Islannin Katla-tulivuorella sattui jälleen keskiviikkaamuna (7.9.2016) tiukka järistysparvi. Suurin yksittäinen täräys jäi kuitenkin magnitudiltaan vain 3,5:een. Tilanne on toimintaa tarkkailevien vulkanologien mukaan normalisoitunut, eikä välitöntä purkausvaaraa enää tulkita olevan.

Puolitoista viikkoa sitten Katla yllätti epätavallisen voimakkaalla 100 maanjäristyksen parvella, johon kuului kaksi harvinaisen suurta magnitudin 4,5 maanjäristystä. Ne olivat suurimmat Katlalla havaitut järistykset vuosikymmeniin. Toisin kuin aiemmin väitimme, vuonna 1977 vuorella sattui niitä suurempi M5,1 järistys.

Lähes kaikki nyt havaitut maanjäristykset, myös kaikkein isoimmat, liittyvät vuoren normaaliin toimintaan, joka kiihtyy vuosittain kesän edetessä. Lähes kaikki ovat sattuneet kalderan laitamilla ja lähellä pintaa, eli siellä, missä kivi liikkuu kaikkein helpoiten.

Katlalta virtaavista joista havaitut poikkeamatkin ovat nyt normalisoituneet. Sekä jokien virtaamissa että kaasupitoisuuksissa havaittiin merkittäviä muutoksia heti suurten järistysten jälkeen. Syynä lieni geotermisen lämmön sulattaman veden lisääntyminen. Joet vievät vettä vuoren huippua peittävältä Mýrdalsjökull-jäätiköltä mereen.

Tutkijat epäilevät kesällä sattuneiden maanjäristysten johtuvan paitsi jäätikön jokakesäisestä sulamisesta, myös kalderan alle kehittyvän magmasäiliön hitaasta paisumisesta purkausten välillä. Magman suuremmista liikkeistä ei kuitenkaan ole mitään merkkejä.

Katlan edellisestä varmasta "kunnollisesta" purkauksesta on 98 vuotta.

Otsikkokuvassa keskiviikon maanjäristykset Katlalla (Veðurstofa Íslands).