Jeff Bezos New Shepard takanaan.

Rakettisuunnitelma ei sinällään ole mikään yllätys, sillä Bezosin yhtiö on vuokrannut Cape Canaveralin legendaarisen laukaisualustan 36 käyttöönsä jo jokin aikaa sitten. New Glenn tulee siis käyttämään sitä.

"Näkemyksemme mukaan miljoonat ihmiset tulevat elämään ja työskentelemään avaruudessa, ja New Glenn on tärkeä askel kohti tätä", kertoo Bezos. "Mutta tämä raketti ei tietenkään ole viimeinen. Seuraavana piirustuslaudallamme on New Armstrong. Mutta siitä kerrotaan joskus myöhemmin.”

Jos nimi on enne, niin New Armstrong suuntaa Neil Armstrongin tapaan ulos maapallon lähipiiristä...

Olemassa olevat (ja kuuraketti Saturnus V) sekä tulossa olevat raketit vertailussa.

Taikonautit Tiangong-1:n sisällä vuonna 2013.

Uusi asema pystyy toimimaan yksinään, mutta sitä on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa uusilla moduuleilla, jolloin lopulta tuloksena on taannoisen Mir-avaruusaseman kaltainen avaruusasema.

Aseman nyt laukaistava perusrunko on halkaisijaltaan 4,2 metriä ja sen massa on 20 tonnia. Se on suunniteltu siten, että kolmihenkinen miehistö voi toimia siellä kuukauden päivät kerrallaan. Asemaa ei siis ole suunniteltu toimimaan ainakaan toistaiseksi pysyvästi miehitettynä.

Seuraava Shenzhou-alus laukaistaneen matkaan pian avaruusaseman laukaisun jälkeen. Kyseessä on jo kuudes miehitetty kiinalainen avaruuslento ja kaikkiaan 11. Shenzhou-aluksen lento avaruudessa. Ensimmäiset neljä lentoa alukset tekivät automaattisesti, ja myös Shenzhou-8 -lento tehtiin ilman miehistöä. Se telakoitui itsestään Tiangong-1 -asemaan vuonna 2011 ja osoitti, että myös Kiina voi lähettää tarvikkeita avaruusasemalleen miehittämättömällä avaruusaluksella.

Koneen ensilento kuljetuskoneensa alla on koelento-ohjelman uusi alku, sillä ensin uutta avaruusalusta testataan lennossa, mutta silti edelleen turvallisesti toiseen lentokoneeseen kiinnitettynä. Sen jälkeen se tekee ensimmäiset lyhyet lennot ja niiden onnistumisen jälkeen vasta koetetaan uudelleen lentoa yliäänen nopeudella rakettimoottorin avulla. Ja kun ja jos ne menevät hyvin, suuntaa kone lopulta avaruuteen yli 100 kilometrin korkeuteen.

Eilisellä kolme tuntia ja 43 minuuttia kestäneellä lennolla koneet tosin nousivat jo noin 15 kilometrin korkeuteen, ja kumpikin koneista oli miehitetty: VSS Unityn ohjaimissa olivat koelentäjät Mark Stucky ja Dave Mackay, ja emoalus VMS Eveä lensivät Mike Masucci ja Todd Ericson, joiden apuna oli Wes Persall. 

Spaceship company ei ole kertonut milloin seuraava koelento tapahtuu, mutta mikäli kaikki sujuu tästä eteenpäin ongelmitta, voi koelento-ohjelma mennä nyt eteenpäin nopeastikin; ennen vuoden 2014 onnettomuutta tie avaruuteen oli jo lähes auki.

Kuvat: Virgin Galactic

Tutkakuvia Bennusta vuodelta 1999.

Bennu on pikkuasteroidi

Luotaimen kohteena oleva asteroidi 101955 Bennu on halkaisijaltaan noin 500 metriä kappale, joka kiertää Auringon radallaan 1,2 vuodessa. 

Se tulee joka kuudes vuosi lähelle maapalloa ja on mahdollista, että joskus tulevaisuudessa Bennu voisi jopa törmätä Maahan. Todennäköisyys on vain 0,017 %, mutta se on olemassa – ja se osaltaan tekee Bennusta niin kiinnostavan. Tässä on oikeasti yksi sellainen asteroidi, joka uhkaa meitä törmäyksellään!

Bennun pinnalla on myös nähtävästi suhteellisen tuoretta hiilipitoista ainetta, jonka tutkiminen on erittäin kiinnostavaa elämän synnyn selvittämisen kannalta. Kuten komeetoissa, voi myös asteroidien pinnalla muodostua hiilestä orgaanisia molekyylejä, jotka ovat elämän peruspalikoita.

OSIRIS-REx testattavana.

Luotain on vanhaa perua

Kuten yleensä avaruuslennoilla, on lennon nimellä kaksi merkitystä. Ensinnäkin nimi OSIRIS-REx tulee sanoista “Origins, Spectral Interpretation, Resource Identification, Security, Regolith Explorer”, mutta se myös on viittaus ammoiseen egyptiläismytologian Osiris-jumalaan.

Tarinan mukaan Osiris hallitsi kuoleman valtakuntaa, teki maan hedelmälliseksi ja mahdollisti kuolemanjälkeisen elämän. Se oli eräs egyptiläisten tärkeimmistä jumalista, ja hän myös opetti ihmisille sivistystä ja maanviljelystaidot. 

Teknisesti luotain on kierrätyskamaa, sillä se perustuu lähes suoraan kahteen Mars-luotaimeen (Mars Reconnaissance Orbiter ja MAVEN) sekä juuri Jupiteria kiertämään saapuneeseen Junoon. Nämä kaikki ovat Lockheed-Martin -yhtiön valmistamia luotaimia, kuten  OSIRIS-RExkin.

Luotaimen massa laukaisun aikaan on 1530 kg, mistä noin puolet on polttoainetta, jota tarvitaan radan säätämiseen ja ohjaamiseen. Laatikkomainen runko on noin kolme metriä kanttiinsa ja aurinkopaneelit avattuna luotaimen leveys on 6,2 metriä. 

Rungon yhdellä seinällä on suuri lautasantenni yhteydenpitoa varten ja “alapuolella” koko joukko erilaisia tutkimuslaiteita.

OCAMS on näkyvän valon alueella toimiva kameralaitteisto. PolyCam on puolestaan 20-senttisellä peilillä varustettu kaukoputki, joka voi ottaa lähikuvia pinnasta.

OVIRS on näkyvän valon ja infrapunaisen alueella toimiva spektrometri, joka pystyy löytämään Bennun pinnalla olevia mineraaleja ja muita kiinnostavia aineita, kuten esimerkiksi vettä tai mahdollisia orgaanisia aineita. OTES on myös infrapuna-alueella toimiva laite, jota tosin kartoittaa asteroidin pinnan lämpötilaa.

Kanadalaistekoinen laserkorkeusmittari OLA tekee asteroidin pinnasta kolmiulotteisen kartan jaREXIS on röntgenspektrometri, joka pystyy havaitsemaan Auringosta tulevan röntgensäteilyn tuottamaa fluoresenssia asteroidin pinnalla olevasta kiviaineesta.

Näytteen pinnalta ottava robottikäsivarsi on puolestaan nimeltään TAGSAM ja se laittaa näytteet pieneen maahanpaluukapseliin, joka on käytännössä samanlainen kuin vuonna 2006 näytteitä komeetasta tuoneessa Stardust-luotaimessa.

Curiosityn laskeutumispaikalta nähty Aeolis Mon -vuori (NASA/JPL-Caltech)

Rinnejuovat lienevät ajoittaisia kastumisjälkiä, jotka johtuvat hyvin suolaisen veden virtaamisesta. Johtavan oletuksen mukaan vesi on valtaosan ajasta jäänä rinteiden seinämissä, mutta sulaa ja aktivoituu vuoden lämpimimpinä päivinä. Vielä ei kuitenkaan ole täysin varmaa, ovatko jäljet täysin veden aikaansaamia. Joidenkin oletusten perusteella valumassa on vettä vain häviävän pieni osa, toisten mukaan täysin kuivatkin valumat voisivat aiheuttaa vastaavia juovia.

Rinnejuovia on löytynyt Marsista viime aikoina aina vain enemmän ja enemmän. Määrän kasvu johtuu paitsi aiempaa tarkemmista kuvista, myös samojen paikkojen toistuvasta kuvauksesta eri vuodenaikoina.

Curiosityn ongelma on aivan uusi – muilla laskeutujilla ei vastaavia ole ollut. Teoreettinen perinpohjainen perehtyminen rinnejuoviin sekä Maasta peräisin olevien mikrobien leviämiseen on kuitenkin hyödyksi tulevien Mars-lentojen kannalta.

Pienen auton kokoinen Curiosity on tutkinut Marsia tällä hetkellä neljän vuoden ja yhden kuukauden ajan. Sen ajama kokonaismatka lähentelee jo yhdeksää kilometriä.

Ironisesta ongelmasta kertoi tiedelehti Nature. Suomessa siitä uutisoi ensimmäisenä Tiedetuubi.

BIC Noorwijk oli ensimmäinen 

Aivan ESAn suurimman toimipaikan, Hollannin Noordwijkissä sijaitsevan Euroopan avaruustekniikkakeskus ESTECin vieressä on pienteollisuusalue, joka on viime aikoina laajentunut voimakkaasti. Sen eräs ensimmäisistä rakennuksista oli jännittävä, kaarevan nurmikon peittämän katon alla oleva BIC Noordwijk. Tai tarkalleen ottaen BIC Noorwijk 1, sillä kakkosrakennus on suunnitteilla viereen.

Keskus avattiin vuonna 2004, ja sitä pitää yllä erityisesti tarkoitusta varten perustettu yhtiö, SBIC Noordwijk. SBIC tulee yksinkertaisesti sanoista Space Business Incubator Centre. Myös Suomessa todennäköisesti keskusta pyörittämään perustettaisiin yhtiö tai jokin jo olevista start-up -kiihdyttämöistä ottaisi sen hoitaakseen.

BIC Noorwijkin rakennus on käytännössä kuin toimistohotelli, mistä vuokrataan edulliseen hintaan eri kokoisia tiloja uusille yrittäjille. Mutta he voivat olla paikalla vain kaksi vuotta, tai hieman pitempään, jos tilanne niin vaatii. Lisäksi yrityksillä on yhteisiä kokoushuoneita ja muita toimistohotellien tarjoamia palveluita.

Noordwijkin keskus on hieman erityinen ESTECin läheisyyden vuoksi, koska siellä olevat avaruusasiantuntijat pääsevät nopeasti paikalle, ja myös päinvastoin. Muissa keskuksissa luotetaan enemmän paikallisiin toimijoihin, mutta ESAn asema avaruuskiihdyttämön "suojelijana" tuo myös vierailijoita muista keskuksista.

Avaruuskiihdyttämöt tukevat luonnollisesti myös toisiaan, ja etenkin hollantilaiset ovat joutuneet/päässeet usein mentorin rooliin uusia keskuksia perustettaessa.

Hollannin keskuksessa olevat yhtiöt toimivat viihteen, ympäristön, terveyden, teollisuuden, lifestyle-alan, paikannustekniikan ja -palveluiden, ohjelmistojen, tietoliikenteen ja biotieteiden aloilla. Monet näistä sopisivat erinomaisesti myös Suomeen mahdollisesti perustettavan Avaruuskiihdyttämön aloiksi, mutta lisäksi täällä mukaan otettaisiin arktisuus. Tämä tarkoittaa varmasti palveluita sekä tekniikkaa napaseuduilla – etenkin pohjoisen lähialueilla – ja muissa vaativissa ympäristöissä käytettäväksi.

Mukaan keskukseen tulee hakea, sillä halukkaita on enemmän kuin paikkoja. Yrityksen toimialan tai sen idean tulee liittyä jotenkin avaruustekniikkaan tai avaruuden hyödyntämiseen ja sen käyttämiseen muulla kuin perinteisesti avaruuteen liittyvillä markkinoilla. Yhtiön pitää olla nuorempi kuin viisi vuotta tai sen tulee olla juuri perustettu. Sen tulee myös toimia virallisesti avaruuskiihdyttämön tiloissa.

Hakuprosessi on tehty puolestaan hyvin yksinkertaiseksi, sillä halukkaan tulee ensin vain ottaa yhteyttä haluamaansa avaruuskiihdyttämöön, lähettää hakemus netissä olevien ohjeiden mukaisesti ja toivoa parasta. Mikäli avaruuskiihdyttämössä on tilaa ja idea katsotaan hyväksi, ovat ovet avoinna.

ESA on kiinnostunut pohjoisesta – ja Suomi on löytänyt avaruuden uudelleen