aalto-2

Aalto-1 on askeleen lähempänä avaruutta – Aalto-2 pääsee pian toimintaan

Ke, 05/17/2017 - 23:45 Jari Mäkinen
Aalto-1 laukaisusovittimen sisällä

Asiat menevät nyt eteenpäin ja Suomesta on tulossa kaikkien määritelmien mukaan pian avaruusvalta: Aalto-2 singotaan ulos avaruusasemalta ensi tiistaina ja Aalto-1:n laukaisu tulee koko ajan lähemmäksi.

Tietysti näin viime hetkellä on tapahtunut taas pieniä viivytyksiä. 

Kun vielä maaliskuussa näytti siltä, että Aalto-1:n laukaisu tapahtuisi jo huhtikuun lopussa, on lento nyt suunnitteilla kesäkuun  alkuun. Intialaisen PSLV:n laukaisua on lykätty vähä vähältä koko ajan hieman eteenpäin, mikä johtuu osaltaan siitä, että mukaan rakettiin otetaan näin viime hetkellä Aalto-1:n kaltaisia satelliitteja, joita ei oltu alun perin suunniteltu lennolle.

Koska raketissa on tilaa, voidaan satelliitteja ottaa kyytiin lyhyelläkin varoitusajalla. 

PSLV-kantoraketin laukaisua osaltaan lykkäsi myös samalta Satish Dhawanin avaruuskeskukselta viime viikolla laukaistu toinen raketti, joka vei Etelä-Aasian maita varten tehdyn tietoliikennesatelliitin geostationaariradalle.

Aalto-1:n laukaisuvalmistelut ovat edenneet siten, että satelliitti siirrettiin viime viikolla PSLV-raketissa käytettävään niin sanottuun laukaisusovittimeen. Satelliitit asennetaan rakettiin sovittimen sisään ja sovitin kiinnitetään raketin nokkaan päähyötykuorman alle. Satelliitit laukaistaan sovittimesta avaruuteen omille teilleen.

Tämä toimenpide (mistä yllä oleva kuva on) tehtiin Hollannissa, Delftissä samassa puhdastilassa, missä Aalto-1 asennettiin noin vuosi sitten Falcon 9 -kantoraketin kanssa käytettävän sovittimen sisään. Suomalaissatelliitti omn odottanut lentoaan koko ajan Alankomaissa, mutta on viimein juuri näinä päivinä lähdössä matkalleen kohti Intiaa.

Tällä hetkellä siis laukaisu on suunnitteilla kesäkuun alkuun.

Kun Aalto-2 laukaisiin avaruuteen noin kuukaisi sitten, pohdittiin monissa paikoissa muuttuiko Suomi silloin avaruusvallaksi.

Aalto-2 laukaisiin avaruuteen jo 18. huhtikuuta Cygnus-avaruusrahtialuksen mukana ja alus on ollut kiinnitettynä avaruusasemaan huhtikuun 22. päivästä alkaen.

Virallista määritelmää avaruusmaalle ei ole, mutta sellaisena voi pitää sitä, että kyseisen valtion rekisterissä oleva satelliitti on avaruudessa … mieluiten vielä toiminnassa.

Näin ollen Aalto-2 ei tehnyt Suomesta avaruusvaltiota, koska se on virallisesti rekisteröity Belgiaan, eikä satelliitti ole vielä avaruudessa, vaikka onkin jo kiertoradalla. Sehän sijaitsee parhaillaan Kansainvälisen avaruusaseman sisällä, miellyttävästi samoissa olosuhteissa avaruuslentäjien kanssa.

Mutta pian se pääsee toimintaan!

Ensimmäiset QB50-parven satelliitit – joista yksi Aalto-2 on – singottiin ulos asemalta eilen. Cygnuksen mukana on kaikkiaan 28 QB50-satelliittia, eikä niitä kaikkia voida lähettää avaruuteen avaruusaseman sisältä kerralla.

Laukaistavat satelliitit siirretään Cygnuksen sisältä aseman japanilaisen Kibo-laboratorion sisälle, missä ne asetetaan siellä olevan ilmalukon sisälle laukaisusovittimissaan. Ilmalukko suljetaan sisäpuolelta, tyhjennetään ilmasta ja avataan ulkopuolelta, jolloin robottikäsivarsi voi ottaa satelliitit päähänsä. Ne suunnataan ennalta tarkasti laskettuun turvalliseen suuntaan ja ponnautetaan sovittimen sisällä olevien jousien avulla omille teilleen.

Tässä ensimmäisessä lähetyssarjassa on seitsemän usean satelliitin rypästä, ja loput satelliiteista lähetetään ensi viikolla. 

Aalto-2 on tässä toisessa ryppäässä, ja näillä näkymin se pääsee maistamaan avaruuden olosuhteita ja aloittamaan toimintansa tiistaina 23. toukokuuta: sen lähetys avaruusasemalta tapahtuu klo 14.30 Suomen aikaa. 

Aalto-yliopistossa valmistaudutaan jo ottamaan vastaan Aalto-2:n signaali. Avaruusasema ei nouse kuin noin 10 asteen korkeudelle eteläisen Suomen horisontista katsottuna, mutta jos satelliitti alkaa toimia normaalisti, siihen saataneen yhteys myös Otaniemestä.

Joka tapauksessa yhteydenpitoon Aalto-2:n kanssa käytetään pääasiassa paremmissa paikoissa olevia yhteistyökumppanien maa-asemia.

Aalto-1 tulee puolestaan olemaan Maan ympärillä napojen kautta kulkevalla radalla, joten se tulee lentämään myös komeasti suoraan Suomen päällä.

Juttua on päivitetty 18. toukokuuta klo 12.30 Aalto-2:n tarkentuneella lähetysajalla.

Video: Cygnus-rahtialus saapui avaruusasemalle Aalto-2 -satelliitti mukanaan

Cygnus-rahtialus laukaistiin viime tiistaina kohti Kansainvälistä avaruusasemaa ja se saapuu tänään lauantaina perille. Tämä Cygnuksen lento on erityisen kiinnostava suomalaisittain, koska sen mukana kulkee 28 pientä QB50-satelliittia, joista yksi on Aalto-2 – ensimmäinen avaruuteen lähetetty suomalaistekoinen satelliitti.

Aluksen saapumista avaruusasemalle saattoi seurata suorana ja yllä on nyt tapahtuma koosteena. Aluksen hidas ja varovainen lähestyminen tapahtui normaaliin tapaan ja Cygnus oli avaruusaseman vieressä noin klo 13 Suomen aikaa. Aseman robottikäsivartta käyttäneet astronautit Peggy Whitson ja Thomas Pesquet nappasivat sen kiinni klo 13.05. 

Sen jälkeen he siirsivät Cygnuksen kiinni avaruusaseman Unity-moduulin alapuolella olevaan telakointiporttiin.

Astronautit avasivat luukun rahtialuksen sisälle myöhemmin lauantaina ilmatiivitystestauksen ja paineentasauksen jälkeen.

Video: Katso Aalto-2:ta kuljettaneen raketin laukaisu 360°-laseillasi

Muun muassa Aalto-2 -satelliittia kuljettanut Cygnus-avaruusrahtialus laukaistiin matkaan eilen tiistaina onnistuneesti.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Nasa välitti laukaisun virtuaalilaseilla katsottavassa muodossa striimattuna 360°-videona; tämä video on nyt yllä ja tunnelmaan pääsee näin jälkikäteenkin.

Juuri nyt Cygnus kipuaa korkeammalle kiertoradalle ja saapuu lauantaina iltapäivällä Suomen aikaa Kansainvälisen avaruusaseman luokse.

Astronautit Peggy Whitson ja Thomas Pesquet ottavat siitä kiinni aseman robottikäsivarrella klo 13.05 Suomen aikaa – jos kaikki menee suunnitellusti.

Sen jälkeen kaksikko laittaa Cygnuksen avaruusaseman Unity-moduulin kohti Maata (alaspäin) osoittavaan telakointiporttiin.

Alustavien tietojen mukaan Aalto-2:n vapauttaminen omille teilleen avaruuteen saattaa tapahtua vielä eilen kaavailtua pikemmin: suomalaissatelliitti ja muut QB50-parven satelliitit saattavat päästä toimintaan jo toukokuun alussa!

 

Video: Aalto-2:n neljäs lähtölaskentavideo tekee paljastuksia 60-vuotiaasta Atlas V -kantoraketista

Millainen on Atlas V, Cygnus-rahtialuksen ja Aalto-2:n sen sisällä avaruuteen laukaiseva kantoraketti?

Kyseessä on jo 60-vuotias mannertenvälinen ohjus, joka on tosin vuosikymmenten kuluessa kokenut monta kauneusleikkausta ja saanut pintansa alle paljon uutta tekniikkaa. Oikeastaan vain nimi on sama kuin aikanaan myös ensimmäiset amerikkalaiset astronautit kiertoradalle laukaisseella raketilla...

Video: Aalto-2:n laukaisu lähestyy ja videolähtölaskenta alkaa tänään

Pitkä odottelu alkaa lopultakin olla ohitse, sillä Aalto-2 laukaistaan avaruuteen Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä Floridasta viikon kuluttua.

Tiedetuubi on enemmän kuin tunnelmassa mukana ja juhlistaa lähtöä näyttämällä satelliitin sekä lennon eri vaiheita joka päivä pienin videoin laukaisuun saakka. Laukaisu tapahtuu näillä näkymin 18. huhtikuuta klo 18.11 Suomen aikaa – siis erinomaiseen aikaan laukaisun seuraamisen kannalta.

On tietysti mahdollista, että Atlas V -kantoraketti ei pääsekään matkaan teknisistä tai sääolosuhteista johtuvista syistä, mutta nyt kaikki näyttää erittäin lupaavalta.

Videosarja alkaa kuitenkin yleiskatsauksella siihen, missä Aalto-1 ja Aalto-2 ovat parhaillaan. Kummakin kannalta eletään nyt jänniä aikoja!

Tuplaodotusta: Aallot 1 ja 2 lähdössä

Kun kyse on avaruushankkeista, niin myöhästyminen on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Niinpä odottaminen on kaikille ensimmäistä satelliittiaan tekeville on eräs konkreettisimmista oppitunneista.

Aalto-yliopiston satelliittitiimi on saanut oppia tässä suhteessa enemmän kuin tarpeeksi, sillä Aalto-1 on jo suomalaisista täysin riippumattomista syistä liki kaksi vuotta myöhässä ja nyt Aalto-2:n laukaisu lykkääntyy vain koko ajan eteenpäin.

Vielä maaliskuun alussa tilanne näytti jo varsin hyvältä, kun Aalto-1:n laukaisu avaruuteen päätettiin siirtää SpaceX-yhtiöltä  intialaisraketilla tehtäväksi ja Aalto-2 pakattiin jo rakettinsa nokkaan.