Tänään keskiviikkona, 23. syyskuuta, taivaanpallolla hiljakseen liikkuva Aurinko siirtyy kello 11.21 pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle. Tästä eteenpäin yöt ovat täällä pohjoisessa päivää pitempiä. Ensi yö on jotakuinkin saman mittainen, 12 tuntia, kaikkialla maailmassa, ja samoin aika auringonnoususta auringonlaskuun on 12 tuntia kaikkialla planeettamme pinnalla.

Maapallon pyörimisakseli on 23° 26′ 21,48″ kallellaan planeettamme ratatasoon nähden, joten maapallon liikkuessa radallaan vaeltaa Aurinko tähtitaivaan suhteen ylös ja alas siten, että syys- ja kevätpäiväntasausten aikaan se on täsmälleen päiväntasaajan kohdalla.

Näin Aurinko paistaa tänään päiväntasaajalla suoraan taivaan laelta ja sijaitsee – jos sen loisteelta tähdet näkyisivät – Neitsyen tähdistössä. Talvella Aurinko painuu (täältä pohjoisesta katsottuna) alas etelään aina Kauriin kääntöpiirin kohdalle, ja kesällä se nousee Kravun kääntöpiirille. Kääntöpiirit ovat saaneet nimensä niistä tähdistöistä, joiden suunnassa Aurinko oli antiikin aikana zeniitissä eli täsmälleen taivaanlaella.

Vaikka laskennallisesti päivä onkin huomenna jo yötä lyhyempi, käytännössä päivä tulee lyhyemmäksi vasta parin vuorokauden kuluttua: ilmakehän ansiosta Aurinko näyttää olevan hieman todellista ylempänä, joten päivä on vielä tovin yötä pitempi. Viralliset auringonnousu- ja -laskuajat kerrotaan myös Auringon yläreunan mukaan, mikä sekin tekee päivästä hieman pitemmän.

Ja koska päivän ja yön pituuksien ero riippuu vielä leveysasteestakin, laskee Aurinko päiväntasaajalla kohtisuoraan taivaanrantaan nähden ja napa-alueilla se liikkuu lähes horisontin suuntaisesti. Siten päivän ja yön pituuksien ero on pienimmillään päiväntasaajalla ja suurimmillaan navoilla.

Jos ilmakehää ei olisi ja Aurinko näkyisi pistemäisenä kuten tähdet, sekä yön että päivän pituus olisi päiväntasauksen aikaan tasan 12 tuntia.