Varsin usein tieteilijät ja taiteilijat ovat henkisesti varsin kaukana toisistaan, vaikka monasti tiede ja taide täydentävät toisiaan erinomaisesti. Hyvä esimerkki tästä on myös nörttejä innostava taiteilija Leonardo Ulian.
Ainakin kirjoittajalla näin kesäisen perjantain iltapäivänä jalka alkaa vipattaa kohti fillaria ja avointa tietä maisemassa.
Siksi silmään tarttui vakavampia töitä vältellessä tämä Lontoossa asuvan ja työskentelevän italialaistaiteilija Leonardo Ulianin vuodelta 2011 oleva teos Quiet rhythmic rush.
Kuten video näyttää, on siinä vanha (1980-luvulta oleva teräsrunkoinen) polkupyörä laitettuna levysoittimen päälle siten, että levylautanen pyörittää takapyörää. Pyörään on kiinnitetty led-valoja, valosensoreita ja johtoja, jotka ovat kiinni vahvistimissa sekä kaiuttimissa.
Tuloksena on koominen kokonaisuus, missä fillarin avulla saadaan aikaan vilkkumista ja ääntä.
Tämä teos on toiminnallinen, ja sellaisia Ulian on tehnyt muitakin, kuten herran nettisivuilla oleva teosgalleria näyttää. Hienoimpia kenties ovat kuitenkin kookkaat ornamenttimaiset, arabialaisvaikutteiset teokset, joissa Ulian on käyttänyt elektroniikan komponentteja luodakseen hyvin perinteisen näköisiä kuvioita.
Ulian on ollut innostunut elektroniikasta jo pitkään. Eräs jännimmistä tämäntyyppisistä teoksista on alla oleva, viime vuonna Lontoossa Beers-galleriassa esillä ollut tennismaila.
Ulian haluaa näillä arkisia esineitä ja elektroniikkaa yhdistävillä teoksillaan (kuraattorien kaunopuheiden mukaan) löytää yhteyksiä todellisuuden, fantasian ja kauneuden välillä, koska näin hän voi tuoda esille sitä, miten "teknologisen aikamme keskellä ihminen kaipaa myös henkistä yhteyttä".
Oletan tosin, että Ulian on yksinkertaisesti huomannut, että mikropiirit, elektroniikan komponentit, piirilevyt ja johtimet ovat nätin näköisiä, ja joskus ne näyttävät saman kaltaisilta kuin aivan erilaiset arkiset esineet. Kun nämä laittaa kivasti yhteen, on tuloksena hauska teos. Miellyttää silmää ja kutittaa hieman huumorihermoa.
Sama pätee arkkitehtuuriin ja esimerkiksi islamistiseen taiteeseen: kauniit rakennuksissa olevat mosaiikit muistuttavat kovasti sähkölaitteiden sisuksia! Niinpä Ulian on tehnyt jättikokoisia installaatioita, jotka ovat kuin Marrakechissa olevista riadeista.
Mitä sisuksiin tulee, niin harva laite on nykyisin sisältä niin kaunis kuin esimerkiksi Applen ensimmäiset tietokoneet, joista Steve Jobs halusi jopa maanisen innokkaasti saada hienoja kokemuksia myös sisältään. No, nykyisin omenalaitteiden sisäistä kauneutta ei pääse edes ihailemaan, koska puhelimet ja tietokoneet on liimattu kiinni ja niissä käytetään osia, joita ei voisikaan vaihtaa.
Jos kaipaattekin siis teknotaiteellisia virikkeitä, niin elektroniikan rakentaminen visuaalisestikin nätisti on hyvä idea. Ellei osia saa nyhdettyä irti vanhoista radioista tai tietokoneista, uusia saa edelleen ostettua monista paikoista.
Allekirjoittaneen suosikki on Elektori Tampereella, mutta myös Bebek elektroniikka ja Yleiselektroniikka ovat hyviä!
Samasta aiheesta