Tiedetuubin systeemipäivitys on loppusuoralla. Uusia juttuja julkaistaan vasta päivityksen jälkeen. Pahoittelut!

Iloisia ilmeitä lennonjohdossa

Tervetuloa komeetalle!

(Juttua on päivitetty 7. elokuuta) ESAn komeettaluotain Rosetta on saapunut kymmenvuotisen matkansa jälkeen onnistuneesti perille. Se kiertää nyt turvallisella, kolmiomuotoisella radalla komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon luokse. Toukokuun 7. päivän jälkeen luotaimen moottorit ovat käynnistyneet kymmenen kertaa, jolla planeettainvälistä lentorataa on muutettu ensin lähemmäksi komeetan ydintä ja sitten sellaiseksi, että tänään Rosetta saattoi asettua sen kiertoradalle. Viimeinen poltto oli 6 minuuttia ja 26 sekuntia pitkä, ja se tapahtui klo 12 Suomen aikaa alkaen. Kun tieto sen onnistumisesta saapui lennonjohtoon, nousi siellä ilo ylimmilleen: erinomaisesti tähän saakka sujunut lento oli saavuttanut päätepysäkkinsä. Tänään julkaistiin paitsi komea sunnuntaina otettu kuva koko komeetasta (alla), niin myös ensimmäisiä lähikuvia (aivan alimpana jutussa). Niissä näkyy jo tarkasti kraattereita, halkeamia, yksittäisiä murikoita pinnalla ja muita yksityiskohtia. Tuoreimpien mittausten mukaan komeettaytimestä suihkuaa nyt vesihöyryä avaruuteen noin 300 millilitraa sekunnissa ja sen keskimääräinen pintalämpötila on -70ºC. On aiempaakin selvempää, että komeetta on enemmänkin tumma ja pölyinen, kuin jääpintainen likainen lumipallo. Rosetta lähetettiin tutkimaan komeettaa, jonka oletettiin olevan mahdollisimman tavallinen, mutta se paljastuihin erittäin omalaatuiseksi – vai ovatko komeetat yleensä sittenkin tällaisia? Rosettan "kiertorata" komeetan ympärillä on toistaiseksi epästabiili, koska pieni komeetanydin ei pysty pitämään luotainta ympärillään. Siksi rata on kolmionmuotoinen ja sen kunkin reunan pituus on satakunta kilometriä. Jokaisessa kulmassa luotain tekee ratamuutoksen. Tästä radasta ja siitä, miten Rosetta asettuu lopulta oikeasti kiertämään komeettaa, kerrottiin edellisessä artikkelissamme: Rosetta saapuu perille. Torstaina 7.8. julkaistussa jutussa Minne Philae voisi laskeutua? pohditaan puolestaan laskeutumismahdollisuuksia.
Chury 6.8. Rosettan kuvaamana
Ylempi kuva otettiin sunnuntaina luotaimen OSIRIS-instrumentin kapeakuvakenttäisellä kameralla noin 285 kilometrin etäisyydeltä komeetasta. Juuri nyt kuvia otetaan lisää ja nämä tulevat olemaan vieläkin parempia. Jo tässä yllä olevassa kuvassa tarkkuus on 5,3 metriä/pikseliä kohden. Kuvaa ei ole käsitelty muuten kuin kirkkaustasoa sopivaksi säätämällä. Alempi kuvasarja näyttää hyvin kuinka komeetta on tullut viime viikkoina suuremmaksi Rosettan kameroissa. Kuvat näyttävät kummallisen kaksiosaisen komeettaytimen myös eri puoliltaan.
Lähikuvia! Näitä tulee tästä alkaen ainakin kerran viikossa, kun OSIRIS-kameratiimin valitsemat kuvat julkistetaan. Navigointikamerasta kuvia saadaan joka päivä, joten lennon etenemistä pääsee seuraamaan varsin hyvin netissäkin. Tunnelmia lennonjohdosta ja sen luona pidetystä tilaisuudesta on ESA:n Flickr-sivulla. Tilaisuuden esitykset ovat katsottavissa ESAn nettisivuilla.

Juttuja samasta aiheesta