Churyn kaksoisydin (päivitetty)

Kyllä, kuten alkuviikosta jo esiin hetkeksi pulpahtaneiden kuvien mukaan näytti, on Rosetta-luotaimen kohdekomeetta todellakin kiinnostava. Lennon ensimmäin suuri yllätys on se, että epämuotoiseksi jo ennalta odotettu komeettaydin koostuukin kahdesta osasta, jotka ovat kiinni toisissaan. Tämä ei komeettojen joukossa ole mitenkään tavatonta. Esimerkiksi 8P/Tuttle, jota tutkittiin vuonna 2008 tarkasti Arecibon suurta radioteleskooppia tutkana käyttämällä, näyttää olevan kaksoisytimellinen komeetta. Samoin 103P/Hartley 2, jota Nasan EPOXI-luotain kuvasi ohilennollaan vuonna 2011, koostui selvästi kahdesta osasta. Voi hyvin kuvitella, että tällaiset kappaleet ovat muodostuneet joko kahden kappaleen kohdatessa toisensa hitaasti ja "liimautuessa" vain painovoiman avulla kiinni toisiinsa, tai jokin suuri planeetta, kuten Jupiter, on voinut avittaa kaksi lähellä liikkunutta komeettaydintä lähelle toisiaan, jolloin ne olisivat ajautuneet kimppaan. Tällainen hivuttautuminen toisen kylkeen on todennäköisempi synty kaksoisytimelle kuin on kahden komeetan nokkakolari – mikä toki sekin on voinut saada aikaan kahden toisiinsa kiinnittyneen kappaleen ytimen. On myös mahdollista, että kappaleet ajautuvat joskus erilleen toisistaan. Churyumov-Gerasimenko on siis jo nyt osoittautunut erinomaisen kiinnoistavaksi, vaikka vasta nyt kuvat on otettu 12000 kilometrin etäisyydeltä ja kuvista ei pysty näkemään vielä yksityiskohtia. Rosetta lähestyy komeettaa nyt koko ajan ja saapuu sen lähelle 6. elokuuta, jolloin sen etäisyys on enää vain 200 kilometriä. Lentonsa aikana luotain lähestyy sitä vain noin 25 kilometrin päähän, ja luonnollisesti laskeutuja asettuu aivan sen pinnalle. Otsikkokuva on otettu 14. heinäkuuta ja sitä on käsitelty runsaasti, jotta selvästi pikselinen kuva on saatu siistimmän näköiseksi. Komeetan ydin on kooltaan ennakkoarvioiden mukainen, eli noin 4 x 3,5 kilometriä ja muoto raa'asti katsottuna sellainen kuin oletettiin, paitsi että se koostuukin kahdesta hieman erikokoisesta ja -muotoisesta osasta. Ydin pyörii ja sen pyörähdysaika on noin 12,5 tuntia. Omalaatuinen ydin tekee lennosta luonnollisesti erittäin paljon kiinnostavamman, mutta huono puoli on se, että kohde valittiin juuri siksi, että se edusti (kuten ajateltiin) mahdollisimman tavallista, kiinteää komeettaa, jonka pinnalle olisi turvallista laskeutua. Nyt Philae-laskeutujan saaminen pinnalle tulee olemaan huomattavasti riskialttiimpaa, mutta toisaalta sen tulokset ovat laskeutumisen onnistuessa vieläkin kiinnostavampia. Rosetta-lennon johtaja Fred Jansen sanoo, että muoto on todellakin ollut yllätys, mutta ennen kuin siitä osataan sanoa mitään tarkempaa, pitää odottaa lisää tarkkoja havaintoja. "Tiedot ovat kiinnostavia komeettojen tuntemuksen kannalta sinällään, mutta niillä on luonnollisesti vaikutusta myös siihen, miten ja millaisia havaintoja tulemme tekemään. Komeetan ytimen olemus vaikuttaa myös siihen, miten haluamme lentää luotaimella komeetan luona, sekä laskeutumiseen." Laskeutuminen ei näillä näkymin tule olemaan ennalta oletettua vaikeampaa, mutta todennäköisesti sopivia laskeutumispaikkoja on vähemmän. Voi myös olla, että laskeutumista halutaan aikaistaa suunnitellusta marraskuusta. Kuvat: ESA / Rosetta (MPS for OSIRIS Team MPS/UPD/LAM/IAA/SSO/INTA/UPM/DASP/IDA) Kuvista kerrotaan tarkemmin ESAn Rosetta-blogissa.

Miksi kuvia pantataan?

Ennenaikaisesti julkaistut kuvat komeetasta saivat etenkin netissä aikaan hälyä siitä, miten ESA pimittää Rosetta-lennon kuvia yleisöltä. Pimittäminen on hieman voimakas sana, mutta on totta, että kuvia ei julkaista saman tien niiden saavuttua Maahan. Syynä tähän on tieteellisten satelliittien ja teleskooppien kuvien sekä tietojen jakamisessa oleva tapa, jonka mukaan havaintolaitteiden tehneet tutkijaryhmät saavat kuvat ensinnä käyttöönsä. Näin he pystyvät tekemään näistä ennen muita tutkijoita julkaisuita; kuvat ja data tulevat viipeellä kaikkien muidenkin käyttöön, yleensä puolen vuoden karenssiajan jälkeen. Esimerkiksi Rosetta-luotaimessa olevan OSIRIS-kameran tutkijaryhmään kuuluu Tampereen Teknillisen Yliopiston matematiikan laitoksen professori Mikko Kaasalainen, joka mm. mallinsi matemaattisesti Rosettan matkallaan ohittamien asteroidien Steins ja Lutetia piilevät puolet. "Luotain ei kyennyt nopealla ohilennollaan kuvaamaan näitä kokonaan, koska asteroidien toinen puoli oli varjossa. Piiloon jääneet puolet täytyi mallintaa matemaattisesti käyttämällä maanpäällisiä havaintoja." Rosetta-lennon tutkimusryhmien kanssa on tehty sopimuksen tietojen ja kuvien jakamisesta jo 25 vuotta sitten, kun lento alettiin suunnitella. On kuitenkin todennäköistä, että – etenkin tämän kuvahässäkän jälkeen – käytäntöä tullaan lieventämään ja kuvia tullaan saamaan julkisuuteen myös nopeammin. ESA toivoo, että suuri yleisö olisi mukana seuraamassa lentoa innokkaasti (slogan on "Join the Adventure"), ja se olisi paljon helpompaa, mikäli kuvien kautta lennolla voisi olla mukana ... kenties jopa reaaliajassa samaan tapaan kuin kuvia Mars-kulkijoista voi katsoa melkein saman tien kun ne on saatu Maahan.
Ennenaikaisesti julki tulleet kuvat
Kuvat kaksoisytimestä tulivat julki ennenaikaisesti Ranskan avaruusjärjestön CNESin sivuilta, mistä Tiedetuubikin ennätti ne poimimaan.

Juttuja samasta aiheesta