Tampereella tehdään maaefektikonetta – Airship oli ILA 2024:n yllätys

Tampereella tehdään maaefektikonetta – Airship oli ILA 2024:n yllätys

Berliinin ilmailunäyttely 2024 2/3.

22.06.2024

Oletko nähnyt Kaspianmeren paholaisen? Se oli jättikokoinen neuvostoliitossa suunniteltu ns. maaefektilentokone, joka oli ruma, huono ja pettymys. Mutta maaefektikoneet ovat silti kiinnostavia, kunhan ne suunnitellaan oikein ja järkevästi. Aivan kuten tehdään juuri nyt Tampereen yliopistolla osana kansainvälistä Airship-hanketta. Mansesta oli edustus Berliinin ilmailunäyttelyssä esittelemässä projektiaan. Videolla siitä kertoo projektitutkija Akseli Arola.

Kiertokäynti ja selitystä ILA 2024 -ilmailunäyttelyssä (osa 1/3)

Kiertokäynti ja selitystä ILA 2024 -ilmailunäyttelyssä (osa 1/3)

Berliinin ilmailunäyttely 1/3.

17.06.2024

En ole ennättänyt tekemään viime aikoina videoita, mutta nyt editointia odottaneesta materiaalista on tulossa uusia videoita.

Ensimmäisenä uunista tuli ulos 5.-9. kesäkuuta Berliinissä olleen ILA2024 -ilmailu- ja avaruusnäyttelyn esittelyvideo. Käyn tällä videolla läpi lentokoneet ja helikopterit, jotka olivat maanäyttelyssä – mukana on muutamia harvinaisuuksia ja osaan koneista pääsi myös sisälle.
Seuraavassa osassa on jännä poiminta messujen puolelta ja kolmannessa videossa käsitellään Euroopan raketteja, joista messuilla myös puhuttiin.

Tämä on lentävä pannukakku – varmasti yksi kummallisimmista lentolaitteista

Tämä on lentävä pannukakku – varmasti yksi kummallisimmista lentolaitteista

Vought V-173 oli yritys tehdä uudenlainen, hitaasti lentotukialukselle laskeutumaan kykenevä hävittäjälentokone.

21.04.2024

Laite oli Charles Zimmermanin idea ja Yhdysvaltain laivasto teki tilauksen niistä vuonna 1939 dallasilaiselta Vought-yhtiöltä. Mutta kone oli liian kummallinen, sillä oli omat ongelmansa, ja ennen kaikkea suihkumoottoriaika vei potkurikoneen historiaan ennen kuin siitä ennätettiin tehdä lentäviä tuotantoversioita.

Muotonsa vuoksi lentäväksi pannukakuksi kutsuttu kone on nyt esillä Dallasin Love-lentoaseman alueella olevassa Frontiers of Flight -museossa, missä Jari Mäkinen kävi sitä katsomassa. Videon lopussa kerrotaan myös itse museosta.

Kun lentäminen ja tähtitiede kohtaavat – tällaisia ovat äärimmäiset auringonpimennyslennot

Kun lentäminen ja tähtitiede kohtaavat – tällaisia ovat äärimmäiset auringonpimennyslennot

Vuonna 1973 Concorde -yliäänimatkustajakoneen prototyyppi teki ennätyksen, joka ei ole rikottu: se lensi Kuun varjon kanssa kilpaa ja koneessa mukana olleet tutkijat saivat kuvata täydellistä auringonpimennystä peräti 74 minuutin ajan.

01.04.2024

Jari Mäkinen esittelee videolla lentoa ja ennätyslennon tehnyttä konetta, joka on esillä Pariisin luona Le Bourget'n ilmailumuseossa.

Lisäksi videolla on aikaisemmin julkaisematonta materiaalia vuonna 1990 Suomessa näkyneen täydellisen auringonpimennyksen havaitsemisesta 15 kilometrin korkeudessa lentäneestä tutkimuslentokoneesta. Tähtitieteen opiskelijana tuolloin ollut Jari oli mukana lennolla ja kertoo millainen oli suomalaispimennys taivaalta havaittuna.

Lähiaikoina kanavalle tulee useampiakin pimennysaiheisia videoita, koska Tiedetuubi ja Tähdet ja avaruus -lehti järjestävät matkan havaitsemaan 8.4. näkyvää pimennystä.

Ekolento Airbus A350:lla: mahdollisimman vähällä polttoaineella Toulousesta Müncheniin

Ekolento Airbus A350:lla: mahdollisimman vähällä polttoaineella Toulousesta Müncheniin

Airbus Summit -tapahtumassa vuonna 2022 tehtiin mielenkiintoinen lento Toulousesta Müncheniin Airbusin omalla A350-koelentokoneella: lennolla näytettiin, miten tavallisellakin lentokoneella voidaan lentää mahdollisimman pihisti.

26.03.2024

Lennon suunnittelijat yhdessä lennonjohtajien kanssa tekivät mahdolliseksi hyvin suoran lentoreitin, jonka aikana kone käytti mahdollisimman vähän polttoainetta. Se nousi mahdollisimman nopeasti reittilentokorkeuteen ja suoritti lähestymisen lähes tyhjäkäynnillä.

Airbus A350 kuluttaa normaalisti noin 85 kilogrammaa polttoainetta minuutissa, joten jo pienikin optimointi lennossa tuottaa helposti suuria säästöjä ja pienentää päästöjä.

Tällä lennolla säästettiin noin 15 % polttoaineessa verrattuna normaaliin lentoon.

Video on kuvattu marraskuussa 2022.

Äänetön yliäänipamaus? Nasan X-59 -koekone tutkii sitä ja minä tutkin konetta tällä videolla

Äänetön yliäänipamaus? Nasan X-59 -koekone tutkii sitä ja minä tutkin konetta tällä videolla

Eräs viime aikojen jännimmistä uusista asioista lentotekniikan saralla on Nasan ja Lockheed-Martinin kuuluisan Skunk Worksin tekemä koekone X-59.

04.02.2024

Koneen avulla tutkitaan sitä, voiko äänivallin rikkoa ilman voimakasta pamausta. Yliäänipamaus on paitsi epämiellyttävä, niin voi jopa rikkoa ikkunoita ja rakennuksia. Se onkin suurin este yliäänilentämiselle laajemmassa skaalassa – mutta toivottavasti pian ei ole enää!

Aiheesta toivottiin juttua kanavan chatissa YouTubessa joku aika sitten. Uusiakin vinkkejä saa esittää!

Tämä on Airbus A350 – pääsimme testaamaan konetta ensimmäisten joukossa vuonna 2014

Tämä on Airbus A350 – pääsimme testaamaan konetta ensimmäisten joukossa vuonna 2014

Finnairin 100-vuotisjuhlan kunniaksi tässä video vuodelta 2015. 

01.11.2023

Airbus A350 -lentokone tuli kaupalliseen liikenteeseen vuoden 2015 alussa ja Finnair otti sen käyttöön kolmantena lentoyhtiönä maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa saman vuoden lokakuussa.

Videolla ollaan koneen ensimmäisellä julkisella lennolla joulukuussa 2014 ja tutkaillaan Airbusin tehtailla Toulousessa ensimmäistä Finnairille tullutta konetta.

Sittemmin Finnair on ottanut vastaan 17 tilaamistaan 19 koneesta, ja Airbus on toimittanut kaikkiaan lähes 600 A350-sarjan konetta (versioita -900 ja -1000). Yhtiöllä on tilauksia yli tuhannelle koneelle.

Julkaisemme videon uudelleen nyt 1.11.2023, kun Finnair täyttää sata vuotta. Se on eräs vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista lentoyhtiöistä, ja lentää tulevaisuuteen muun muassa näillä A350-lentokoneilla.

Koelento: Pipistrel Velis Electro -sähkölentokone

Koelento: Pipistrel Velis Electro -sähkölentokone

Pipistrel Velis Electro on ensimmäinen hyväksytty ja tuosta noin vain ostettavissa oleva sähkölentokone. Kävimme koelentämässä sen.

23.10.2023

Pienkoneella lentäminen on ylensä meluisaa, tärisevää ja polttoainetta kovasti kuluttavaa. Sähkölentäminen ei ole. 

Pääsin koelentämään Pipistrel Velis Electron marraskuussa 2021 yhtiön tehtailla Goriziassa, Italiassa, yhdessä Pipistrelin koelentäjä Martin Vadnun kanssa. 

Tein juttua koneesta Tekniikan maailmalle, ja tämä video on tehty alun perin TM:ssa julkaistavaksi. Tässä Tiedetuubissa julkaistavassa versiossa on tekstitys suomeksi ja englanniksi.

Voit kuunnella myös laajemman jutun aiheesta Yle Areenassa: Tulevaisuudessa lentäminen on päästötöntä, hiljaista ja halpaa.

Koelennon lopputulema: jos minulla olisi rahaa, ostaisin Velis Electron saman tien!

HX-hanke: F-35 valittiin. Tässä USA:ssa kuvattu esittelyvideomme.

HX-hanke: F-35 valittiin. Tässä USA:ssa kuvattu esittelyvideomme.

Suomi valitsi Lockheed-Martin F-35:n korvaamaan Hornetit. Päätöksestä teki sinänsä helpon koneen selvästi kilpailijoitaan parempi kokonaissuorituskyky.

10.12.2021

Kirjoittaja (Jari Mäkinen) pääsi HX-hankkeen alkuaikoina, vuonna 2018, mukaan Yhdysvaltoihin tehdylle toimittajamatkalle, jonka osallistujat vierailivat Boeingin ja Lockheed-Martinin tiloissa sekä Yhdysvaltain puolustushallinnon (laivasto ja ilmavoimat) tukikohdissa tutustumassa Super Hornetiin ja F-35 -koneeseen.

Näistä jälkimmäinen, F-35 valittiin tänään 10. joulukuuta 2021 Suomen ilmavoimien seuraavaksi hävittäjätyypiksi pitkän ja perusteellisen kilpailun jälkeen.

Video kertoo F-35:stä ja sen ominaisuuksista paljon, mutta videota katsoessa kannattaa pitää mielessä se, että hankkeen kuluessa tilanne on hieman muuttunut.

Olennaisin asia on se, että koneen laajempi huolto ja ylläpito ovat mahdollisia myös Suomessa. Suomesta on tulossa ainoa maa Yhdysvaltain ulkopuolella, missä koneita pystytään huoltamaan ja korjaamaan itsenäisesti hyvin olennaisesti. Lisäksi Suomi pääsee valmistamaan koneen etuosia ja koneen mukana saadaan erittäin suorityskykyisiä ohjuksia.

F-35:n hankinta- ja käyttökustannukset ovat myös tulleet vuosien kuluessa alemmiksi, ja luonnollisesti koneen "lastentautien" määrä on vähentynyt. Kiinnostava kone on tullut siis entistäkin kiinnostavammaksi, mistä koneelle monista muista maista tulleet tilaukset ovat myös suora osoitus.

Olennaisinta lienee kuitenkin se, että kone oli Ilmavoimien kasaamien raakojen lukujen ja tekemien yhdenmukaisten testien mukaan selvästi suorituskykyisin kaikista mukana kilpailussa olleisiin koneisiin verrattuna. Sen jälkeen spekulaatioille oli varsin vähän tilaa.

Ainoa iso kysymys koneen suhteen on edelleen se, mitä Yhdysvalloille tapahtuu tulevien vuosikymmenten aikana. Jos maan demokratia horjuu, niin olemme suuresta omavaraisuudestamme huolimatta riippuvaisia Yhdysvalloista koneiden käytössä usean vuosikymmenen ajan tästä eteenpäin, noin 2060-luvulle saakka. 

Presidentti Koivistoa lainaten: "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin." 

Tämä pätee paitsi Suomeen ja hävittäjiemme käyttämiseen, niin myös Yhdysvaltoihin ja maailman kokonaisuudessaan.

F-35 on joka tapauksessa erinomainen kone tehtäväänsä, aivan kuten videolla kerrotaan.

Airbus esitteli kesällä petolintua muistuttavan lentokoneen – mikä se oikein on?

Airbusin "Petolintu" - kesällä 2019 esitelty konseptilentokone
Airbusin "Petolintu" - kesällä 2019 esitelty konseptilentokone
Airbusin "petolintu" sivusta
Airbusin konseptikone edestä

Airbus esitteli heinäkuussa Iso-Britanniassa pidetyssä Royal International Air Tattoo -lentonäytöksessä huiman näköisen matkustajalentokoneen mallin. Kyseessä on hahmotelma sähköllä toimivasta 80-paikkaisesta matkustajalentokoneesta, mutta sitä ei tällaisenaan ole tarkoitettu toteutettavaksi. 

Paljon huomiota herättänyt noin metrin pitkä pienoismalli (ja sitä muun muassa sosiaalisessa mediassa säestäneet kuvat ja videot) oli nimeltään Bird of Prey, eli petolintu. 

Nimi kuvaakin jo sinällään laitetta, sillä sen siivet ja pyrstö ovat kuin haukalta, minkä lisäksi rungon muoto jäljittelee sekin lintua.

Tällaisenaan laite ei varmasti tule tuotantoon, vaan sen tarkoituksena oli paitsi herättää huomiota, niin myös kiinnittää huomiota useisiin tulossa oleviin uusiin teknisiin ratkaisuihin. Osa näistä saattaisi löytää tiensä varsin piankin liikennelentokoneisiin.

Airbusin "petolintu" sivusta

Hahmotelmassa on paljon tuttua. Tulevaisuuden lentokoneissa on todennäköisesti nykyisiä lintumaisempia muotoja, koska niiden tekeminen on aiempaa helpompaa ja näillä selvästi on aerodynamiikkaa parantavia vaikutuksia.

Esimerkiksi siiven päissä jo nyt olevat erilaiset wingletin, sharkletit ja muut ylös- ja alaspäin osoittavat osat voivat muuttua lähitulevaisuudessa moniosaisiksi osiksi, jotka saattavat jopa muuttaa muotoaan ja asentoaan lennon tilanteesta riippuen. Ne voivat toimia myös vakaajina ja osallistua aktiivisesti koneen ohjaamiseen – siis toimia juuri kuten linnut käyttävät siipiään.

Konseptikoneessa esitellyt siivenpäät tosin voivat olla ainakin tässä esitetyssä muodossa hankalia esimerkiksi jäätävissä olosuhteissa lennettäessä tai muutenkin talviaikaan. Linnut kun eivät lennä yleensä niin pahoissa sääoloissa kuin lentokoneet. 

Myös nykyisenkaltainen korkea "peräsin" pyrstössä saattaa kadota myös liikennelentokoneista samaan tapaan kuin joistain sotilaskoneista se on jo joko kadonnut tai muuttunut varsin pieneksi. Nyt sen tärkein tehtävä on pitää lentokone oikeassa suunnassa etenkin mahdollisen moottoririkon sattuessa. Tämä voidaan kuitenkin pian hoitaa sähköisten ohjaussysteemien ja muiden vakaajien avulla.

Uusimmat liikennelentokoneet, kuten esimerkiksi Boeing 787 ja Airbus A350, käyttävät jo pitkää, hoikkaa siipeä, joka taipuu lennossa voimakkaasti ylöspäin. Niiden rungon muoto myös lähestyy lintumaista, mutta ei ole vielä niin radikaali kuin tässä Airbusin hahmotelmassa.

Airbusin konseptikone edestä

Olennaista konseptikoneessa on myös sen sähköisyys. Siinä on neljä Airbus A400M -kuljetuskoneesta tuttua, vastakkain pyörivää potkuria, joita tässä käyttävät sähkömoottorit. 

Hahmotelman mukaan kone on 80-paikkainen, eli kooltaan samaa luokkaa kuin nyt esimerkiksi Suomessa liikenteessä olevat ATR72 -potkurikoneet. Niissä on kaksi moottoria, joiden teho on noin 1900 kW. Nyt on kehitteillä jo lähes tämän tehoisia ilmailuun sopivia sähkömoottoreita, mutta kahden moottorin korvaaminen neljällä pienempitehoisella voi olla järkevää.

Trendinä sähkömoottorikoneita kehitettäessä näyttää muutenkin olevan se, että moottoreita on monta. Sähkömoottorien sijoittelu onkin paljon helpompaa kuin perinteisten moottorien, koska moottoreihin täytyy vetää vain sähköjohdot. 

Eräs syy siihen, miksi suurta, ilmanvastusta aiheuttavaa pyrstöä ei tarvita onkin myös juuri tässä: todennäköisyys sille, että yhden puolen kumpikin moottori rikkoutuu, on erittäin pieni. Siksi moottoririkon aiheuttama vääntövoima jää varsin pieneksi.

Airbus kertoo, että konseptikone voisi lentää 1500 kilometrin päähän. Kone perustuu jo nyt olevaan tai pian käytössä olevaan tekniikkaan, ja siksi se on tehty hybridiksi: akkujen lisäksi mukana on pieni kaasuturbiini, joka tuottaa sähköä. 

Vaikka modernit potkuriturbiinikoneet ovat varsin polttoainetahokkaita, pääsisi konseptikone paljon niitä pienempään polttoaineenkulutukseen. Arvioiden mukaan kulutus olisi 30 – 50 %. 

Täyssähköisyyteen tarvitaan vielä suuri harppaus akkutekniikassa. Vaihtoehtoisesti koneen toimintamatka olisi paljon pienempi, mikä vähentäisi olennaisesti sen kiinnostavuutta, koska  yleisesti ottaen lyhyemmät matkat on parempi tehdä junalla kuin lentokoneella.

Ilmailuala on suurten muutosten edessä, joten tällaiset hahmotelmat ovat erittäin tärkeitä paitsi innostamaan muutokseen, niin myös näyttämään mikä on mahdollista periaatteessa jo nyt.

EU:n Flightpath 2050 –tavoitteen mukaan eurooppalaisilmailun pitäisi vähentää hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2050 mennessä 75 %, typen oksidien päästöjä 95 % ja melua 65 %.