Mikä erottaa ihmisen muista eläimistä? Yleensä vastaus on aivot ja niiden koko, mutta kyse on ennemminkin siitä, miten käytämme aivojamme – tai siitä, ettemme tunne tarpeeksi sitä, miten muut eläimet ilmaisevat älykkyyttään.

Tämä jälkimmäinen voi olla kyseessä esimerkiksi delfiinien tapauksessa, sillä ne elävät aivan toisenlaisessa ympäristössä ja eri tavalla kuin me, mutta niiden aivot ovat kooltaan samaa luokkaa ihmisten kanssa.

Viisaimpia delfiinejä ovat pullonokkadelfiinit, jotka pystyvät ajattelemaan abstraktisti ja hahmottamaan ympäristöään erinomaisesti. Ne voivat jäljitellä kuulemiaan ääniä selvästi tietoisena tästä, ne ymmärtävät numeroita ja niillä on kieli. Joidenkin mukaan delfiinit osaavat käyttää myös työkaluja. 

Ne ovat älykkäitä nisäkkäitä, kenties ihmisen jälkeen planeettamme älykkäin eläinlaji.

Koon lisäksi olennaista on se, kuinka monta neuronia – aivosolua – eläimellä on. Ihmisellä niitä on noin 86 000 miljoonaa, ja pullonokkadelfiinillä arvellaan olevan jotakuinkin saman verran.

Reesusapinalla 6376 miljoonaa, rotalla 200 miljoonaa.

Kaikkein suurimmat aivot neuronien määrän mukaan mitattuna on kuitenkin elefantilla. Afrikkalaisella elefantilla on noin 267 000 miljoonaa neuronia aivoissaan. 

Senkin tapauksessa tosin voi olla niin, ettemme vain ymmärrä sitä miten älykäs eläin norsu on. Tiedetään, että niillä on hyvä muisti ja että ne pystyvät päättelemään, mutta lisäksi tuoreen tutkimuksen mukaan niillä on jopa erikoistunutta kommunikaatiota. Esimerkiksi tuoreen tutkimuksen mukaan afrikkalaiselefanteilla on oma “sana” ihmiselle, joka on sen vihollisista kaikkein vaarallisin.

Eläinkunnan suurimmat aivot on kuitenkin kaskelotilla, jonka aivot saattavat painaa kahdeksan kiloa.