Vaikka Akademik Lomonosov onkin ensimmäinen kelluva ydinvoimala, ei se ole lähimainkaan ensimmäinen ydinreaktori, joka kelluu. Jo vuosikymmeniä maailman merillä on seilannut useiden maiden ydinsukellusveneitä ja ydinkäyttöisiä lentotukialuksia. Jäämerellä toimii lisäksi useita jäänmurtajia samalla voimanlähteellä.

Akademik Lomonosov on kuitenkin ensimmäinen kelluva ydinkäyttöinen laite, joka ei rohmua energiaa itselleen.

Voimalan sekä sen tulevien sisaralusten avulla on tarkoitus turvata energiansaanti Venäjän pohjoisrannikon vaikeapääsyisissä kohteissa.

Ydinvoimalan käytöllä lasketaan olevan selvä ympäristöhyöty, etenkin Pohjois-Siperiassa. Akademik Lomonosovin tuotanto esimerkiksi riittää 200 000 ihmisen tarpeisiin. Se vähentää hiilen ja öljyn käyttö- ja kuljetustarvetta sadoilla tuhansilla tonneilla vuodessa.

Voimalan kaksi KLT-40S -reaktoria ovat likipitäen samanlaisia kuin Taymyr-luokan jäänmurtajissa käytetyt. Niiden yhteisteho on 70 megawattia ja lämmöntuotantoteho 300 MW. Laitetta voidaan tarvittaessa käyttää myös suolan poistamiseen merivedestä.

Lähitulevaisuudessa muitakin

Voimalalaivan merikelpoisuutta on testattu Suomenlahdella heinäkuusta alkaen. Siinä ei ole omaa moottoria, vaan sitä liikutellaan hinaamalla.

Laite kuljetaan Murmanskiin lokakuussa 2017. Sijoituspaikalleen se vietäneen seuraavana kesänä.

Arvelut laitteen sijoituspaikasta vaihtelevat, mutta todennäköisimmin se tulee korvaamaan ainakin osaksi Bilibinon ydinvoimalaa. Se on tarkoitus ajaa alas 2019.

Akademik Lomonosov on vajaat 150 metriä pitkä ja toiminnassa ollessaan sitä pyörittää 70-päinen miehistö. Voimalan käyttöikä on noin 40 vuotta, ja sitä huolletaan 12 vuoden välein Murmanskissa.

Vastaavia voimaloita on näillä näkymin tarkoitus rakentaa 11 kappaletta. Seuraavan suunnittelutyö on jo käynnissä. Kiinassa on lisäksi valmisteilla sikäläinen versio vastaavasta laitteesta. Sen odotetaan olevan valmis 2019.

Otsikkokuva: Rosatom