Vuonna 1600 Giordano Bruno poltettiin roviolla, kun hän oli esittänyt julkisesti ajatuksiaan siitä, että avaruudessa on äärettömän paljon aurinkoja, joilla on äärettömän paljon planeettoja. Bruno oli oikeassa.

Ensimmäinen auringonkaltaista tähteä kiertävä planeetta löydettiin vuonna 1995. Se kiertää Pegasuksen tähdistön 51 Pegasi -tähteä, jonka voi juuri ja juuri nähdä paljain silmin syksyisellä yötaivaalla. Siitä lähtien eksoplaneettoja on löydetty yhä kiihtyvällä tahdilla. Tällä hetkellä tunnetaan jo yli 900 eksoplaneettaa ja hyviä ehdokkaita on 2 700.

Suurin osa eksoplaneetoista on löydetty epäsuorilla menetelmillä. Jos tähden paikkaa taivaalla tai sen säteilyn spektriä seurataan tarkkaan, tähti voi näyttää liikkuvan edestakaisin. Silloin tähteä todennäköisesti kiertää planeetta, joka saa sen huojumaan hieman.

Jos tähden kirkkautta seurataan tarkkaan, tähti voi aika ajoin näyttää himmenevän hetkeksi. Suuri osa tähdistä on muuttujia, joiden kirkkaus todella vaihtelee. Säännöllisin väliajoin toistuva hetkellinen himmeneminen voi kuitenkin johtua jättiläisplaneetasta, joka kulkee tähteä kiertäessään sen editse.

Sekä tähden huojuminen että himmeneminen ovat niin vähäisiä ilmiöitä, että toistaiseksi suurin osa löydetyistä eksoplaneetoista on Maata suurempia kiertolaisia. Pienempien planeettojen vaikutus jää nimittäin helposti huomaamatta. Lähellä tähteä kiertävien kuumien kaasujättiläisten olosuhteet eivät ole elämän kannalta suotuisat.

Jo nyt on kuitenkin löydetty myös omaa Aurinkokuntaamme muistuttavia järjestelmiä, joissa on useita planeettoja: jättiläisten lisäksi myös pienempiä kiertolaisia. Ja kun havaintolaitteet ja -menetelmät jatkuvasti kehittyvät, maankaltaisten ja mahdollisesti elämälle otollisten planeettojen lukumäärä kasvaa.

Suuren osan eksoplaneetoista ja eritoten ehdokkaista on löytänyt Kepler-luotain, joka laukaistiin avaruuteen vuonna 2009. Se seuraa 170 000 tähden kirkkautta Joutsenen tähdistössä taukoamatta useiden vuosien ajan.

Avaruudesta on löytynyt myös yksinäisiä planeettoja, jotka eivät kierrä mitään tähteä. Niitä saattaa olla jopa enemmän kuin ”tavallisia”, tähteä kiertävillä radoilla olevia planeettoja. Hurjimpien arvioiden mukaan niitä saattaa olla tähtiäkin enemmän. Omassa kotigalaksissamme Linnunradassa on noin 200 miljardia tähteä, mutta orpoja planeettoja mahdollisesti 1000 miljardia. Bruno oli todellakin oikeassa.