Eräs edellisistä Dragon-aluksista saapumassa Kansainväliselle avaruusasemalle. Robottikäsivartta varten oleva tartuntakohta näkyy hyvin aluksen kyljessä.

Tämä on järjestyksessään kymmenes SpaceX:n tekemä lento avaruusasemalle. Dragonin paineistetussa osassa on 1530 kg tutkimuslaitteita, varaosia, ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita, ja sen paineistamattomassa osassa on kaksi aseman ulkopuolelle asennettavaa tutkimuslaitetta, joiden massa yhteensä on 960 kg.

Falcon 9 on tarkoitus laukaista matkaan tänään klo 17.01.32 Suomen aikaa ja jos kaikki sujuu lentosuunnitelman mukaan, saapuu Dragon-rahtialus 20. helmikuuta avaruusasemalle.

Se napataan kiinni aseman robottikäsivarrella ja asetetaan sen avulla kiinni aseman telakointiporttiin.

Sääolot ovat suotuisat laukaisulle 70 %:n todennäköisyydellä, mutta myös tekniset ongelmat saattavat vielä tulla eteen. Jo nyt lähtölaskennan aikana raketissa oli pieni heliumvuoto, joka saatiin kuitenkin nopeasti korjattua.

Kantoraketin ensimmäinen osa on jälleen tarkoitus palauttaa takaisin maan pinnalle, kuten SpaceX tekee nykyisin kaikilla laukaisuillaan. Se laskeutuu tällä kerralla takaisin kiinteälle maalle, Canaveralin niemimaalla noin 15 km 39A:n eteläpuolella olevalle laskeutumisiin varatulle maa-alueelle. Laskeutuminen tapahtuu noin seitsemän ja puoli minuuttia laukaisun jälkeen, jolloin Dragon-aluksen pitäisi olla puolestaan jo asettumassa kiertoradalle.

Laukaisua ja ensimmäisen vaiheen laskeutumista voi seurata jälleen SpaceX:n nettisivuilla.

39A otettiin ensin käyttöön ja suurin osa Apollo-lennoista rytisi matkaan sen päältä. Ensimmäinen oli miehittämätön Saturnus V:n koelento Apollo 4 vuonna 1967, ja sen jälkeen Apollo 10 -lentoa lukuun ottamatta kaikki miehitetyt kuulennot laukaistiin sen päältä.

Kuulentojen jälkeen Nasa teki lentoja miehitetylle Skylab-avaruusasemalle ja Apollo-Sojuz -yhteislennon Neuvostoliiton kanssa, ja näilläkin lennoilla käytettiin Saturnus-raketeille sopivia laukaisualustoja 39A ja B. 

Kaikkiaan 12 Saturnus V -rakettia ja 82 sukkulalentoa lähetettiin matkaan laukaisualustalta 39A.

1970-luvun loppupuolella alustat muutettiin avaruussukkuloiden laukaisuun sopiviksi, ja ensimmäisen sukkulalennon jälkeen (vuonna 1981) alustat olivatkin tiiviissä käytössä toukokuuhun 2009 saakka, jolloin tehtiin viimeinen avaruussukkulan lento. Kyseessä oli Hubble-avaruusteleskoopin huoltolento STS-125, jolloin lennon tehnyt Atlantis nousi matkaan alustalta 39A ja samaan aikaan Endeavour oli varalla lähtövalmiina alustalla 39B.

Uutta tällä lennolla on myös se, että SpaceX käyttää silloin uusinta laukaisualustaansa, joka on itse asiassa varsin vanha: se on Kennedyn avaruuskeskuksen alusta numero 39A, joka on toiminut aikanaan Apollo-kuualusten ja avaruussukkuloiden lähtöpaikkana. Yhtiö on vuokrannut sen käyttöönsä ja on muuttanut sen soveltumaan niin Falcon 9:n kuin sen tulevan isoveljen Falcon 9 Heavyn laukaisuihin.

Tämä lento on tosin vuorossa vasta kolmantena tästä eteenpäin laskiessa, sillä ensin SpaceX haluaa laukaista tammikuun 26. päivänä EchoStar 23 -tietoliikennesatelliitin ja sitten helmikuun 8. päivänä Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaavan Dragon-rahtialuksen.

Jos ne menevät hyvin, on uusiokäyttölento vuorossa helmikuun puolivälin jälkeen. Alustavasti SpaceX on väläyttänyt päiväystä 22. helmikuuta.

SES ja SpaceX sopivat kierrätysvaiheen käytöstä jo viime vuonna, mutta lento on viivästynyt syyskuussa tapahtuneen räjähdyksen syyn selvittelyjen vuoksi. Kannattaa muistaa, että Falcon 9:n kaksi taannoista onnettomuutta ovat johtuneet molemmat toisen vaiheen ongelmista, ja että rakettien ensimmäiset vaiheet ovat toimineet hyvin – paitsi että niiden saaminen ehjinä takaisin alas osoittautui hieman hankalammaksi kuin SpaceX todennäköisesti odotti.

Viime viikonlopun lento osoitti kuitenkin osaltaan sen, että tekniikka toimii nyt erinomaisesti. Yhtiöllä on jo kaikkiaan seitsemän takaisin palannutta ensimmäistä vaihetta, ja niitä on tutkittu sekä testattu perinpohjaisesti, ennen kun nyt kertaalleen jo lentänyttä vaihetta uskalletaan käyttää uudelleen.

Falcon 9:n ensimmäinen vaihe on 47 metriä korkea ja se hoitaa suurimman työn satelliitin laukaisussa nostamalla raskaan raketin ilmaan, viemällä sen ilmakehän tiiviimpien osien läpi ja kiihdyttämällä toisen vaiheen useampikertaiseen äänen nopeuteen.

Uutiset ovat kiinnostavia myös Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n kannalta, koska se on vuorossa nykysuunnitelman mukaan seuraavalla Kaliforniasta tehtävällä Falcon 9:n lennolla. Siitä, haluaako ja voiko SpaceX tehdä samaan aikaan Floridan lentojen kanssa laukaisua Kaliforniasta, ei ole vielä tietoa.

Mutta jos lennot sujuvat hyvin, niin pitkään odottanut Aalto-1 voisi päästä matkaan helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa!

Peukut pystyyn!

Tätä Falcon 9:n laukaisua on odoteltu jo joulukuusta alkaen, sillä SpaceX -yhtiö ilmoitti alun perin saavansa syyskuussa tapahtuneen raketin räjähdyksen syyn tutkinnan päätteeseen joulukuun alussa ja pyrkivänsä tekemään lennon Kaliforniassa sijaitsevalta laukaisualustalta jo ennen joulua.

Aikataulu venyi, kuten tavallista, hieman, ja viime viikola yhtiö oli jo muuten valmis laukaisuun, paitsi että Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA ei pystynyt käsittelemään onnettomuustutkintaraporttia ihan niin nopeasti kuin SpaceX toivoi ja huono sää lykkäsi laukaisua edelleen. Niinpä viime viikonlopulle haaveiltua lento jouduttiin siirtämään tähän viikonloppuun.

Mutta nyt kaikki näyttää sujuneen lähes täydellisesti: raketti nousi lentoon klo 19.54 Suomen aikaa ja raketin ensimmäinen vaihe laskeutui 13 minuutin kuluttua lentoonlähdöstä Tyynellä valtamerellä sitä odottaneen, jalkapallokentän kokoisen lavetin päälle. 

Otsikkokuvassa on rakettivaihe laskeutumisensa jälkeen; kuva on napattu laukaisua seuraneelta videolta.

Raketin toinen vaihe jatkoi kohti kiertorataa ja itse asiassa samaan aikaan kun ensimmäinen vaihe laskeutui, oli toinen vaihe satelliittien kanssa avaruudessa ensimmäisellä, väliaikaisella kiertoradalla.

Siitä noin 43 minuutin kuluttua – 52 minuuttia ja 31 sekuntia laukaisusta laskien – toisen vaiheen rakettimoottori hörähtää uudelleen käyntiin ja muuttaa kiertoradan sopivaksi satelliittien irrottamiseen.

Kymmenen noin 860-kiloista satelliittia irroitetaan yksi kerrallaan, noin puolentoista minuutin välein siten, että viimeinen irtoaa (suunnitelman mukaan) kun laukaisusta on kulunut tunti ja 14 minuuttia. 

Sen jälkeen satelliitit ovat omillaan, ja Iridium-yhtiö ohjaa ne paikoilleen Maan ympärillä.

Laukaisun onnistuminen on hyvä uutinen myös Aalto-1 -satelliitille, sillä se on näillä näkymin seuraavana vuorossa Kaliforniasta laukaistavilla Falcon 9 -lennoilla. Sitä ennen kuitenkin SpaxeX aikoo laukaista raketteja lentoon myös Floridasta. Mutta nyt on mahdollista, että SpaceX:n ongelmista jo toista vuotta kärsinyt suomalaissatelliitti saatetaan saada matkaan jo ensi kuussa.

Paitsi että monet sääoloihin liittyvät kriteerit on ylitetty ja tilanteen odotetaan pysyvän tällaisena lähipäivien ajan, haluaa SpaceX myös laukaista tämän raketin muutenkin paremmissa olosuhteissa.

Kyseessä kun on hyvin tärkeä lento: Falcon 9:n lennot ovat olleet pysähdyksissä syyskuusta alkaen ja yhtiön asiakkaat alkavat jo hermostua. Jo ennen syyskuuta lennot olivat myöhässä, joten jos nyt laukaisu ei onnistu, on Elon Muskin avaruusfirmalla edessään suuria ongelmia.

Lisävaatimuksen sääoloille tuo se, että raketin ensimmäisen vaiheen on tarkoitus jälleen laskeutua alas toimintansa päätteeksi. Sitä varten meren päällä lentoradan alla on jalkapallokentän kokoinen lautta, jolle rakettivaihe on tarkoitus saada laskeutumaan pystyasennossa.

Sään lisäksi lykkäykseen vaikuttaa toinen Vandenbergistä tehtävä rakettilaukaisu. Atlas-raketin on tarkoitus vielä Yhdysvaltain puolustushallinnon vakoilusatelliitin taivaalle tammikuun lopussa, ja tuon laukaisun harjoitus on tarkoitus tehdä tällä viikolla. Se ei vaadi laukaisuun sopivaa säätä, mutta sen aikana ei voida tehdä toista laukaisua.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Falcon 9:n lennon laukaisuyritys tehdään ensi lauantaina, tammikuun 14. päivänä klo 21.54 paikallista aikaa, eli klo 7.54 sunnuntaiaamuna Suomen aikaa. 

Kymmentä Iridium-satelliittia kuljettavan lennon tulee lähteä matkaan juuri oikeaan aikaan, tai lento tulee siirtää myöhemmäksi. Niinpä sunnuntai 15. tammikuuta on jo nyt asetettu varapäiväksi (siis maanantain aamu Suomessa).

Otsikkokuvassa on aikaisempi Falcon 9 -raketti Floridassa sijaitsevalla laukaisualustalla. Kuva: SpaceX

Yhtiö on jatkanut tällä viikolla FAA:n päätöstä odottaessaan laukaisun valmisteluja: hyötykuormana olevat kymmenen Iridium-tietoliikennesatelliittia laitettiin tankattuina nokkakartion sisään ja kantorakettia testattiin eilen sytyttämällä sen ensimmäisen vaiheen rakettimoottorin toimintaan pieneksi hetkeksi.

Syyskuinen onnettomuus tapahtui juuri tällaista testiä valmisteltaessa. Nyt siis kaikki sujui hyvin, ja raketti on valmis lentoon, kun säiden haltijat niin suovat.

Alkuperäistä juttua on päivitetty ja muutettu FAA:n hyväksymisestä kertovan uutisen sekä muiden lisätietojen saamisen jälkeen perjantaina illalla Suomen aikaa.