Andreasin lähtölaskenta: ensimmäinen tanskalainen on kuukauden päästä avaruudessa

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin unelma on toteutumassa: kuukauden kuluttua hän on avaruudessa, ja on ennättänyt todennäköisesti totuttautua painottomuuteen sen verran hyvin, että viettää lyhyen lentonsa parhaimpia päiviä Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Mogensenin lento on monessa mielessä erityinen: paitsi että hänestä tulee ensimmäinen tanskalainen ja toinen pohjoismaalainen avaruudessa, poikkeaa hänen lentonsa huomattavasti suurimmasta osasta nykyisistä avaruusasemalle tehtävistä lennoista. Yleensä kolmihenkiset miehistöt nousevat kolmen kuukauden välein puoleksi vuodeksi avaruuteen siten, että asemalla on lyhyitä miehistönvaihtoaikoja lukuun ottamatta kuusihenkinen miehistö. Nyt kuitenkin asemalla on kaksi astronauttia, Scott Kelly ja Mihail Kornienko, jotka viipyvät asemalla vuoden päivät, ja näin kolmen kuukauden rytmi rikkoontuu.

Samalla kuitenkin heidän Sojuz-aluksensa pitää vaihtaa uuteen puolen vuoden jälkeen, ja siksi asemalle pitää tehdä "ylimääräinen" lento. Samalla Kellyn ja Kornienkon kanssa maaliskuussa noussut Gennadi Padalka tulee takaisin Maahan ja Sergei Volkov jää hänen tilalleen asemalle puoleksi vuodeksi. Kun siis kolmihenkisessä Sojuz aluksessa on kolme paikkaa ja niistä vain yksi tarvitaan lentoon ylös ja alas, on aluksessa kaksi paikkaa ikään kuin vapaana.Andreas kuntopyörässä

Näistä yksi varattiin ESAlle ja Andreas Mogensenille, koska puolivuotislentojen lisäksi myös lyhyt lento on erittäin sopiva pikaisille tutkimuksille ja tekniikan testaamiseen. Asiaan vaikutti toki myös se, että Tanska ei osallistu niin suurella summalla ESAn miehitettyjen lentojen kustannuksiin ja siten lennon rahoittamiseen, joten Andreas valittiin osittain näistä syistä lyhyelle lennolle.

Se, että lento kestää vain kymmenen päivää, ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö se olisi tärkeä. Melkeinpä päinvastoin: lento on pakattu täyteen ohjelmaa ja siksi Andreasin aikataulu tulee olemaan huomattavasti tiiviimpi kuin pitkällä lennolla avaruusasemalla olevien astronauttien. Insinööritaustaiselle Andreasille myös teknologian testaamiseen painottuva ohjelma on myös erittäin sopiva.

Hän tulee muun muassa testaamaan asua, jonka tarkoituksena on vähentää painottomuuteen sopeutuessa usein ilmenevää selkäkipua, kauko-ohjaamaan Maassa olevaa pienen auton kokoista robottia ja käyttämään älylaseja, joiden avulla hän voi olla koko ajan yhteydessä maavalvomoon. Etenkin jälkimmäiset liittyvät suoraan tulevaisuuden avaruuslentoihin, missä astronautit ovat tutkimassa asteroideja, Kuun pintaan tai vaikkapa Marsia – silloin heillä on apunaan etäkäytettäviä robotteja sekä reaaliaikaista, virtuaalitodellisuudella varustettua apua asiantuntijoilta lennonjohdossa.

Hän käyttää myös uudenlaista tanskalaistekoista sydämensykemittaria asemalla olevaa kuntopyörää ajaessaan; oikealla olevassa kuvassa Andreas poseeraa sellaisen kanssa Maan pinnalla.