aalto-2

Aalto-2:n viimeinen kierros maapallon ympäri on meneillään – pian sanomme R.I.P.

Ke, 02/06/2019 - 22:59 Jari Mäkinen
Aalto-2 avaruudessa (piirros)

Nyt se on menoa. Ensimmäisen avaruuteen saakka päässeen suomalaissatelliitin tarina on lopussa, sillä sen ratakorkeus on enää alle 150 kilometriä, eikä se enää pysy taivaalla kuin kenties vain tunnin verran. Kohta sille voi tosiaankin sanoa requiescat in pace.

Tuorein arvio Aalto-2:n putoamisajankohdasta on välillä 23.46 – 1.43 Suomen aikaa.

Aivan tarkkaa arviota putoamisen ajankohdasta ja -paikasta on vaikea sanoa, koska satelliitin pyöriminen ja ilmakehän paikalliset olosuhteet vaikuttavat putoamisnopeuteen paljon. Joka tapauksessa loppu on lähellä.

Jos putoaminen tapahtuu juuri ennen puoltayötä, eli noin tunnin kuluttua, on satelliitti silloin Yhdysvaltojen päällä. Siitä sen rata jatkuu Keski-Amerikan kautta Brasiliaan ja edelleen Atlantille.

Aalto-yliopiston satelliittiryhmän arvio Aalto-2:n putoamispaikasta. Kuva: Petri Niemelä.

Hieman yli kaksi kiloa massaltaan oleva satelliitti tulee tuhoutumaan täysin ilmakehän kitkakuumennuksessa jo noin 80 kilometrin korkeudessa, kun se iskeytyy ilmakehään noin 28 000 kilometrin tuntinopeudella.

Ulkopuolisin silmin katsottuna tapaus on kuin tähdenlento – se ei tule siis herättämään erityistä huomiota esimerkiksi Yhdysvaltain tutkavalvonnassa.

Aalto-2:n tehtävänä oli tutkia yläilmakehää, mutta se ei toiminut kuin vähän aikaa. Sen rataa ja putoamisnopeutta tarkkailemalla on saatu kuitenkin tietoja ilmakehän olemuksesta, minkä lisäksi satelliitin tekeminen oli erittäin opettavaista. Muun muassa nyt Maata kiertävä (ja hyvin toimiva) Reaktor Hello World perustuu teknisesti Aalto-2:een.

Ensimmäinen suomalaissatelliitti putoaa alas ensi yönä (päivitetty)

Ma, 02/04/2019 - 13:26 Jari Mäkinen
Aalto-2 avaruudessa (piirros)

Taas yksi ekakerta avaruudessa: ensimmäinen kiertoradalle päässyt suomalaissatelliitti putoaa sieltä alas keskiviikon ja torstain välisenä yönä.

Siinä missä juhannuksena 2017 avaruuteen laukaistu Aalto-1 on virallisesti ensimmäinen suomalaissatelliitti, ennätti sen seuraaja ensimmäisenä avaruuteen. Koska Aalto-2 on osa kansainvälistä QB50-tutkimusohjelmaa, rekisteröitiin se Belgiaan, missä hanketta organisoinut tutkimuslaitos sijaitsee. Näin ensimmäinen suomalaissatelliitti on siis Belgian avaruusalusrekisterissä.

Kaksikiloinen Aalto-2 lähetettiin avaruuteen maaliskuussa 2017. Se nousi kiertoradalle Cygnus-avaruusaluksella, joka kuljetti satelliitin Kansainväliselle avaruusasemalle. Sieltä tämä Otaniemessä tehty laite vapautettiin avaruuteen 25. toukokuuta 2017.

Siihen saatiin lähes välittömästi yhteys, mutta jo muutaman päivän päästä se heittäytyi mykäksi: siihen ei saatu yhteyttä, eikä se valitettavasti päässyt tekemään tutkimustaan. Satelliitissa oli mukana Oslon yliopistossa tehty Langmuir-luotain, eli varattujen hiukkasten lämpötilaa, tiheyttä ja sähköisyyttä mittaava laite.

QB50 on belgialaisen Von Karman -instituutin hanke, johon osallistuu yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ympäri maailman. Tarkoituksena on tutkia ilmakehän yläosia ja lähiavaruutta kaikkiaan 35 satelliitin voimin; alun perin tarkoitus oli lähettää 50 satelliittia, mistä tulee hankkeen nimi, mutta lopulta kaikki satelliitit eivät päässeet matkaan.

Ideana hankkeessa on se, että kun kaikki satelliitit toimivat eri puolilla maapalloa ja putoavat alaspäin hieman eri tahtiin, saadaan hyvin kattava kuva ilmakehästä. Lisäksi satelliittien putoamista seuraamalla saadaan lisätietoja ilmakehän tiheydestä ja ominaisuuksista.

Vaikka Aalto-2 ei siis ole lähettänyt mittaustietoja, on sen putoamisen seuranta osana muiden satelliittien putoamista erittäin kiinnostavaa.

Näillä näkymin Aalto-2 putoaa ilmakehään ja tuhoutuu sen kitkakuumennuksen vuoksi yöllä torstaina 7. helmikuuta. Eilen (maanantaina 4.2.) tehty ennuste on hieman muuttunut ja nyt näyttää siltä, että putoaminen tapahtuu keskiviikon ja torstain välisenä yönä puolenyön aikaan. Nyt tiistaina illalla satelliitin korkeus on jo alle 200 km, eli tästä alkaen putoamistahti kiihtyy nopeasti.

Satelliitin rataa voi seurata mm. SatFlare-sivustolla.

Luonnollinen tuhoutuminen

Kaikki matalalle kiertoradalle laukaistut satelliitit, kuten juuri Aalto-2 ja sen kaltaiset nanosatelliitit, putoavat luonnollisesti alaspäin, koska satojenkin kilometrien korkeudessa on hieman ilmakehän rippeitä. Hyvin ohut kaasu hidastaa niiden ratanopeutta, jolloin ne putoavat alaspäin.

Mitä alemmaksi niiden rata putoaa, sitä voimakkaammin ilmanvastus vaikuttaa, kunnes lentorata kääntyy yhä jyrkemmin alaspäin ja suuntaa lopulta lähes suoraan kohti maapalloa.

Matalla olevat pienet satelliitit eivät siksi jää avaruuteen avaruusromuna, mutta niistäkin olisi hyvä päästä eroon nopeammin ja hallitusti.

Aalto-1 tulee testaamaan tekniikkaa, jolla putoamista voidaan jouduttaa. Se laukaistiin hieman korkeammalle kiertoradalle, joten sen vajoaminen alaspäin on ollut hitaampaa.

Eräs Aalto-1:n tutkimuslaitteista on niin sanottu plasmajarru. Tarkoituksena on testata sen periaatteen toimintaa. Tämä Ilmatieteen laitoksessa tehty laite vapauttaa pitkän sähköjohtimen vapaasti avaruuteen, ja kun johtimeen kytketään virta, alkaa se jarruttaa satelliitin nopeutta. Laite voisi auttaa pääsemään kätevästi eroon toimintansa lopettavista, tehtävänsä tehneistä satelliiteista.

Juttua on päivitetty tiistaina 5.2. illalla.

Aalto-2 on hiljaa – se joko mököttää, sekoilee tai on hiipunut

Ti, 06/13/2017 - 17:03 Jari Mäkinen
Aalto-2 (keskellä) laukaisun jälkeen

Kuten jo eilen uutiset kertoivat, on Otaniemen opiskelijasatelliitti Aalto-2 nyt hiljaa. Samalla kun yhteyttä koetetaan palauttaa, keskitytään jo Aalto-1:n laukaisuun sekä siihen, että sen lento toiminta avaruudessa hieman pitempään.

Tällä kerralla sanonta "no news is good news" ei pitänytkään paikkansa: viime viikon hiljaisuus Aalto-2:ta koskevassa uutisoinnissa johtui siitä, että huolestumisen määrä kasvoi koko ajan.

Aalto-2 lähetettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta kiertoradalleen 25. toukokuuta ja se aloitti toiminnan juuri suunnitelman mukaisesti. Sen niin sanottu majakkasignaali – helposti kuultava merkkiradiolähetys – saatiin kuuluviin jo satelliitin tehdessä ensimmäistä kierrostaan maapallon ympäri ja myöhemmin illalla satelliitti oli jo yhteydessä Otaniemen maa-asemaan.

Satelliitin ensimmäiset päivät ja viikot avaruudessa ovat aina kriittiset, ja siksi Aalto-2:n satelliittitiimi eteni satelliittinsa käyttöönotossa rauhallisesti. Se varmisti, että Aalto-2:n antennit ja anturit olivat avautuneet ja energiajärjestelmä latasi akkuja.

Ongelmana kuitenkin oli se, että Otaniemestä voitiin olla suoraan yhteydessä satelliittiin vain kymmenisen minuuttia päivässä, kun Aalto-2 nousi radallaan horisontin yläpuolelle. Olisi ollut parempi, mikäli satelliitti olisi kulkenut suoraan maa-aseman ylitse, jolloin yhteysaika olisi ollut pitempi ja yhteyden laatu parempi.

Neljä päivää vapautuksen jälkeen satelliitin signaalissa alkoi ilmetä häiriöitä ja ilmeet maavalvomossa alkoivat vakavoitua.

”Näimme muutaman kerran epäsäännöllisyyksiä majakkasignaalissa, eli satelliitin itsenäisesti lähettämässä lyhyessä tiedotteessa. Sitten satelliitti viestitti, että se oli käynnistynyt uudelleen ja sen jälkeen majakkasignaali ja yhteys katosivat”, kertoo opiskelijoiden satelliittitiimiä vetävä professori Jaan Praks Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Siitä, missä tilassa Aalto-2 on nyt, ei ole täyttä selvyyttä. Se voi olla toiminnassa, mutta sen radiot ovat rikkoontuneet tai ohjelmisto-ongelman vuoksi poissa päältä. Se voi toimia vajavaisesti esimerkiksi siten, että se käynnistyy koko ajan uudelleen, koska jokin vikatilanne käskee sen sammumaan ja käynnistymään uudelleen heti käynnistymisen jälkeen.

Todennäköisempää on kuitenkin se, että avaruuden voimakas säteily on vaurioittanut jotain osaa tai suuret lämpötilavaihtelut ovat saaneet aikaan ongelmia sähkönsyöttöjärjestelmässä.

Satelliittiin yritetään vielä saada yhteyttä paitsi Otaniemestä, niin myös Hollannissa, Dwingeloossa olevalla radioteleskoopilla. Mykistyneitä pikkusatelliitteja on saatu näin toimimaan muutamia kertoja, ja tämä mahdollisuus halutaan vielä myös käyttää.

Odotettua enemmän oppimista

Syntynyt tilanne on ikävä, mutta samalla yksi oppikurssi lisää satelliittitiimille: valitettavasti epäonnistumiset ovat osa avaruuslentojen maailmaa, ja ammattilaisten tulee pystyä myös toimimaan häiriötilanteissa ja selvittämään mikä mahdollisesti on mennyt pieleen.

Aalto-2:n vikoja onkin koetettu saada aikaan laboratoriossa satelliitin insinöörimallilla, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu. Samoin satelliitin ohjelmistoja käydään läpi siltä varalta, että sieltä löytyy vika.

Tärkeintä on kuitenkin varmistaa se, että maa-aseman toiminnassa ja yhteydenpidossa satelliitin kanssa ei ole ollut mitään sellaista, mikä olisi saanut aikaan satelliitin mykistymisen. Tämä on erittäin tärkeää siksi, että Aalto-1 on pääsemässä pian avaruuteen ja Otaniemen teekkarit pääsevät pian uudelleen paapomaan satelliittia läpi ensimmäisten, kriittisten päivien.

Aalto-1 on monimutkaisempi, mutta sitä on tehty pitemmän aikaa sekä testattu olennaisesti Aalto-2 -satelliittia paremmin – laukaisun pitkästä myöhästymisestä on siten ollut jotain hyötyäkin.

Lisäksi Aalto-1:n toiminta avaruudessa alkaa paljon pienempää veljeään nopeammin; Aalto-2 matkasi ensin avaruusasemalle ja vapautettiin sieltä omille teilleen yli kuukauden odottelun jälkeen. Aalto-1 laukaistaan suoraan kiertoradalle ja alkaa toimia saman tien.

Aalto-2:n taustalla on myös laukaisutavan vaihto, sillä sitä ei suunniteltu alun perin avaruusasemalta lähetettäväksi. Niinpä satelliittiin jouduttiin tekemään lyhyellä varoitusajalla olennaisia muutoksia muun muassa sähköjärjestelmään. 

Jos Aalto-2 ei tokene, niin sen tieteelliset mittaukset jäävät tekemättä. Se on luonnollisesti menetys, kuten myös satelliitin toiminnan ennenaikainen loppuminen on pettymys. Sen sijaan jo nyt voidaan iloita siitä, että Aalto-satelliittien kehittäminen on synnyttänyt Suomeen uuden teollisuudenalan, jolla on suuria mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Otsikkokuvassa Aalto-2 putkahtaa ulos laukaisusovittimesta omalle kiertoradalleen. Suomalaissatelliitti on keskimmäinen kolmesta cubesatista. Juttu perustuu osin Aalto-yliopiston tiedotteeseen.

Video: Aalto-2:n lähetys avaruusasemalta saatiin myös videolle

Saimme eilen ensimmäiset kunnolliset kuvat Aalto-2:n lähetyksestä omille teilleen. Se lähetettiin kiertoradalleen viime viikon torstaina Kansainväliseltä avaruusasemalta. Nyt on vuorossa videoversio.

Kuvissa ja videolla on selvästi kolme satelliittia, joista keskimmäinen on Aalto-2. Sen kanssa samalla vapautuksella omille teilleen lähtivät espanjalainen QBITO ja itävaltalainen SUSat. QB50-satellittiparven koodiniminä kolmikon jäsenet olivat ES01, FI01 ja AU01.

Kuvat otti avaruusasemalla vielä pari päivää oleva ESAn ranskalaisastronautti Thomas Pesquet, joka toivotti myös onnea "avaruusmaaksi" siirtyneelle Suomelle tuoreessa twiitissään:

Viimeinen kuva avaruudessa olevasta Aalto-2 -satelliitista

Ti, 05/30/2017 - 23:42 Jari Mäkinen

Aalto-2, ensimmäinen suomalaistekoinen satelliitti avaruudessa, lähetettiin kiertoradalleen viime viikon torstaina Kansainväliseltä avaruusasemalta. Astronautit kuvasivat sitä ja kahta muuta samalla kerralla lähetettyä satelliittia – ja kuvat on nyt julkaistu.

Aalto-2:n kanssa samalla vapautuksella omille teilleen lähtivät espanjalainen QBITO ja itävaltalainen SUSat. QB50-satellittiparven koodiniminä kolmikon jäsenet olivat ES01, FI01 ja AU01.

Näissä kuvissa Aalto-2 on selvästi tumma, kultareunaisin aurinkopaneelien ja valkoisella antennilla varustettu satelliitti keskellä. Noin puolta tuntia vapautuksen jälkeen antennit ponnahtavat auki ja satelliitti alkoi lähettää merkkisignaaliaan.

Ensimmäisenä sen sai kuuluviin kunnolla japanilainen radioharrastaja vain parikymmentä minuuttia antennien avautumisen jälkeen.

Sittemmin satelliittiin on oltu yhteydessä myös Otaniemestä ja sitä on päästy jo komentamaankin. Kuten aina suurempien satelliittien kanssa, ovat ensimmäiset viikot avaruudessa kriittisiä ja satelliitti herätellään tositoimiin rauhallisesti. 

Alla on vielä kuva hetkestä, jolloin satelliittikolmikko ponnahti laukaisusovittimesta avaruuteen. Sovittimen sisällä on jousi, joka suojaluukun avautumisen jälkeen sysää satelliitit varmasti, mutta samalla rauhallisesti ulos.

Näin voit kuunnella Aalto-2:n radiolähetystä

Pe, 05/26/2017 - 20:01 Jari Mäkinen
Aalto-2 CW

Suomalaissatelliitti Aalto-2 aloitti toimintansa eilen kiertoradalla. Jos et usko, että se on parhaillaan avaruudessa, voit kuunnella sen kantoaaltoa itse.

Aalto-2 on käytännössä Maata kiertävä radiolähetin, jonka tunnus on ON01FI. 

Se lähettää koko ajan majakkasignaaliaan, niin sanottua CW-lähetystä (Continuous Wave) taajuudella 437,335 MHz. Tämä lähetys on morse-koodattuna merkit "AALTO2", jotka toistuvat minuutin välein. 

Jotta signaalin saisi kuuluviin, pitää satelliitin olla näkyvissä havaintopaikalta. Koska Aalto-2 lähetettiin matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta, sen rata on varsin lähellä avaruusasemaa, eikä se siksi tule kovin korkealle taivaalla Suomesta katsottuna. Parhaimmillaan eteläisestä Suomesta katsottuna Aalto-2 nousee vain noin 15° korkeuteen eteläisen horisontin yläpuolelle, eikä Keski-Suomen pohjoispuolella satelliittia – kuten ei avaruusasemaakaan – voi koskaan nähdä.

Vielä tällä hetkellä helpoin tapa selvittää satelliitin näkyminen (ja kuuluminen) on katsoa milloin avaruusasema on näkyvissä. Näin voi tehdä mm. Heavens-Above -sivustolla tai yleisemmin Euroopan avaruusjärjestön ISS-seurannassa (joka on myös alla).

Aalto-2 etääntyy kuitenkin vähitellen avaruusasemasta, joten pian sen sijainti tulee laskea varta vasten. Siihen tarvittavat ratakomponentit ovat tällä hetkellä seuraavat (siis lähes samat kuin Kansainvälisen avaruusaseman):

  • Aalto-2 (ON01FI)            
    1 25544U 98067A   17145.55443664  .00001584  00000-0  31400-4 0  9995
    2 25544  51.6416 151.1276 0005248 190.8247 317.2527 15.53926869 58237

Toistaiseksi kuitenkin avaruusaseman sijaintilaskurit internetissä kertovat tarpeeksi hyvin satelliitin sijainnin.

Parhaiten satelliitin radiosignaalin saa kuulumaan suunnattavalla antennilla, ja ellei käytössä ole tietokoneohjausta, niin suuntaamisessakin kannattaa käyttää apuna avaruusasemaa – jos vain on pimeää. Asema kun on selvästi kirkas, liikkuva tähtimäinen kohde taivaalla, jonka suuntaan antennia on helppo sojottaa.

Taajuus 437,335 MHz on lähetystaajuus, ja kun kyse on nopeasti avaruudessa liikkuvasta kohteesta, tulee ottaa huomioon myös satelliitin doppler-siirtymä, joka nostaa taajuutta kohti tultaessa ja laskee sitä satelliitin etääntyessä. Suomesta Aalto-2:ta kuunnellessa tämä ei kuitenkaan ole olennaista, koska satelliitti liikkuu havaitsijan suhteen hyvin sivusuunnassa, eikä siirtymä ole silloin suuri.

Aalto-2:n radiolähettimen teho on 1,2 W (dBm 30,8).

Otsikkokuvassa on ensimmäinen, Japanista viime yönä havaittu signaali ns. vesiputouksena visualisoituna. Tämän suomalaisittain merkittävän havainnon teki JA0CAW 25.5.2017 kello 15.54 Suomen aikaa.

Alla oleva video on nauhoitettu Aalto-2:n insinöörimallin kanssa, ja se lähetti signaaliaan tässä puolen minuutin välein. Lisäksi signaali on hyvin selvä, koska se tulee läheltä ja on voimakas.

Video: Näin Aalto-2 singahti avaruuteen

Aalto-2 pääsi tänään onnistuneesti omille teilleen avaruusasemalta ja se aloitti toimintansa suunnitellusti. 

Otaniemessä, Aalto-yliopistolla satelliitin lähettämistä Kansainväliseltä avaruusasemalta seurattiin tiiviisti. Sen jälkeen huomio siirtyi Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa oleviin radioamatööreihin, jotka kuuntelevat pikkusatelliitteja. 

Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa olevalta maa-asemalta ei kuultu mitään, mutta aseman antenni ei ollut Aalto-2:n kannalta optimaalinen ja sen ylilento tapahtui juuri samoihin aikoihin, kun satelliitti alkoi toimia lähetyksen jälkeen. Koreasta saatiin signaali, jonka tulkittiin olleen 99 % todennäköisyydellä Aalto-2:sta, mutta lopullinen varmistus saatiin hetkeä myöhemmin Japanista. Siellä Aalto-2:n lähettämä morsekoodi kuului hyvin ja selvästi – nyt oli varmaa, että satelliitti oli hengissä ja toimi avaruudessa!

Ensimmäinen kerta, kun Aalto-2:een voidaan olla yhteydessä Otaniemessä olevalta maa-asemalta on nyt torstaina juuri ennen keskiyötä. Tiimi aikoikin käydä saunassa ja kuunnella satelliittia yöllä sen jälkeen. 

Yllä olevalla videolla on tunnelmia Otaniemestä tänään iltapäivällä ja kuvia, joissa Aalto-2 sekä kaksi muuta QB50-satelliittia singahtavat ulos avaruuteen.

Video: Aalto-2 on nyt avaruudessa – signaali saatiin jo kuuluviin

Aalto-2 vapautettiin omille teilleen Kansainväliseltä avaruusasemalta tänään klo 14.55. Suomalaissatelliitin sinkoaminen ulos robottikäsivarren päästä tapahtui avaruusaseman lentäessä hieman Perun länsipuolella Tyynen valtameren päällä.

Jos satelliitti on toiminut normaalisti, se on nyt toiminnassa: yllä olevalla videolla Janne Kuhno ja Petri Niemelä kertovat mitä satelliitti teki (tai sen ainakin olisi pitänyt tehdä) heti vapautuksen jälkeen ja milloin siihen saataisiin ensimmäisen kerran yhteys.

 

Päivitys: 

Aalto-2:n signaali saatiin ensi kerran selvästi kuuluviin vain noin tunnin kuluttua avaruuteen lähettämisestä: japanilainen radioharrastaja sai satelliitin kantoaallon tallennettua klo 15.54.

”Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa. Ensimmäinen ohjausyhteys saadaan satelliittiin jo varmaan tänään keskiyöllä, kun Aalto-2 on näkyvissä Espoosta”, kertoo Niemelä, joka operoi Aalto-yliopiston maa-asemaa.

Jo ennen Japanista saatua signaalia saatiin Etelä-Koreasta viesti siitä, että Aalto-2:n signaali olisi saatu sieltäkin kuuluviin. Tuolloin asiasta ei oltu kuitenkaan täysin varmoja.

Aalto-2 pääsee tositoimiin huomenna torstaina

Ke, 05/24/2017 - 19:57 Jari Mäkinen
Aalto-2

Huomenna torstaina on suuri päivä: ensimmäinen suomalaistekoinen satelliitti pääsee avaruuteen ja toivottavasti alkaa toimia saman tien suunnitellusti.

Aalto-2:n ja muiden QB50-missioon osallistuvien, Kansainväliseltä avaruusasemalta vapautettavien nanosatelliittien lähetystä asemalta ulos avaruuteen jouduttiin lykkäämään myöhemmäksi alun perin suunnitellusta viime tiistaista ylimääräisen avaruuskävelyn vuoksi.  

Avaruusaseman tiedonvälitykseen käyttämä tietokonelaitteisto rikkoontui viime lauantaina, ja se jouduttiin vaihtamaan uuteen tiistaina – lähes samaan aikaan kuin Aalto-2 oli tarkoitus siirtää japanilaismoduulissa olevan ilmalukon kautta ulos avaruuteen ja ponnauttaa omille teilleen.

Vain 43 minuuttia kestänyt avaruuskävely onnistui hyvin ja nyt Nasa on ilmoittanut, että Aalto-2 pääsee ulos avaruuteen huomenna torstaina 25. toukokuuta klo 14.55.

Satelliitti tulee ensimmäisen kerran Etelä-Suomen horisontin yläpuolelle jo torstaina illalla, mutta on epävarmaa, saadaanko Otaniemestä siihen yhteys saman silloin.

Joka tapauksessa Aalto-2:ta ja muita samalla kertaa vapautettavia satelliitteja kuunnellaan muualtakin maailmasta QB50-hankkeeseen osallistuvien kumppanien maa-asemilla, ja onkin todennäköistä, että ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta.

Satelliitin kiertorata on jotakuinkin sama kuin Kansainvälisen avaruusaseman, eli siihen voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla (twitter.com/aaltoone ja www.facebook.com/AaltoSatellites) seurataan torstain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa. Tiedetuubi on myös mukana seuraamassa tapahtumia Otaniemessä.

Tagit

Aalto-2 ei pääsekään avaruuteen vielä tänään

Ti, 05/23/2017 - 11:02 Jari Mäkinen

Kansainvälisellä avaruusasemalla tehdään tänään tiistaina klo 15 alkaen ylimääräinen avaruuskävely, koska aseman ulkopuolella viime lauantaina rikkoontunut tietokone pitää vaihtaa uuteen. Tämän seurauksena tälle päivälle suunnitellut nanosatelliitien laukaisut on lykätty myöhemmäksi. Niinpä myös Aalto-2:n pääsy "oikeasti" avaruuteen viivästyy.

Kyseessä on taas yksi viivästys Aalto-2:n matkassa, mutta todennäköisesti ja toivottavasti viimeinen.

Mikäli avaruuskävely sujuu suunnitellusti, saatetaan QB50-parven satelliitteja lähettää jo lähipäivinä; onkin todennäköistä, että Aalto-2 pääsee matkaan hyvin pian.

Ensimmäinen satsi avaruusasemalta lähetettäviä QB-50 -satelliitteja pääsi toimintaan jo viime viikolla, ja niitä seurataan jo tiiviisti.

”Toivottavasti avaruuskävely onnistuu ja avaruusasema saadaan huollettua. Ellei uusia ongelmia tule, Aalto-2 pääsee aloittamaan missionsa hyvin pian, ehkä vielä tällä viikolla. Seuraamme myös päivittäin muita QB50-projektin satelliitteja”, kertoo Aallon satelliittiprojektia johtava professori Jaan Praks Aalto-yliopiston tiedotteessa. 

QB50-hankkeen tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Siihen osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja, jotka on tehty ympäri maailmaa yliopistoissa. 

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuussa.

Juttu perustuu osittain Aalto-yliopiston tiedotteeseen. Otsikkokuva on vuonna 2012 tehdyltä avaruuskävelyltä.