klo 21:28)

Kerroimme tänään päivällä, että komeettalaskeutuja Philaeen on saatu yhteys.

Yhteyden saamisesta kerrottiin Ilmatieteen laitokselta, missä tiedon läheisessä yhteydessä lennonjohtoon olevalta laskeutujan PP-instrumentin päätutkijalta Walter Schmidtiltä välitti professori Minna Palmroth.

Koska tiedot yhteydestä ovat sekavia, olimme juuri puhelinyhteydessä ESAn tiedotuspäällikköön Pål Hvistendahliin, joka kertoo että viime yönä Rosetta otti tosiaan vastaan omalaatuisen viestin.

Hvistendahlin mukaan kunnollista dataa ei laskeutujasta saatu, mutta viestiä tutkitaan parhaillaan ja uutta yhteyttä yritetään uudelleen aina kun luotain on sopivasti laskeutujan näköpiirissä.

Mitä tapahtui viime yönä?

Walter Schmidt kertoo klo 21:18 että, viime yönä Rosetta oli kuuntelemassa Philaesta mahdollisesti tulevaa viestiä ja huomasi taustakohinaa voimakkaamman signaalin laskeutujan käyttämällä taajuudella.

"Saimme myös telemetriapaketteja, mutta yksikään niistä ei näytä sisältävän mitään käyttökelpoista tietoa", kertoo Schmidt. 

"Periaatteessa tällä taajuudella tuleva signaali voi olla peräisin vain Philaen lähettimestä. Olemme varovaisia ja tutkimme parhaillaan vaihtoehtoisia lähteitä, mistä riittävän voimakas tällä taajuudella tuleva signaali voisi olla peräisin."

Schmidtin mukaan Philaen ohjaustietokoneet käynnistävät sen radiolähettimen vain sen jälkeen kun ne ovat ottaneet vastaan virheettömän datapaketin Rosetta-luotaimelta.

Vaikka tätä ei Schmidt sanokaan, tarkoittaisi tämä siis sitä, että jos (kun) Philae on lähettänyt signaalin, on se tehnyt niin vasta kyettyään ottamaan vastaan viestin kunnolla Rosettalta. Viesti siis kulkee laskeutujassa kumpaankin suuntaan.

Toiveet kunnollisen yhteyden saamisesta ovat näin ollen korkeammalla kuin kertaakaan sitten heinäkuun ja Philae näyttää olevan ainakin jossain määrin toiminnassa.

Palaamme asiaan heti kun saamme lisätietoa (vaikka joulun aikaan).

Päivitys 23. joulukuuta:
Ajantasaista tietoa jatkojutussamme: signaali on saatu, mutta sitä ja sen lähdettä tutkitaan. Philae hyvin todennäköinen, mutta ei 100% varma.

Päivitys klo 20:10
Tilanne heräämisen suhteen näyttää olevan epäselvä. Tieto heräämisestä saatiin aamulla Walter Schmidtiltä ja varmistettiin toisesta lähteestä lennonjohdossa, mutta odotamme edelleen virallista varmistusta asialle. ESA tai laskeutujan tehnyt sekä sen lennohjohtona toimiva DRL eivät ole toistaiseksi varmistaneet heräämistä.

Alla on juttumme muuttamattomana, mutta heräämiseen tulee nähtävästi suhtautua vielä varauksin. Joka tapauksessa juuri näinä aikoin yrityksiä on tehty ja tiedon lähteisiin on normaalisti voitu luottaa varauksettomasti.

--------

Tätä on odotettu! Yli vuosi sitten laskeutuneeseen, Rosetta-luotaimen mukana komeetta Churyumov-Gerasimenkoa tutkimaan lähetettyyn Philae-lasketutujaan on saatu yhteys.

Philaen lennonjohto Kölnissä sai otettua vastaan 10 sekuntia kestäneen yhteyden aikana 51 telemetriapakettia laskeutujasta klo 3:17 Suomen aikaa viime yönä.

Saatu data pitää sisällään ennen kaikkea tietoja laskeutujan tilasta ja olosuhteista, missä se on. 

Uutisen suurin merkitys on kuitenkin se, että nyt tiedämme, että laskeutuja on edelleen toiminnassa ja pystyy muodostamaan yhteyden Rosetta-luotaimeen, vaikka todennäköisesti yksi sen lähettimistä ja vastaanottimista on rikkoutunut. 

Lennonjohto koettaa nyt Philaen tilan selvittämisen lisäksi lähettää sille ohjeet, joiden mukaan se tekisi heti kuin mahdollista sarjan mittauksia. Näin komeetalta saataisiin edes vähän tietoja; toiveissa on luonnollisesti se, että yhteys voisi olla pysyvämmin ja laskeutujalla voitaisiin tehdä täysi mittaussarja, ottaa kuvia ja mahdollisesti vielä tehdä niin pitemmän aikaa.

"Jos yhteys muodostuu pysyväksi, lataamme laskeutujaan jo ennalta laaditun ohjelman mittauksista ja siinä eräs ensimmäisistä mittauksista on meidän SESAME / PP", kertoo Ilmatieteen laitoksen Walter Schmidt. PP on suomalaisvetoinen tutkimus, missä Schmidt toimii tieteellisenä johtajana.

Falcon 9 teki viime yönä Suomen aikaa virheettömän lennon kuljettamalla kyydissään olleet satelliitit avaruuteen. Lisäksi raketin ensimmäinen vaihe onnistui laskeutumaan takaisin Maahan.

Tämä on suuri helpotus SpaceX -yhtiölle, jonka edellinen laukaisu kesäkuussa epäonnistui ja jonka aiemmat yritykset saada rakettivaihe ehjänä takaisin alas ovat lähes onnistuneet – mutta eivät kuitenkaan.

Onnistunut lento on hyvä uutinen myös Aalto-1 -satelliitille, jonka pääsy avaruuteen on viivästynyt kantoraketin tarkistusten ja korjausten vuoksi. Ellei enää tule yllätyksiä, niin Suomen ensimmäinen oma satelliitti pääsee matkaan maaliskuussa.

Aiempi juttumme aiheesta on täällä: Falcon 9 palaa lentoon.

Space X -yhtiön Falcon 9 -kantoraketit ovat pysyneet maassa viime kesäkuussa tapahtuneen epäonnistuneen laukaisun jälkeen, kun onnettomuuden syy on selvitetty ja vika korjattu. 

Nyt tapahtunutta laukaisua lykättiin tarkistusten vuoksi vielä joulukuun alusta viikonloppuun, ja siitä edelleen vielä tähän maanantai-iltaan (paikallista aikaa Floridassa), koska sääolosuhteet laskeutumista varten olivat paremmat.

Kantoraketti nousi lentoon klo 3:28 (Suomen aikaa) ja klo 3:44 ensimmäiset kyydissä olleista 11 satelliitista vapautettiin avaruuteen oikeille radoilleen.

Kyseessä oli Falcon 9:n 20. laukaisu.

Samalla kun raketin ylempi osa nousi avaruuteen satelliitit mukanaan, sen suurikokoinen, yhdeksällä rakettimoottorilla varustettu ensimmäinen osa teki monimutkaisen lentoradan vempautusliikkeen ja suuntasi uudella radallaan takaisin kohti Cape Canaveralia.

Laskeutuminen tapahtui (saatavissa olevien tietojen mukaan täydellisesti) klo 3:40 noin kymmenen kilometriä laukaisualustasta etelään sijainneelle alueelle.