Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Reset-näppäin ihmisellekin?
Toimitus
29.04.2015

Unettaako? Onko unirytmisi sekaisin?

Kanadalaistutkijoilla voi olla sinulle vastaus. Quebecissä olevan McGill -yliopiston ryhmä on löytänyt uuden mekanismin, jolla ihmisen keho ohjaa sisäistä kelloamme: se on proteiini eIF4E ja sen fosforylaation syyt. Jos tähän voisi puuttua, voisimme nollata kellomme kun unettomuus vaivaa tai olemme saapuneet kaukomaille.  

Kello sisällämme

Meillä ja muilla eläimillä on eräänlainen sisäänrakennettu kello, joka säätää elimistön aktiivisuutta alhaisen aktiivisuuden lepoaikaan ja korkean aktiivisuuden päiväaikaan. 

Avainosassa tässä on valo, erityisesti pimeän ja päivävalon vuorottelu. Valon vaikutus luontaiseen kelloomme on toki tunnettu jo pitkään, mutta uusi tutkimus valottaa mekanismia tämän vaikutuksen takana.

“Löysimme mekanismin, joka selittää sen kuinka valo säätelee aivoissamme tapahtuvaa proteiinisynteesiä ja miten tämä vaikuttaa  sisäisen kellomme toimintaan”, selittää Nahum Sonenberg, tutkimuksen pääkirjoittaja.

Olennaisessa osassa näyttää olevan aivoissamme oleva proteiini nimeltä eIF4E, jota syntyy valon vaikutuksesta niin sanotun fosforylaation seurauksena.  Proteiini saa siis kylkeensä fosforia sisältävän molekyylin.

Kun Sonenbergin ryhmä muokkasi proteiinia koe-eläiminä olleiden hiirien aivoissa siten, että se ei päässyt muuttumaan, muuttui myös hiirien kyky sopeutua uuteen päivärytmiin: kun niiden vuorokausirytmiä muutettiin keinoteikoisesti, ne jatkoivat elämäänsä aiemman rytmin mukaan, vaikka valoisa aika ja pimeys vaihtelivat eri tavalla.

Yleensä hiiret, kuten ihmisetkin, sopeutuvat varsin nopeasti rytmin muutoksiin. Näin tapahtuu esimerkiksi matkustettaessa toiselle aikavyöhykkeelle, jolloin jet lag saa meidät sekaisin vähäksi aikaa, mutta voimme siirtää sisäistä kelloamme nopeasti (toiset nopeammin, toiset hitaammin) uuteen aikaan.

Jos voisimme siis vaikuttaa eIF4E-proteiiniin esimerkiksi lääkkeillä, voisi periaatteessa vaikuttaa sisäiseen kelloomme. Sen voisi kenties jopa nollata, kun unirytmi on mennyt sekaisin.

Tämä on kuitenkin vielä kaukana tulevaisuudessa, ja toistaiseksi paras tapa välttää unihäiriöitä on lakata katsomasta kännykkää keskellä yötä ja yrittää elää enemmän luontaisen päivärytmin mukaan. 

Kuva: Flickr / Juan Haro Rodríquez

Samasta aiheesta

Reset-näppäin ihmisellekin?
Ylös, ulos ja telttaretkelle!

Suosituimmat tänään

Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Sinilevät henkäilivät happea nuoren Maan ilmakehään
Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
10 vuotta sitten: ESAn Mars Trace Gas Orbiter asettui kiertämään Marsia ja tällainen laite se on
Hubblen seuraaja saa kyydin avaruuteen Arianella

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved