Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoo, että aivan Auringon naapurustosta on löytynyt maankaltainen eksoplaneetta. Lehden saamien tietojen mukaan se kiertäisi Proxima Centauri -tähteä, ja vieläpä sen elämänvyöhykkeellä – eli sopivalla etäisyydellä, jotta sen pinnalla voisi esiintyä vettä, elämän perusraaka-ainetta.

Nimettömiin lähteisiin nojautuva juttu lupaa Euroopan eteläisen observatorion tutkijoiden julkistavan löytönsä elokuun lopulla.

ESOn edustajat eivät suostuneet kommentoimaan asiaa suuntaan tai toiseen uutistoimisto AFP:lle.

Proximan kiertolaisista on saatu aiemminkin vihiä, mutta havainnot ovat aina olleet hyvin epävarmoja. Planeetan tämänkertainenkin todistaminen oli Der Spiegelin tietojen mukaan myös ESOn laitteiden erotuskyvyn rajoilla.

Noin lähellä Maata oleva minkä tahansa kaltainen eksoplaneetta olisi jo itsessään upeaa. Maankaltainen ja mahdollisesti asumiskelpoinenkin planeetta olisi moninkertainen sensaatio.

Proxima on riittävän lähellä, jotta planeettaa tutkimaan voitaisiin periaatteessa lähettää luotain, jolla voisi olla edes teoreettisia mahdollisuuksia päästä perille. Villeimmissä skenaarioissa pitkään tasaisesti kiihdyttävä kevyt luotain voisi päästä perille jo muutamassa kymmenessä vuodessa.

Proxima Centauri on Aurinkoa lähinnä oleva toinen tähti. Sen etäisyys meistä on noin 4,25 valovuotta eli 270 000 kertaa Maan ja Auringon välimatka. Tähti on Aurinkoa paljon pienempi ja kylmempi punainen kääpiö. Se näkyy vain eteläiseltä pallonpuoliskolta, eikä erotu paljain silmin Maasta katsottuna.

Seuraamme tilanteen kehittymistä ja raportoimme uusista tiedoista mahdollisimman pian.

Suomessa planeettahuhusta kertoi ensimmäisenä Tiedetuubi.

Muut jutut aihepiiristä: • (1) Proxima Centaurilla ehkä kiertolainen? • (2) Millainen Proxima Centauri on? • (3) Proximan planeetta varmistettu • (4) Tähti käväisi lähempänä kuin Proxima • (5) Monet tähdet tekevät lähiohituksia •

Otsikkokuva: Christoph Scholz / Flickr

PS. Näsäviisaille tiedoksi: Vaikka Aurinko eittämättä on Maata lähinnä oleva tähti, Proxima Centauri on Aurinkokuntaa lähinnä oleva tähti. Tämän jutun näkökanta on tuo jälkimmäinen. Ja asujana voi olla joku muu kuin ihminen, ja eri kriteereillä.

Konsepti on varsin vallankumouksellinen: täsmälleen kuukauden kuluttua, 10. syyskuuta, samaan aikaan kaikissa Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaissa noin 2000 henkilöä keskustelee avaruudesta. 

Kaikki mielipiteet, ideat, kommentit ja kaikki ajatuksen kirjataan ylös, ja lähetetään kansallisina raportteina Pariisin pääkonttoriin. Niiden läpi kahlaamisessa on avaruusjärjestön väellä työtä, mutta sen toivotaan tuovan uusia tuulia eurooppalaiseen avaruustoimintaan.

Kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan, mutta koska paikkoja on vain sata jokaisessa maassa, pääsee vain osa halukkaista mukaan.

Tilaisuus järjestetään myös Suomessa, ja siihen voi ilmoittautua netissä olevalla lomakkeella: www.citizensdebate.space.

Tule mukaan!

Jos olet avaruuslennoista kiinnostunut ja tiedät niistä jo jotain, niin siitä on apua. Mutta se ei ole välttämätöntä.

Tärkeintä on olla kiinnostunut ja utelias, sekä halukas kuuntelemaan myös muiden mielipiteitä – siis keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä pienryhminä eri avaruustoimintaan liittyviä kysymyksiä.

Yksittäiset ajatukset tuottavat yhdessä samanhenkisten kanssa pohtiessa usein uusia, vieläkin kiinnostavampia ajatuksia!

Osallistumisesta ei makseta palkkaa, mutta sen palkkiona on mahdollisuus päästä vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen avaruudessa ja avaruusasiaa tihkuva päivä samanhenkisten seurassa.

Paikan päällä keskustelijoille tarjotaan aamupalaa, lounas ja virvokkeita ... sekä roppakaupalla avaruutta. Kokoontumispaikkana on Ilmatieteen laitos Helsingin Kumpulassa, joten paikka sinällään jo huokuu avaruusasiaa.

Koska etäisyydet Suomessa ovat pitkiä, varataan yksi keskustelupöytä Skype-yhteyksille. Näin mukaan pääsee siis myös netin kautta; mainitse halukkuudestasi videoyhteyteen ilmoittautumislomakkeessa erityistarpeet-kohdassa.

Ilmoittaudu mukaan täällä: www.citizensdebate.space.

Hienolta näytti, vaikka ihan iltapäivälehtien hehkuttamaan massiiviseen meteorimyrskyyn ei siis päästy – mutta ei sellaista kukaan ennustanutkaan.

Ennakkoarvoiden mukaan tämänvuotisista perseidien tähdenlentoparvesta oli tulossa hieman keskimääräistä aktiivisempi, samaan tapaan kuin esimerkiksi vuosina 1980. 1992 ja 2004. Kun normaalisti perseidien ns. ZHR-luku on noin 80-90, ennusteissa povattiin yli sadan olevia arvoja.

ZHR, eli Zenithal Hourly Rate kertoo teoreettisen arvon sille, kuinka monta tähdenlentoa voisi nähdä täydellisissä havainto-olosuhteissa tunnin aikana tilanteessa, jossa säteilypiste (mistä tähdenlennot näyttävät tulevan) olisi taivaanlaella. Oikeasti luku on siis pienempi, sillä todellisiin havaintoihin vaikuttaa moni asia valosaasteesta pilvisyyteen, havaintoasennosta väsyneisyyteen.

Kansainvälisen meteoriorganisaation keräämien tietojen mukaan korkein raportoitu ZHR-luku oli 283 ja se saavutettiin yöllä 12. elokuuta klo 2.26 Suomen aikaa. Aktiivisuus oli kuitenkin korkealla tasolla muutamien tuntien ajan, kunnes meteorien määrä putosi aamuyön tunteina matalimmillaan ZRH-lukuun noin 30.

Aktiivisimpaan aikaan taivaalla näkyikin useita meteoreja kerrallaan ja hetkittäin meno oli varsin villiä. Ryöpäshdyksen jälkeen tosin usein oli hetken aikaa hiljaisempaa, jolloin tunnin keskiarvoksi tuli tuo noin kolme-neljä tähdenlentoa minuutissa. 

Tämän huippuajan jälkeen aktiivisuus putosi, eikä noussut enää viime yönä samalle tasolle.

Aurinkokunnan ulkolaidalta on havaittu outo kohde. Löydön tehneet taiwanilaistutkijat antoivat kappaleelle alustavan nimen "Niku". Se tarkoittaa kiinaksi kapinallista.

Ensi silmäyksellä Niku vaikuttaa varsin tyypilliseltä transneptuniselta kohteelta (TNO). Sen koostumus on luultavasti jäinen, ja kirkkaudesta päätellen sen läpimitta lienee ehkä hieman alle sata kilometriä. Sen absoluuttinen magnitudi on ~7.4.

Mikä sitten tekee Nikusta niin oudon? Vastaus piilee sen radassa.

Kaikki Aurinkokunnan kappaleet syntyivät samasta pyörivästä materiakiekosta. Siksi ne myös pyörivät akselinsa ympäri ja kiertävät Aurinkoa - kaikki samaan suuntaan. Yleensä. Poikkeuksia on, mutta ne selitetään suurilla törmäyksillä, planeettojen lähiohituksilla tai niiden sarjoilla. Yleensä.

Niku on poikkeus. Se kiertää päinvastaiseen eli retrogradiseen suuntaan, voimakkaasti (110 astetta) kallistuneella radallaan. Muutoin rata on TNO:lle tyypillinen: Etäisyys Aurinkoon vaihtelee 24 ja 48 AU:n välillä. Tällä hetkellä Niku sijaitsee Neptunuksen radan sisäpuolella.

Nikun rataa ei osata selittää. Se ei ole resonanssissa Neptunuksen kanssa, eikä edes käy planeetan lähellä. Mallinnusten mukaan myöskään Pluto tai muut tunnetut kääpiöplaneetat eivät voi olla syypäitä outoon rataan. Edes hypoteettinen Ykä, yhdeksäs planeetta, ei sovi kuvaan. Se, kuten Jupiter ja Saturnus, olisi aivan liian kaukana vaikuttaakseen Nikun rataan riittävästi.

Outo kappale on seudulla, johon kukaan muu ei näytä vaikuttavan riittävästi.

Tähdenlentoja näkee taivaalla joka yö, sillä Maahan törmää koko ajan kaikenlaisia planeettainvälisessä avaruudessa olevia hitusia.

Toisinaan tähdenlentoja näkyy selvästi enemmän, ja silloin puhutaan tähdenlentoparvista. Ne johtuvat siitä, että tuolloin maapallo kulkee radallaan jonkun komeetan aikanaan taakse jättämän pölyvanan läpi.

Nimet tähdenlentoparville on annettu niiden tähtikuvioiden mukaan, mistä suurin osa tähdenlennoista näyttää tulevan. Oikeasti tähdenlennot tulevat kaikki jotakuinkin samasta suunnasta, mutta perspektiivin vuoksi ne näyttävät sinkoilevan yhdestä paikasta taivaalla: samaan tapaan rautatiekiskot näyttävät yhtyvän horisontissa, vaikka ne kulkevat oikeasti rinnakkain.

Näin elokuussa iltataivaalla korkealla olevasta Perseuksen tähdistöstä tuleva Perseidien tähdenlentoparvi on yksi vuoden näyttävimmistä. Tähdenlentoja näkyy joka puolella taivasta, ja sen, että ne tulevat Perseuksesta, voi havaita vain tarkasti havaitsemalla tai valokuvista.

Perseidien aiheuttaja on komeetta Swift-Tuttle, josta irtoaa sen radalle jokaisella kierroksella Auringon ympäri pieniä kiviä, jäähitusia ja pölyä. Yleensäkin Perseidit ovat varsin aktiivinen tähdenlentoparvi, sillä tunnissa tähdenlentoja saattaa näkyä viitisenkymmentä. Siis lähes minuutin välein.

Toiset tähdenlennoista ovat vain pieniä valoväläyksiä, kun taas jotkut saattavat olla komeita ja kirkkaita valopalloja, bolideita, joiden hehku jää hetkeksi näkyviin taivaalle. Nämäkin kappaleet tuhoutuvat kokonaan yläilmakehässä ilmanvastuksen aikaan saaman kitkakuumennuksen vuoksi.

Tänä vuonna Perseidestä odotetaan hieman hienompia, koska Jupiter on hämmentänyt komeetan radalla olevaa materiaalia suurella vetovoimallaan, jolloin komeetta-aines osuu tavanomaista paremmin Maahan. On siis mahdollista, että tähdenlentoja näkyy enemmän kuin yleensä ja ne voivat olla hienompia.

Mitään taivaallista ilotulitusta ei kuitenkaan ole tulossa.

Jos taivaalla ei ole pilviä, kannattaakin taivaalle tähyillä mahdollisimman pimeissä oloissa huomenna ja perjantaina illalla sekä etenkin yöllä puolenyön ja kello kahden välillä. Pieni kuunsirppi täydentää kaunista maisemaa mukavasti, mutta peittoaa valollaan kaikkein heikoimmat tähdenlennot. Kuu laskee kuitenkin puoliltaöin, joten sen jälkeen se ei ole "häiritsemässä" havaitsemista.

Pohjoisessa yöt ovat vielä sen verran valoisia, että vain kirkkaimmat tähdenlennot näkyvät siellä.

Paras tapa havaita tähdenlentoja on maata vaikkapa retkipatjan päällä selällään ja katsoa suoraan ylöspäin. Niitä voi myös koettaa saada aikavalotuksella valokuviin; tällöin kannattaa käyttää jalustaa ja säätää valotusaikaa sekä aukkoa käsin.

Lisätietoja Perseideistä on mm. Ursan tiedotteessa.

Otsikkokuva: Flickr / Kathryn Alberts

Kerroimme ehkä kaikkein oudoimmasta ikinä löydetystä tähdestä vajaa vuosi sitten. Silloin tuon muutoin normaalilta vaikuttavan tähden huomattiin himmentyneen rajusti, nopeassa ja epäsäännöllisessä tahdissa.

Nyt tuo Tabbyn tähdeksi tituleerattu taivaankappale yllättää jälleen.

Elokuun 2016 alussa arXiv-palveluun jätetty tutkimus osoittaa tähden himmentyneen epätavallisesti ainakin neljän vuoden ajan. Havainto tehtiin avaruusteleskooppi Keplerillä.