Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi

Olutta olutvoimalla

Beer (photo by afagen/Flickr)
Beer (photo by afagen/Flickr)
Toimitus

Kun puhutaan uusiutuvasta energiasta, kyse on normaalisti aurinkopaneeleista tai tuulivoimasta, mutta nyt alaskalaispanimo tuo esille uuden vaihtoehdon: oluen mäskin.

Mäski, oluen panemisesta jäljelle jäävä märkä viljamassa (yleensä mallasohra), on yleensä ikävää jätettä, mistä panimot haluavat päästä lähinnä eroon nopeasti ja kätevästi. Mäskiä on ajettu kompostoreihin ja myös annettu ruoaksi eläimille - onhan se hyvä proteiinilähde, vaikka viljasta on imetty makua ja väriä olueeseen.

Näin on tehnyt myös Alaskan Brewing Co. -panimo, mutta heille kustannukset mäskin kuljettamisesta eläintiloille ovat olleet huomattavia, koska tieverkosto ei ole Alaskassa kattava ja hyvä. Niinpä panimo keksi tilata erikoisen polttopannun, missä mäskiä voidaan kuivata ja polttaa. Energialla tuotetaan höyryä, mitä tarvitaan oluen panemisessa.

Mäskiä polttamalla panimo säästää noin 60-70% öljylaskussaan.

Tie kohti mäskienergiaa alkoi jo vuonna 1995, jolloin panimo hankki laitteiston märän mäskin kuivaamiseen. Mikäli mäskiä olisi kuljetettu pitkiä matkoja eläintiloille märkänä, olisi se alkanut käydä. Lisäksi märkänä sen massa on suurempi, mikä lisää edelleen kuljetuskustannuksia.

Siinä missä aikaisemmin mäskiä kuivattiin öljyä polttamalla, käytti uusi järjestelmä osan mäskistä energianaan. Hyvät kokemukset laitteistosta saivat panimon pohtimaan energiantuotannon lisäämistä.

Seuraavaksi panimoon asennettiin laitteisto, millä mäskistä voitiin erottaa hieman kuivempi aines, mikä voitiin puristaa briketeiksi. Näiden polttaminen oli helpompaa kuin mäskin kuivaaminen ja sen johtaminen poltettavaksi.

Vuoden 2012 lopussa panimo sai valmiiksi 1,8 miljoonaa dollaria (1,4 miljoonaa euroa) maksaneen lopullisen polttolaitteiston, minkä avulla lähes kaikki mäski voidaan kuivata ja puristaa polttoaineeksi, mitä voidaan käyttää yhdessä öljyn kanssa höyryä tuottavassa pannussa.

Oluen panemisessa tarvittavaa lämpöä tuotetaan eri energianlähetillä ympäri maailman, mutta nähtävästi alaskalaispanimo on ensimmäinen mäskiä olennaisissa määrin käyttävä oluttalo.

Teksti perustuu Alaskan Brewing Companyn tiedotteeseen

Kuvalähteet (Flickr, Creative Commons): pääkuva afagen, lisäkuva gregpc

Macin takana on Markkula

Jobs ja Markkula
Jobs ja Markkula
Jari Mäkinen

Sarjassa suomalaisia maailmalla: Armas Markkula, tänä vuonna 71-vuotias suomensukuinen amerikkalaissijoittaja, joka rahoitti Apple-yhtiön synnyn. Voisi siis sanoa, että ilman häntä ei olisi syntynyt Mac-tietokoneita ja nyttemmin iPodeja, iPadeja, iPhoneja ynnä muita i-laitteita.

Apple syntyi vuonna 1976. Silloin Steve Jobs ja Steve Wozniak väsäsivät uudenlaisia tietokoneitaan Jobsin vanhempien autotallissa, ja kun koneet olivat kypsiä laajempaan käyttöön, piti perustaa yhtiö. Etunimekseen Miken ottanut Markkula sijoitti silloin Appleen 92 000 dollarin alkupääoman ja sai näin nyt kulttimaineeseen nousseen Applen jaloilleen. Hän myös toimi yhtiön toimitusjohtajana 1980-luvun alussa parin vuoden ajan ja häntä pidettiin pitkään yhtiön varsinaisena kakkosena.

Itse asiassa Wozniak, joka käytännössä teki yksin ensimmäiset kaksi Applen tietokonetta, antaa Markkulalle suuremman ansion Applen menestyksestä kuin itselleen.

Mike Markkulan juuret ovat Pohjanmaalla Sievin kunnassa, mistä hänen isovanhempansa (Isak Ferdinand Markkula rouvineen) muuttivat vuonna 1883 Atlantin toiselle puolelle. Armas, eli Mike, syntyi 16. helmikuuta 1942 Los Angelesissa ja opiskeli sähköinsinööriksi University of Southern Californiasta. Hyväpalkkaisten insinööritöiden ohella hän innostui kuitenkin osakekaupasta ja kasasi itselleen miljoonien dollarien omaisuuden hyväpalkkaisissa töissä ja yhtiöiden henkilöstöoptioilla 1960- ja 1970-lukujen mikropiirihuumassa – ensimmäiset IT-miljonäärit tehtiin silloin. Hän toimi mm. markkinointipäällikkönä Intelillä ja Fairchild Semiconductorsissa, kunnes jäi "eläkkelle" 32-vuotiaana. Kuten monet muut nuoret IT-eläkeläiset, hän ryhtyi bisnesenkeliksi ja rahoitti useita yhtiöitä, mutta Apple oli selvästi tärkeämmässä asemassa kuin muut.

Jäätyään pois Applesta, Markkula jatkoi yritysmaailassa häärimistään, perusti ja möi muutamia yhtiöitä, on ollut mukana hyväntekeväisyydessä sekä rahoittanut Santa Claran yliopistoon Markkulan sovelletun etiikan keskuksen. Hän toimii edelleen keskuksen johtokunnassa ja on mukana sijoittajana mm. Crowd Technologies -yhtiössä.

Markkulasta on kerrottu enemmän vuonna 2011 valmistuneessa dokumentissa Something Ventured.

Otsikkokuvassa Applen legendaarinen perustaja/johtaja Steve Jobs (vasemmalla) poseeraa shekin antaneen Mike Markkulan vieressä. Viereisessä kuvassa Markkula Someting Ventured -dokumentissa (kuvat Mike Markkula ja Geller/Goldfine Productions).

Sivutus

  • Edellinen sivu ‹‹
  • Sivu 34
Tilaa aihepiirin Tekniikka RSS-syöte

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved