Pe, 12/12/2014 - 19:10 By Jari Mäkinen
67P väreissä

Julkaisimme joulukuun alussa värikuvan Rosetta-luotaimen komeetasta, 67P/Churyumov-Gerasimenkosta, mutta kuten jutussakin (myöhemmin päivitettynä) todettiin, oli kyseessä innokkaan harrastajan tekemä versio. Värikuvat tehdään koostamalla useista yksivärisistä kuvista, ja tuo aiemmin julkaistu kuva oli tehty mutkan kautta: navigointikameran mustavalkoisia kuvia oli laitettu kuvankäsittelyohjelmassa ikään kuin eri väristen suotimien kautta katsotuiksi, ja näitä koostamalla oli saatu aikaan värikuva.

Parempi kuva saadaan luonnollisesti siten, että kuvat on otettu paikan päällä kamerassa eri väristen (sininen, punainen ja vihreä) suotimien läpi – ja paremmalla kameralla kuin navigointikamera. Rosetta-luotaimen pääkamera on laite nimeltä OSIRIS, ja nyt sen tutkijatiimi on (oletettavasti pienen painostuksen jälkeen) julkistanut ensimmäisen, oikean, virallisen ja todenmukaisen värikuvan komeetasta. Kuten odottaa saattaa, näyttää se hieman tylsemmältä kuin harrastajan tekemä punertava kuva: se on harmaa, eikä sitä heti värikuvaksi huomaakaan. 

Mutta se on, ja siksi se on niin merkittävä. Vaikka värierot pinnalla ovat pieniä, niitä on, ja ne näyttävät komeetan pinnan kaikessa realistisuudessaan. Oikeastaan on yllättävää, miten hyvin värit näkyvät, sillä komeetan pinta on erittäin tummaa ainetta. Se on hiilenmustaa, mutta kuvia on tietoisesti hieman ylivalotettu, jotta pinnanmuodot saadaan paremmin esille.

Värikuvan tekemiseen vaaditut kuvat otettiin OSIRIS-kameralaitteiston kapeakuvakulmakameralla (Narrow Angle Camera, eli NAC) punaisen (keskimääräinen aallonpituus 744 nm), vihreän (536 nm) ja sinisen (481 nm) suotimen läpi jo elokuun alussa, 6.8., kun Rosetta oli vielä 120 kilometrin päässä komeetasta. 

Kun eri suotimien läpi otettuja kuvia on analysoitu, on huomattu, että pinta heijastaa punaista hieman enemmän kuin muita värejä, joten "ensimmäinen" värikuva ei ollut täysin väärässä, vaikka se olikin suhteettoman punainen. Samaa lievää punerrusta on havaittu monissa muissakin aurinkokunnan pienkappaleissa, sillä  niiden pinnalla on hienojakoista hiekkaa ja pölyä, jotka heijastavat enemmän punaista. 

Se, miten ihmissilmä puolestaan havaitsee kohteita, ei vastaa aivan todellista. Auringon valossa on runsaasti kellertävänvihreää, ja siksi ihmisen silmä on herkistynyt sille. Komeetan pinnan tapauksessa tällä ei kuitenkaan ole olennaista eroa, sillä pinta on niin tumma ja värierot hyvin pieniä.

Värikuvassa on kaksi yllätystä. Ensinnäkin siinä ei ole havaittu merkkejä pinnalla olevasta jäästä, minkä pitäisi näkyä sinertävänä värinä. Kuten Rosettan mittalaitteet kertovat, on komeetassa kuitenkin vettä ja siten myös jäätä. Toinen kiinnostavuus on juuri pinnan värivaihtelun pienuus, mikä viittaa osaltaan myös siihen, että näkyvässä pinnassa on rakenteellisestikin myös varsin vähän vaihtelua.

Lisää kuvia ja tietoja saataneen ensi viikolla, kun Rosettan keräämiä ensimmäisiä tieteellisiä tuloksia julkistetaan San Franciscossa Yhdysvaltain geofysiikan unionin vuosikokouksessa.

Kuva: ESA/Rosetta/MPS for OSIRIS Team MPS/UPD/LAM/IAA/SSO/INTA/UPM/DASP/IDA