Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi

Huima keksintö: nelikopteri, joka "lentää" myös veden alla

Huima keksintö: nelikopteri, joka "lentää" myös veden alla

Lentääkö ilmassa vai sukeltaako veden alla – who cares?

New Jerseyssä sijaitsevan Rutgers-yliopiston tutkijaryhmä kehitti nelikopterin, joka pystyy toimimaan sekä ilmassa että vedessä. Yllä oleva video on jo vuoden takaa, mutta näyttää hyvin kuinka koptereilla on paljon jännittäviä mahdollisuuksia. 

Jari Mäkinen
08.10.2016

Lentäminen ja sukeltaminen ovat hieman erilaisia asioita, koska ilma an aerodynamiikka ja veden hydrodynamiikka ovat hieman erilaisia. Periaatteessa potkurien tulisi olla erilaisia optimaaliseen toimintaan, mutta tässä videossa oleva kopteri näyttää ainakin käyttävän samaa ilmassa toimivaa potkuria myös veden alla liikkumiseen. Tosin potkuri pyörii luonnollisesti hitaammin, ja oletettavasti vaatii hieman suurempaa voimaa moottorilta.

Luonnollisesti tässä tapauksessa nelikopterin tulee olla myös täysin vesitiivis, ei vain roiskesuojattu.

Yksi olennainen vedessä lentämisen haaste on tässä ohitettu ohjaamalla kopteria kaapelin välityksellä: kauko-ohjaimen radiolinkki etenee vedessä erittäin huonosti.

Tänään lauantaina 8. lokakuuta Helsingin Observatoriolla olevassa Kansainvälisen avaruusviikon tapahtumassa esitellään kaukokartoitusta ja myös nelikoptereita. Satelliittien lisäksi kun kaukokartoittajat käyttävät yhä enemmän sellaisia. Ovet avautuvat klo 12.

Lisätietoja tapahtumasta on täällä: Kansainvälinen avaruusviikko 2016.

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Myös turpeesta saa hiilikuitua: Vapo panostaa tekniseen hiileen

Toimitus

Turve on aivan liian hyvä materiaali poltettavaksi. Siitä kun voi jalostaa monenlaisia teknisiä hiiliä, joiden markkinat kasvavat voimakkaasti. Tämän tietää myös Vapo, joka panostaa nyt voimakkaasti uudenlaisiin hiilituotteisiin.

Teknisillä hiilillä tarkoitetaan muun muassa aktiivihiiltä, hiilikuitua ja hiilimustaa. Aktiivihiiltä voidaan käyttää vesien ja kaasujen puhdistamisessa, hiilikuitua erilaisissa keveissä ja lujissa rakenteissa kuten urheiluvälineissä ja hiilimustaa esimerkiksi väriaineena. Teknisten hiilten maailmanmarkkina on noin 40 miljardia euroa ja viime vuosina kasvanut noin 10 prosenttia vuodessa.

Vapo hamuaa osaa tästä rahasta laajentamalla toimintaansa turpeen käyttöön perinteisen polttoainetuotannon ulkopuolella. Yritys tähtää nopealla aikataululla kansainvälisille markkinoille uudella tehtaalla. Suunnitellun investoinnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa ja sillä on merkittävä työllisyysvaikutus.

Ensi vaiheessa Vapo tähtää Euroopan markkinoille, joka on noin 20 prosenttia maailmanmarkkinoista.

Kyseessä on siis vasta suunnitelma, mutta hyvä sellainen. Teknisen hiilen tuotantolaitoksen mahdollisia sijoituspaikkoja ovat Haapavesi, Ilomantsi ja Seinäjoki.

Ensimmäisen tuotantolaitoksen rakentamispäätös tehdään vuonna 2017. Tarvittavien viranomaislupien saanti vaikuttaa investointiaikatauluun. Myönteisen investointipäätöksen jälkeen tuotantolaitoksen rakentaminen alkaa välittömästi.

Tuotantolaitos koostuu prosessi- ja energiantuotantoyksiköstä. Laitos tuottaa vuodessa teknistä hiiltä kymmeniä tuhansia tonneja.

Investoinnin kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa. Ensimmäinen teknisten hiilten tuotantoyksikkö työllistää valmistuttuaan yhteensä noin 200 henkilöä jalostuksessa ja raaka-aineketjussa ja lisäksi rakennusvaiheessa satoja henkilötyövuosia.

Vapon turvetuotteita.

Vapon uusien liiketoimintojen kehittämisestä vastaavan johtajan Mia Suomisen mukaan teknisten hiilten markkina on erittäin lupaava kasvavien ilman- ja vedenpuhdistustarpeiden sekä teknologian kehittymisen vuoksi. 

”Valtaosa maailman teknisistä hiilistä tehdään öljystä ja kivihiilestä. Hyödyntämällä suomalaista turveraaka-ainetta voidaan tuoda markkinoille korkealaatuinen vaihtoehto teknisten hiilten loppukäyttäjille”, Suominen sanoo.

Vapo Oy:n toimitusjohtajan Tomi Yli-Kyynyn mukaan suunnitteilla oleva investointi on jatkoa keväällä 2016 julkistetulle turvekuitujen liiketoiminnalle. Kilpailuedut perustuvat Vapon tuotekehitykseen, kotimaisiin turveresursseihin sekä turpeen erityisominaisuuksiin. Turvekuidulla ja teknisillä hiilillä on merkittävät kansainväliset markkinat.

Uutinen perustuu Vapon tiedotteeseen.

Omituista: valolla voi hallita valoa

Lasersydämiä
Lasersydämiä
Toimitus

Nykyaikainen tiedonvälitys ja -tallennus käyttää hyväkseen runsaasti valon ja aineen vuorovaikutusta. On kyse sitten DVD-levyistä tai optisista kuiduista, niiden toiminta perustuu valon ja aineen yhteistoimintaan. Kun tutkijat tavoittelevat yhä nopeampia yhteyksiä ja suurempaa tallennuskapasiteettia, katsotaan nyt uuteen suuntaan: orgaanisiin materiaaleihin.

Tulevaisuuden tiedonvälityksessä käytetään paljon nykyisiä tekniikoita enemmän orgaanisia materiaaleja, koska ne reagoivat poikkeuksellisen voimakkaasti valoon. 

Lisäksi orgaanisten aineiden etuja ovat edullisuus, helppo mekaaninen työstettävyys sekä ominaisuuksien räätälöitävyys aina molekyylitasolta lähtien.

Tampereen teknillisessä yliopistossa ensi perjantaina väittelevä Matti Virkki on paneutunut erityisesti supramolekulaarisiin materiaaleihin.

"Supramolekulaarisissa materiaaleissa molekyylit vuorovaikuttavat keskenään halutulla tavalla", kertoo Virkki. "Valjastin nämä vuorovaikutukset palvelemaan aineen uudelleenjärjestäytymistä, kun siihen kohdistetaan valoa." 

Aineen molekyylitason järjestys määrää suurelta osin miten valon ominaisuudet muuttuvat sen edetessä kyseisessä aineessa. Valolla aikaansaatu uudelleenjärjestäytyminen saa valon käyttäytymään aineessa eri tavalla. Lopputulos on siten valolla ohjattu materiaali valon hallintaan.

"Supramolekulaaristen vuorovaikutusten ymmärtäminen auttaa kehittämään materiaaleja, jotka muokkaavat valon ominaisuuksia entistä voimakkaammin ja nopeammin. Ennen kaikkea lähestymistavan etuna on kemiallisen synteesin yksinkertaistuminen: Aiempaa pienemmät rakenneosat muodostavat itsestään halutun rakenteen, kun ne sekoitetaan keskenään."

Tarkemmin sanottuna Virkin työmaana on epälineaarinen optiikka. Esimerkkejä tämän sovelluksista ovat valon värin muuttaminen uusien lasereiden valmistuksessa sekä valon modulointi eli muokkaaminen suurella taajuudella tiedonvälitystä varten.

Virkin fysiikan alaan kuuluvaan väitöskirjaan Supramolecular Materials for Photocontrolled Optical Nonlinearity (Supramolekulaarisia materiaaleja valolla ohjattuun epälineaariseen optiikkaan) voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3825-4

Juttu perustuu Tampereen teknillisen yliopiston lähettämään tiedotteeseen.

Video näyttää mikä oikeasti kyydittää Linnanmäen vuoristorataa

Video näyttää mikä oikeasti kyydittää Linnanmäen vuoristorataa

Linnanmäen perinteikkään puisen vuoristoradan vauhdista on vastannut pitkään yhtä lailla perinteikäs moottori. Vanha Strömbergin 1930-luvulta peräisin oleva moottori alkoi tosin osoittaa viime vuosina siinä määrin ikääntymisen oireita, että se se päätettiin korvata uudella. 

Anonyymi
01.10.2016

Siispä hankinnasta järjestettiin nykyiseen tapaan tarjouskilpailu, ja lopulta uudeksi moottoriksi valittiin ABB:n IE4-moottori.

Moottorin vaihtamisen lisäksi samalla vaihdettiin koko koneisto vaihteineen ja kytkimineen, ja hiukan tarvittiin myös räätälintyötä, jotta klassikkolaitteeseen saatiin uusi kyydinvauhdittaja.

Matkustaja ei tosin huomaa muutosta, sillä tekniikka hoitaa asiansa eleettömästi. Junan maksimivauhti on yhä 60 kilometriä tunnissa. Linnanmäkeläiset sen sijaan saattavat havaita sen energialaskussaan ja siinä, ettei huoltomiestä enää tarvitse kutsua paikalle yhtä usein kuin aikanaan. Uudet moottorit ovat lähestulkoon huoltovapaita.

Radan pituus on kaikkiaan yksi kilometri ja junia on liikenteessä parhaimmillaan neljä kappaletta. Kesäisin radalla ajetaan noin 47 000 ajoa.

Moottori edustaa suomalaista huippuosaamista, mihin harvoin tulee kiinnittäneeksi huomiota. Se valmistettiin Vaasassa Suomen ABB:n pienjännitemoottoritehtaalla.

Tehtaanjohtaja Harri Mykkäsen mukaan moottoreiden valmistus on insinöörityötä parhaimmillaan, koska suuri osa moottorien asennuskohteistauniikkeja. Kuten Linnanmäkikin, ne vaativat räätälöintiä – ja siitäkös insinöörit pitävät!

“Kaikkiaan tehtaalla valmistetaan päivittäin 300 moottoria ja niitä toimitetaan ympäri maailmaa kaikille teollisuudenaloille.”

Kooltaan moottorit ovat hyvin eri tyyppisiä.

“Painoa niillä on kymmenestä kilosta viiteen tuhanteen ja tehoa 180 watista 1,3 megawattiin", selittää Mykkänen ja huomauttaa, että energiatehokkuus moottoreissa ei ole vain linnanmäkeläisten toivelistalla: sähkömoottoreiden pyörittämiseen kuluu Mykkäsen mukaan kaksi kolmasosaa teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta.

Siksipä seuraavalla kerralla vuoristoradallakin ajaessa kannattaa luoda pieni ajatus sähkömoottoreille!

Video ja juttu on julkaistu yhteistyössä ABB:n kanssa.

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Mahtava idea: kevyttä ja kestävää hiilikuitua voi tehdä puusta

Michael Hummel
Toimitus

Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten perinteistä suomalaista teollisuutta voidaan kääntää katsomaan tulevaisuuteen: puu on erinomainen materiaali moneen käyttöön sellaisenaan, mutta siitä voidaan tehdä myös hiilikuitua – superkestävää ainetta, jonka käyttö lisääntyy koko ajan.

Hiilikuitua ja hiilikuitumateriaaleilla vahvistettuja muoveja käytetään nykyisin joka puolella urheiluvälineistä autoihin, lentokoneisiin ja avaruusaluksiin. Hiilikuitu on kevyttä ja kestävää, joten se on erinomainen materiaali esimerkiksi liikennevälineisiin, koska niistä saadaan kevyempiä ja siten ne kuluttavat vähemmän polttoainetta.

Ongelmana on kuitenkin se, että hiilikuidut ovat kalliita ja niitä valmistetaan öljypohjaisista aineista. Mikäli hiilikuituja voitaisiin valmistaa edullisemmin ja vielä uusiutuvista raaka-aineista, olisi tilanne erinomainen.

Nyt se on mahdollista: Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Hummel kehittää menetelmää, jolla puusta voidaan valmistaa teollisesti korkealaatuisia hiilikuituja. Hän sai tutkimukselleen viisivuotisen noin 1,5 miljoonan Starting Grant -rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC).

Idea on se, että kun perinteisesti hiilikuituja on tehty pääosin synteettisestä polyakrylonitriili-nimisestä (PAN) polymeeristä, voidaan nyt raaka-aineina käyttää puusta erotettua selluloosaa tai ligniiniä.

"Aikaisemmin niihin pohjautuvat hiilikuidut eivät ole kelvanneet teollisuuden käyttöön, mutta teknologiamme ansiosta voimme valmistaa nämä molemmat puun komponentit yhdistävää hybridikuitua hiilikuidun materiaaliksi", selittää Hummel.

"Se on paitsi PAN:ta edullisempi myös ekologisempi vaihtoehto, koska valmistusprosessi vie vähemmän energiaa ja kemikaaleja eikä uusiutuva materiaali kuluta maapallon öljyvaroja." 

Hiilikuitujen laatua mitataan muun muassa vetolujuudella, eli kuinka suuren voiman ne kestävät ennen rikkoontumista. Tässä suhteessa puupohjaiset hiilikuidut ovat hieman altavastaajina verrattuna perinteisiin hiilikuituihin, mutta ominaisuudet riittävät erinomaisesti mm. autoteollisuuden ja urheiluvälinevalmistajien tarpeisiin.

Hummelin työryhmän tavoitteena on 2 GPa:n vetolujuus ja 200 GPa:n kimmokerroin.

Michael Hummel
Michael Hummel (Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen)

Kehräysteknologia on avainroolissa

Hybridikuitu tehdään Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan tutkimusryhmän Ioncell-F-kehräysteknologialla, jolla on aikaisemmin valmistettu laadukkaita tekstiilikuituja selluloosasta ja kierrätysmateriaaleista. Ioncell-F:ssä biomassa liuotetaan ensin Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämässä myrkyttömässä liuottimessa, minkä jälkeen liuos puristetaan märkäkehruumenetelmällä suuttimien läpi ohuiksi, jatkuviksi kuiduiksi.

"Kun aloitimme Ioncell-F:n kanssa, emme vielä osanneet ennakoida liuottimen potentiaalia", selittää Hummel. 

"ERC-hankkeen alussa yhdistämme hybridikuituun selluloosaa ja ligniiniä ymmärtääksemme näiden kahden polymeerin vuorovaikutuksen. Myöhemmin tavoite on pystyä käyttämään puun rakenneosia lähes niiden alkuperäisessä muodossa, mikä vähentää hiilikuidun valmistukseen kuluvaa energiaa ja ympäristövaikutuksia entisestään."

Kehräämisen jälkeen kuidut siirretään uuneihin, joissa ne kuumennetaan hitaasti 1500 celsiusasteeseen. Prosessia kutsutaan hiillytykseksi, ja sen tuloksena jäljelle jää puhdasta hiiltä, joka muodostaa äärimmäisen vahvan kemiallisen rakenteen.

"Teemme hankkeessa yhteistyötä australialaisen Deakinin yliopiston kanssa. Heillä on käytössään useita erikokoisia hiillytyslinjoja ja hyviä kontakteja sopiviin teollisuuspartnereihin, mikä auttaa meitä saamaan nopeaa palautetta puupohjaisen hiilikuidun mahdollisuuksista".

Uutinen perustuu Aalto-yliopiston tiedotteeseen.

Suomalaisopiskelijat näyttivät miten shakki digitalisoidaan

Toimitus

18-vuotiaat Iiro Kumpulainen ja Eero Valkama palkittiin EU:n nuorten tiedekilpailussa shakin digitalisointia koskevasta keksinnöstään.

EU:n Young Scientist-tiedekilpailun (EUCYS) palkinnot jaettiin Brysselissä 19.9. Kumpulainen ja Valkama saivat PRACEn (Partnership for advanced computing in Europe) erityispalkinnon, johon kuuluu viiden päivän matka Tšekin tasavallassa olevaan Ostravan supertietokonekeskukseen.

Kumpulaisen ja Valkaman kilpailutyön aiheena oli shakin digitalisointi tietokonenäön avulla. Tuomaristo arvioi työt keksintöjen esittelyjen perusteella. Kumpulainen ja Valkama (otsikkokuvassa) pääsivät edustamaan Suomea voittamalla kansallisen Tutki Kokeile Kehitä –tiedekilpailun suunnittelusarjan.

Kohderyhmänä 600 miljoonaa shakinpelaajaa

Shakin digitalisoiminen antaa pelaajille mahdollisuuden oppia paremmin omista virheistään ja seurata toisten pelaajien pelejä.

"Kilpailemme shakissa, joten kehitimme ohjelman joka tallentaa siirrot kameran avulla", Kumpulainen ja Valkama kertovat.

"Kamera on asetettu shakkilauden yläpuolelle ja se seuraa peliä ja shakkinappuloita siirto siirrolta. Ohjelma vertaa jokaista kuvaa edelliseen ja päättelee tehdyt siirrot tunnistamalla pelinappuloiden värin ja sijainnin. Ohjelma käyttää itse kehittämäämme algoritmia."

Nuorten keksijöiden kohderyhmä on 600 miljoonaa shakinpelaajaa eri puolilla maailmaa.

"Pelien lähettäminen suorana lähetyksenä on nykyään halpaa ja lähes jokaisen ulottuvilla. Sovelluksemme avulla kokonaisten pelien siirtojen tunnistamisen onnistumisprosentti on 96 prosenttia. Se on huomattavasti parempi kuin muilla nykyään olemassa olevilla vaihtoehdoilla."

EUCYS kokoaa nuoret tieteilijät

EUCYS-kilpailun tavoitteena on kannustaa nuoria luonnontieteiden ja tekniikan pariin. Kilpailu kokoaa joka syksy viikoksi yhteen nuoria EU-maista, Itä- ja Keski-Euroopasta ja muun muassa Yhdysvalloista ja Aasiasta. Viikon aikana osallistujille järjestetään kilpailun lisäksi tieteellistä ja kulttuuripitoista ohjelmaa.

Suomea edusti kilpailussa myös Vantaalainen lukiolainen Mei Xu, joka oli tutkinut vihreän teen vaikutuksia ruuansulatuskanavaa suojelevien probioottisten bakteereiden lisääntymiseen. Xu voitti tämän vuoden Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun tutkimussarjan.

Juttu on käytännössä suoraan kopioitu TEK Tekniikan akateemisten tiedote. Kuva: EU

Osta pala Concordea – oikeasti

Jari Mäkinen

Yliäänimatkustamisen ikonin lumo on suuri, sillä taas kerran kaupan on koko joukko Concorden osia ja niihin enemmän tai vähemmän suoraan liittyviä esineitä. Toulousessa, Ranskassa, järjestetään marraskuussa viimeinen legendaatisen suihkumatkustajakoneen osien huutokauppa – ellei joku löydä vielä lisää osia tai myy niitä edelleen joskus tulevaisuudessa.

Brittiläis-ranskalainen Concorde oli maailman ainoa säännöllisessä reittiliikenteessä ollut suihkumatkustajakone, joka lensi rutiininomaisesti yliäänen nopeudella. Neuvostoliiton "Concordski" Tu-144 oli hieman samanlainen, mutta se ei vedä vertoja Concordelle – koneet suihkivat Lontoosta ja Pariisista Yhdysvaltoihin jotakuinkin päivittäin vuodesta 1977 vuoteen 2003, ja lisäksi koneet lensivät muita reittejä sekä erikoislentoja muuallekin, muun muassa Suomeen.

Yhä edelleen Concorden ympärillä on niin suuri legendan leima, että aina välillä Air Francen, British Airwaysin ja konetta valmistamassa sekä huoltamassa olleiden varastoista kaivetaan esiin mitä erilaisimpia kappaleita, joita koetetaan myydä huutokaupassa mahdollisimman suureen hintaan.

Nyt myytävät esineet alkavat olla jo vähissä, joten huutokaupat ovat olleet viime aikoina harvinaisia. Nyt kuitenkin marraskuun alussa Toulousessa pidetään huutokauppa, missä on tarjolla kaikenlaista tavaraa: polttoaineen syöttöputkia, siiven ja rungon palasia sekä aiempaan tapaan paljon matkustamossa olleita posliineita. Nyt myytävänä on myös istuimia, julisteita, painotuotteita ja muita vähemmän suoraan Concordeen liittyviä esineitä.

Eräs niistä on ostikkokuvassa oleva siiven etureunan muotosuoja – siis kappale, jota supersooninen ilmavirta on kuumentanut yli 120°C:n lämpötilaan. Ellei tämä myytävä osa sitten ole jokin varaosa, joka ei ole oikeasti koskaan lentänytkään...

Haluatko vähän käytetyt Concorde-penkit?

Edellinen huutokauppa pidettiin vuonna 2007 ja sen jälkeen esiin on kaivettu yli tuhat esinettä, jotka myydään nyt 3, 4, ja 5. marraskuuta pidettävässä huutokaupassa. Hintojen oletetaan olevan 15 eurosta (kynäpidike) yli 10 000 euroon (nopeusmittari), mutta tarjolla on etenkin kaikenlaista kohtuuhintaista Concordea ryöstöviljelevää esineistöä kuuluisan suunnittelijan Andrée Putmanin lautasista istuinpäällisiin ja Christian Lacroix'n piirtämään ruokalistaan.

Mukana huutokaupassa on myös kaikenlaista muuta liikenneilmailuaiheista kamaa A300:n istuimista A380:n niitteihin.

Lisätietoja huutokaupasta on osoitteessa www.marclabarbe.com, mutta Concordesta tavattomasti innostunut Tiedetuubi suosittelee friikkejäkin pitämään pään kylmänä: tämä on selvästi jo koneen maineella ratsastamista ja varastojen pohjilta löytyneiden osien riistohintakauppaa...

Myynnissä on myös Concorden jarrupala.

Video: Hurjia pyörteitä matkustajalentokoneiden perässä

Video: Hurjia pyörteitä matkustajalentokoneiden perässä

Tänään aamulla on monin paikoin ollut nättiä sumua, mikä vuodenajan huomioiden on varsin normaalia. Sumu on itse asiassa pilvi, joka on vain muodostunut hieman alempana kuin normaalisti. Kun ilma on tarpeeksi kylmää ja kosteaa, se saavuttaa niin sanotun kastepisteen, jolloin ilman suhteellinen kosteus on 100 %. Silloin ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy jäähtymisen seurauksena pilviä muodostaviksi pisaroiksi

Jari Mäkinen
13.09.2016

Sumu on paitsi kaunista, niin myös vaarallista: kun näkyvyys paksussa sumussa on lähes olematon, voivat autot, laivat ja lentokoneet – ja kaikenlaiset muutkin liikennevälineen – törmätä toisiinsa. 

Aikaisemmin sumu oli erityisen hankalaa lentoliikenteen kannalta, koska esimerkiksi laskeutuessa on kovin hankalaa, jos kiitotie ei näy sumun seasta. Nykyisin koneet voivat laskeutua ja nousta lähes hernerokkasumussa tutkien ja muiden apuneuvojen avulla, joten sumusta voi myös nauttia. Onhan se kovin kaunista.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen



Tällä videolla on lentokonebongari flugsnugin kuvaamia koneiden laskeutumisia Birminghamin kansainvälisellä lentokentällä. Kuvauksen aikaan lämpötila oli -4°C, ja niin oli myös kastepistekin, joten tuloksena oli nätti, epätasainen sumuverho matalalla.

Erityisen jännää videossa on se, että sumun ansiosta lentokoneiden takana olevat pyörteet näkyvät hyvin. Siipien epäjatkuvuuskohdista, kuten moottorien ripustuskohdista, laipoista ja solakoista jää ilmavirtaan pieni, tiivis pyörre, mutta myös koneen takana oleva suuri pyörre näkyy näissä kuvissa hyvin. Erityisen hyvin se näkyy lopussa olevissa nopeutetuissa videoissa.

Pyörre syntyy siipien päissä, ja lentokoneenvalmistajat ovat koettaneet vähentää tätä energiaa syövää pyörteilyä monin eri tavoin. Näkyvin tapa on siipien päissä olevat wingletit, pienet ylöspäin osoittavat väkäset, jotka vähentävät tätä pyörrettä.

Pyörre on sitä voimakkaampi, mitä suurempi kone on kyseessä. Jos pieni lentokone osuu suuren koneen jälkeensä jättämään pyörteeseen, voi se täristää lentoa kovasti ja jopa heilauttaa koneen ylösalaisin. Koska tämä voi olla vaarallista, lennonjohto ei ohjaa koneita heti välittömästi toisen koneiden perään. Tämä varoalue on suurilla lentokoneilla jopa 15 kilometriä, jos hyvin pieni kone lentää hyvin suuren koneen perässä – tämä hidastaa lentokentän toimintaa ruuhka-aikaa, joten silloin pyritään ohjaamaan vain suuria koneita toisten suurien perään, koska silloin pyörteilystä on vähemmän vaaraa.

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027
Kohta tulee suomalaista laajakaistaa avaruudesta – ICEYE ja Nokia yhteistyöhön

Historiallinen ydinvoimala Pietarissa pian toimintakunnossa

Kuva: Rosatom
Kuva: Rosatom
Jarmo Korteniemi

Maailman ensimmäiseen kelluvaan ydinvoimalaan ladataan pian polttoaineet. Testien jälkeen laite aloittaa 40-vuotisen työrupeamansa.

Pietarissa tehdään historiaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Akademik Lomonosov saa tuolloin ensimmäisen ydinpolttoainelastinsa. Laite on maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala.

Polttoaineena on 350 kiloa kevyesti rikastettua uraania. Vastaava uraanimäärä löytyy 10-metrisestä kuutiosta uraanimalmia tai 60–90 -metrisestä graniittikuutiosta. Voimala toimii sillä kolme vuotta.

Vaikka Akademik Lomonosov onkin ensimmäinen kelluva ydinvoimala, ei se ole lähimainkaan ensimmäinen ydinreaktori, joka kelluu. Jo vuosikymmeniä maailman merillä on seilannut useiden maiden ydinsukellusveneitä ja ydinkäyttöisiä lentotukialuksia. Jäämerellä toimii lisäksi useita jäänmurtajia samalla voimanlähteellä.

Akademik Lomonosov on kuitenkin ensimmäinen kelluva ydinkäyttöinen laite, joka ei rohmua energiaa itselleen.

Voimalan sekä sen tulevien sisaralusten avulla on tarkoitus turvata energiansaanti Venäjän pohjoisrannikon vaikeapääsyisissä kohteissa.

Ydinvoimalan käytöllä lasketaan olevan selvä ympäristöhyöty, etenkin Pohjois-Siperiassa. Akademik Lomonosovin tuotanto esimerkiksi riittää 200 000 ihmisen tarpeisiin. Se vähentää hiilen ja öljyn käyttö- ja kuljetustarvetta sadoilla tuhansilla tonneilla vuodessa.

Voimalan kaksi KLT-40S -reaktoria ovat likipitäen samanlaisia kuin Taymyr-luokan jäänmurtajissa käytetyt. Niiden yhteisteho on 70 megawattia ja lämmöntuotantoteho 300 MW. Laitetta voidaan tarvittaessa käyttää myös suolan poistamiseen merivedestä.

Lähitulevaisuudessa muitakin

Voimalalaivan merikelpoisuutta on testattu Suomenlahdella heinäkuusta alkaen. Siinä ei ole omaa moottoria, vaan sitä liikutellaan hinaamalla.

Laite kuljetaan Murmanskiin lokakuussa 2017. Sijoituspaikalleen se vietäneen seuraavana kesänä.

Arvelut laitteen sijoituspaikasta vaihtelevat, mutta todennäköisimmin se tulee korvaamaan ainakin osaksi Bilibinon ydinvoimalaa. Se on tarkoitus ajaa alas 2019.

Akademik Lomonosov on vajaat 150 metriä pitkä ja toiminnassa ollessaan sitä pyörittää 70-päinen miehistö. Voimalan käyttöikä on noin 40 vuotta, ja sitä huolletaan 12 vuoden välein Murmanskissa.

Vastaavia voimaloita on näillä näkymin tarkoitus rakentaa 11 kappaletta. Seuraavan suunnittelutyö on jo käynnissä. Kiinassa on lisäksi valmisteilla sikäläinen versio vastaavasta laitteesta. Sen odotetaan olevan valmis 2019.

Otsikkokuva: Rosatom

Vekkuli vekotin Turkista - näin ajat autollasi vedessä

Jarmo Korteniemi

Liikutko paljon saaristossa, muttei ole varaa omaa veneeseen? Tai pidentääkö vesistöjen kiertäminen Järvi-Suomessa matkaasi aina tuhottomasti? Ei hätää – tällä laitteella pääset vesille ihan omalla autolla.

DOW eli "Drive on Water" on näppärä keksintö suoraan Turkista. Suomeksi nimi tarkoittaa "Aja vetten päällä".

Idea on nerokas: Ajat autosi ramppia pitkin pienelle vedessä kelluvalle katamaraanille, painelet paria nappia, ja voilá, käytössäsi on toimiva vesipeli. Voit jatkaa autoiluasi kohti ulappaa, sillä nyt auto kelluu ja liikuttaa katamaraania. Kuivalla maalla katamaraani kulkee auton perässä.

Laitteen keksijä on turkkilainen mies, jolla ei ollut varaa ostaa moottorivenettä. Hän ei kuitenkaan jäänyt voivottelemaan kohtaloaan vaan kehitti DOW:n.

Idea on niin yksinkertainen, että pakostakin mietityttää miksei vastaavia ole jo käytössä. Miksi investoida turhaan toiseen moottoriin, jos sellainen löytyy jo autosta?

Auto ajetaan veneessä rullille, aivan kuten katsastusasemalla. Rullat siirtävät pyörien liike-energian potkureihin. Auton ratin kääntö taas saa paatin kaartamaan. Millä tahansa autolla siis aivan oikeasti voidaan ajaa vedessä. Periaatteessa.

Tällä hetkellä DOW:sta on tehty prototyyppi, joka on mitoitettu normaaliautoa pienemmälle, erikoisvalmisteiselle ja aurinkovoimalla toimivalle testiautolle. Lopullinen DOW on suurempi. Esittelyvideon voi katsoa tästä (linkki).

Laitteen kehitystyö on kesken. Keksijä etsii tällä hetkellä Kickstarter-kampanjalla projektille joukkorahoitusta.

Suunnitelmissa on, että DOW ratkaisee joitain normaalin veneen omistamiseen liittyviä ongelmia. Veneen talvivarastointi on esimerkiksi kallista ja/tai tilaavievää. DOW taas on pelkän venetrailerin kokoinen ja siksi ainakin hieman kätevämpi. DOW:n avulla auton voi myös siirtää vesitse paikasta toiseen. Oiva laite saaristoon, siis. Hinnassa DOW:n pitäisi peitota "oikeat" moottoriveneet mennen tullen.

Lisää infoa projektin www-sivuilta, tosin turkiksi. Asiasta kertoi aiemmin Interesting Engineering.

Sivutus

  • Edellinen sivu ‹‹
  • Sivu 11
  • Seuraava sivu ››
Tilaa aihepiirin Tekniikka RSS-syöte

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved