Suurimmalta kuuttomalta kääpiöplaneetalta löydetty kuu

Julkaistu: 20.10.2016 / Jarmo Korteniemi
Kuva: NASA / STScI / Wesley Fraser / Gábor Marton et al.

Tutkijat ilmoittivat löytäneensä kiertolaisen 2007 OR10 -nimiseltä kappaleelta. Se on kolmanneksi suurin tunnettu kääpiöplaneetta.

2007 OR10 on suuri, 1000-1600 -kilometrinen kappale, joka kiertää Aurinkoa kaukana Neptunuksen takana. Tähän asti sen on luultu olevan suurin seutunsa kappale, jolla ei ole kiertolaisia.

Nyt siltä on viimein löydetty noin 300-kilometrinen kuu. Se havaittiin avaruusteleskooppi Hubblen kuvia uudelleen analysoitaessa. Otsikkokuvaan on nostettu esimerkki, jossa löytynyt kiertolainen on merkitty punaisella. Kuu erottuu kuvissa emonsa ympäri liikkuvana taustaa kirkkaampana suttuna.

Unkarilaisten ja saksalaisten tutkijoiden löytö julkistettiin tiedekokouksessa Kalifornian Pasadenassa maanantaina.

Kuu kiertää emokappalettaan vähintään 15 000 kilometrin etäisyydellä. Sen koko emoonsa verrattuna on suhteellisesti suurin piirtein sama kuin omalla Kuullamme.

2007 OR10 on kolmanneksi suurin kääpiöplaneetan määritelmään sopivista kappaleista. Sitä suurempia ovat vain Pluto ja Eris.

Virallista kääpiöplaneettastatusta 2007 OR10 ei kuitenkaan ole vielä saanut. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on hyvin hidas hyväksymään uusia jäseniä kategorioihin, ja niinpä nimi- ja kategoriajonossa on lukuisia kappaleita.

Tämä tarkoittaa myös, että 2007 OR10 on kaikkein suurin Aurinkokunnasta löydetyistä kappaleista, jolla ei ole vielä oikeaa nimeä. Alunperin sen epäviralliseksi nimeksi ehdotettiin Snow Whitea eli suomeksi Lumikkia. Nimestä kuitenkin luovuttiin pian sopimattomana, sillä 2007 OR10 osoittautui erääksi punaisimmista tunnetuista Neptunuksen takaisista kohteista.
 
2007 OR10:n kiertoaika Auringon ympäri on noin 550 vuotta. Tuona aikana sen etäisyys vaihtelee 33 ja 100 AU:n välillä. 1 AU tarkoittaa astronomista yksikköä, joka vastaa Maan ja Auringon välistä etäisyyttä.

Suurimat Aurinkoa kiertävät kuuttomat kappaleet ovat sisäplaneetat Venus ja Merkurius. Kolmanneksi yltää nyt noin tuhatkilometrinen Sedna (epävirallinen kääpiöplaneetta sekin), joka on eräs kaukaisimmista tunnetuista kohteista koko Aurinkokunnassa. Tulevaisuudessa Sednankin ympäriltä saattaa paljastua kiertolaisia, sillä se on kuvattu vasta vain hyvin huonolla erotuskyvyllä.

Löydöstä kerrottiin aiemmin Planetary Societyn blogissa.

Otsikkokuva: NASA / STScI / Wesley Fraser / Gábor Marton et al.