Upea video näyttää lennon luotausraketilla avaruuteen

New Mexicosta laukaistiin marraskuun 6. päivänä viime vuonna pieni, noin kuusi metriä korkea luotausraketti avaruuteen. Se nousi hieman yli 120 kilometrin korkeuteen ja vapautti siellä omille teilleen koekapselin, mutta erityisen jännän lennosta teki se, että raketin ja kapselin mukana oli kameroita, jotka kuvasivat koko pikamatkan avaruuteen.

Nämä niin sanotut luotausraketit nousevat avaruuden puolelle, mutta putoavat sieltä saman tien alas. Nimi tulee siitä, että alun perin niillä on "luodattu" yläilmakehää seka lähiavaruutta, mutta nykyisin niitä käytetään monenlaiseen tutkimukseen ja testaamiseen.

Tällaisia raketteja laukaistaan varsin paljon Ruotsin Lapissa, Kiirunassa olevasta ESRANGEn tutkimusasemalta, samoin kuin Norjasta Andøyasta. Ruotsin raketit putoavat alas suurelle maanpäälliselle varoalueelle, mistä rakettien jäännökset ja tutkimuslaitteet on helppo hakea kopterilla talteen. Norjasta raketit laukaistaan puolestaan meren päälle.

Videolla oleva raketti laukaistiin New Mexicosta tulevaisuudessa turistilentoihin käytettävältä Spaceport America -asemalta, missä lentoja niin NASAlle kuin muillekin akateemisille asiakkaille hoitaa UP Aerospace -niminen yhtiö.

Tällä lennolla päähyötykuormana oli NASAn Johnsonin avaruuskeskuksessa tehty Maraia -niminen kapseli, josta suunnitellaan avaruusasemalle eräänlaista pullopostia.

Asemalta voitaisiin lähettää näytteitä ja tavaraa takaisin Maahan kätevästi tällaisella pienellä kapselilla, joka kestää pudotuksen ilmakehään ja laskeutuu alas laskuvarjolla. Tekniikkaa testattiin nyt ensimmäistä kertaa todellisissa olosuhteissa, tosin avaruusasemalta pudotessaan kapseli iskeytyy ilmakehään paljon suuremmalla nopeudella: nyt vauhtia oli "vain" noin viisi Machia kun kiertoratanopeudella saavuttaessa se on noin 25 Machia. Siis noin 28 000 km/h, kun luotausraketista pudotettaessa se on noin 6000 km/h.

Lisäksi mukana raketissa oli neljä muuta tutkimuslaitetta – sekä GoPro -kameroita, joilla koko lento tallennettiin hienoksi videoksi.

Laukaisun jälkeen raketti alkaa pyöriä vinhasti, mikä on täysin normaalia. Spinnaaminen pitää raketin automaattisesti oikeassa asennossa ja lisää yksinkertaisella tavalla olennaisesti raketin suuntavakautta. 

Sitten rakettimoottori sammuu ja noin minuutin lennon jälkeen (videolla kohdassa 1:17 min) pyöriminen lopetetaan pienen rakettimoottorin antamalla sysäyksellä, nokkakartio irtoaa ja sen alla ollut viisikiloinen Maraia-kapseli pullautetaan ulos. Se irtaantuu, ja siinä ollut kamera näyttää itse raketin, sekä myös sen, miten tutkimuslaiteosa irtoaa rakettimoottorista (joka on itse asiassa raketin koko alin osa).

Maraia iskeytyy ilmakehään noin kohdassa 2:38 minuuttia ja putoaa Maahan.

Ja aivan videon lopussa on odottamaton yllätys...jotain muuta, mitä avaruuslennolta odottaisi.

 

Suorana labrasta on tällä viikolla Andøyassa rakettia laukaisemassa

Ti, 09/15/2015 - 07:21 By Jari Mäkinen
Andøya

Suorana labrasta -twitterhanke oli viikolla 38 hieman erikoisemmassa laboratoriossa: Andøyan tutkimusasemalla Pohjois-Norjassa Lofooteilla. Sieltä laukaistiin niin sanottu luotausrakettia, joka nousi juuri ja juuri avaruuden puolelle, mutta putosi sieltä saman tien takaisin alan.

Tällaisilla raketeilla tehdään normaalisti tieteellistä tutkimusta Maan ilmakehästä, lähiavaruudesta tai kauemmasta avaruudesta. Joillain lennoilla tehdään myös painottomuustutkimusta, koska raketin sisällä vallitsee parhaimmillaan parinkymmenen minuutin kestävä mikropainovoima.

Laukaisuvuorossa oli nyt CARE II -niminen raketti, jonka tarkoituksena oli tutkia lähiavaruuden pölyä ja plasmaa, eli varautuneita hiukkasia. Se lähetti tietojaan lennon aikana suoraan laukaisupaikalle, ja näitä tietoja otettiin vastaan muun muassa Ilmatieteen laitoksen ja Sodankylän geofysikaalisen observatorion radiovastaanottimella. Sitä hoitamassa Andøyassa olivat Tomi Teppo SGO:sta ja Johannes Norberg IL:lta. He raportoivat tapahtumista viikon aikana kun ennättivät.

Laukaisu piti tehdä silloin kun ionosrääri oli sopivan voimakas, mutta samalla sääolosuhteet raketin laukaisemiseksi sopivat. Tätä odoteltiin yhdeksän päivän ajan, ennen kuin keskiviikkona illalla CARE II voitiin ampua matkalleen.

Viikko oli lopulta vähäviestinen, mutta toimintaa täynnä! Andøyasta – ja avustajilta ympäri maailman – tulleita viestejä täydennettiin keväältä 2012 olleilla arkistokuvilla. Siksi joissain kuvissa on lunta, vaikka nyt sitä ei laukaisupaikalla vielä ollut.

Alla viikon twiitit Storify-tarinana: