Saksasta Englantiin vuonna 1757 muuttanut William Herschel teki tapansa mukaan maaliskuisena iltana havaintoja rakentamallaan kaukoputkella, kun hän äkkäsi tähtien joukossa omalaatuisen kohteen. Se ei ollut pistemäinen kuten tähdet, vaan erottui pienenä kiekkona.

Herschelin muistiinpanoissa lukee tuon illan havaintoja koskevan selostuksen toisessa kappaleessa, että "Kvartiilissa lähellä Zeta Tauria alempi kahdesta [tähdestä] on erikoinen joko utumainen tähti tai kenties komeetta".

Moni muukin piti löytynyttä kohdetta komeettana, mutta kun havaintoja kertyi niin paljon, että suomalainen Anders Lexell sai laskettua uuden kiertolaisen radan, se osoittautui planeetaksi. Aurinkokunnan läpimitta kasvoi kertaheitolla noin kaksinkertaiseksi.

Herschelin ehdotus uuden planeetan nimeksi oli Georgium sidus eli "Yrjön tähti" kuningas Yrjö III:n kunniaksi, mutta se ei – onneksi – saanut ihmeemmin kannatusta.

Uranuksesta ei kertynyt kovin paljon tietoja ennen vuotta 1986, jolloin Voyager 2 ohitti kaukaisen planeetan tutkittuaan ensin Jupiteria vuonna 1979 ja Saturnusta vuonna 1981. Uranuksen jälkeen Voyager-luotain jatkoi vielä kohti Neptunusta, jonka ohi se viiletti vuonna 1989.

Kuva: Journal of the Royal Astronomical Society