Merkurius vaeltaa Aurinkoon

Merkurius iltataivaalla

​Tai jos tarkkoja ollaan, Auringon editse. Pari viikkoa sitten iltataivasta koristanut Merkurius on maanantaina 9.5. täsmälleen Maan ja Auringon välissä, ja näkyy hitaasti liikkuvana tummana täplänä Auringon kirkasta pintaa vasten.

Mikäli Merkuriuksen ja Maan radat olisivat samassa tasossa, Merkurius kulkisi Maasta katsottuna Auringon edestä joka kierroksellaan. Ylikulku toistuisi silloin noin kolmen kuukauden välein.

Merkuriuksen ratataso on kuitenkin noin seitsemän astetta kallellaan, joten planeetan vaeltaessa Maan ja Auringon välistä se kulkee useimmiten joko Auringon ylä- tai alapuolelta. Ylikulku sattuu noin seitsemän vuoden välein, aina joko toukokuussa tai marraskuussa

Tietyltä paikalta ylikulkuja ei kuitenkaan näy niin usein eivätkä ne näy muutenkaan aina yhtä hyvin. Näkymiseen vaikuttaa luonnollisesti se, onko Aurinko ylipäätään horisontin yläpuolella oikeaan aikaan.  

Merkuriuksen ylikulku kestää myös niin pitkään, että Aurinko voi laskea kesken kaiken, tai se nousee vasta kun Merkurius on jo Auringon edessä. 

 

Edellisen kerran Merkuriuksen ylikulku näkyi Suomesta 7.5.2003. Kuva © Jorma Koski.

Maanantaina Merkurius kulkee Auringon editse meikäläisittäin varsin edullisesti. Ylikulku alkaa kello 14.12, jolloin Aurinko on taivaalla korkealla, eteläisimmästä Suomesta katsottuna yli 45 asteen korkeudella.

Merkurius kulkee hieman Auringon keskipisteen alapuolelta ja "syvimmillään" ylikulku on kello 17.56. Osassa Suomea Aurinko ehtii laskea ennen kuin Merkurius jättää sen taakseen, mutta pohjoisessa ylikulku näkyy loppuun asti. Tosin Aurinko on silloin Utsjoellakin vain muutaman asteen korkeudella, joten havaintopaikan on syytä olla hyvin aukea. 

Merkurius on planeetoista pienin ja lähimmilläänkin sen etäisyys Maasta on suuri – esimerkiksi maanantaisen ylikulun aikaan melkein 90 miljoonaa kilometriä – joten se näkyy vain pienenä tummana pisteenä Auringon kirkasta pintaa vasten.

Paljain silmin Merkuriusta ei pysty erottamaan, mutta tavallisella kiikarilla jo joten kuten. Parhaiten ylikulkua pystyy seuraamaan kaukoputken avulla.

VAROITUS!!!

Aurinkoa ei saa koskaan katsoa minkäänlaisella optisella apuvälineellä – kameralla, kiikarilla tai kaukoputkella – ilman asianmukaista, nimenomaan Auringon katseluun tarkoitettua suodinta. 

Joidenkin kaukoputkien mukana tulee okulaariin ruuvattava pieni suodin, mutta sellainen ei ole turvallinen. Suodin on kaukoputken polttopisteessä, jossa lämpötila nousee niin korkeaksi, että suodin voi rikkoutua ja päästää tuhoa tekevän auringonvalon suoraan silmään.

 

Turvallinen tapa katsella Aurinkoa

 

Ainoa täysin turvallinen aurinkosuodin on kaukoputken etupäähän asennettava versio. Silloinkin on pidettävä huolta, että suodin on kiinnitetty kunnolla eikä putoa kesken havaintojen, jolloin auringonvalo pääsee suoraan silmään.

Auringon kuvan voi myös heijastaa kiikarin tai kaukoputken läpi valkoiselle pahville, mutta silloinkin voi tapahtua vahinkoa kiikarille tai kaukoputkelle, jos sen sisällä on muoviosia.

VAROITUS!!!

Merkuriuksen ylikulku on niin verkkainen tapahtuma, että siihen ehtivät hitaimmatkin mukaan. Pienen tumman pisteen vaellus Auringon kiekon editse kestää tuntikausia, joten sinä aikana voi sääkin muuttua jo moneen kertaan.

Jos alkuiltapäivästä on pilvistä, iltaa kohti sää voi vielä seljetä. Tällä hetkellä maanantain sääennuste on melkoisen lupaava, mikä olisi taivaallisen tapahtuman kannalta hienoa. Seuraavan kerran Merkuriuksen ylikulku näkyy yhtä hyvin Suomesta vasta vuosisadan puolivälissä, vuonna 2049.