falcon 9

SpaceX:n "vi**n iso raketti" aloittaa koelennot ensi vuonna – kohteina pian kiertorata, Kuu ja Mars.

Ke, 03/21/2018 - 00:35 Jari Mäkinen
BFR:t Kuussa taiteilijan näkemänä

SpaceX on ilmoittanut aloittavansa uuden jättisuuren rakettinsa, lempinimeltään BFR:n (Big Fucking Rocket tai siistimmin Big Falcon Rocket) koelennot ensi vuonna. Samalla uudelle raketille ollaan jo varaamassa rakennus- ja kuljetuspaikkona. Onko uusi aika alkamassa?

SpaceX ja sen perustajajohtaja Elon Musk ovat tunnettuja siitä, että he tekevät mitä lupaavat, mutta samalla aikataulut venyvät aika tavalla.

Niin on käynyt tähän mennessä oikeastaan kaikissa yhtiön hankkeissa, mutta lopulta yhtiö on päässyt Falcon 9 -raketeillaan asemaan, missä sitä voidaan eittämättä pitää maailman johtavana avaruuslaukaisijana.

Falcon 9:n tuorein lento oli järjestyksessään jo 50:s ja muutamista onnettomuuksista huolimatta sen luotettavuus on osoittautunut erinomaiseksi.

Falcon 9:n ja sen raskaan, vähän aikaa sitten ensilentonsa tehneen Falcon Heavyn ura näyttää tosin jäävän lyhyeksi, sillä yhtiö aikoo korvata ne sekä tulevan miehitetyn Dragon-aluksensa uuden version varsin pian aivan uudella, todella suurella avaruusaluksella.

Huhujen mukaan uuden avaruusaluksen prototyyppiä ollaan jo rakentamassa ja Muskin mukaan tekee ensilentonsa ensi vuonna.

BFR koostuu kahdesta osasta: alla olevasta kantoraketista sekä sen päällä olevasta avarusualuksesta. Kummatkin ovat uudelleenkäytettäviä.

Ensilento tosin on vain pieni avaruusaluksen – ei koko raketin – pomppaus muutaman kilometrin korkeuteen Teksasissa, ja tarkoituksena on yksinkertaisesti testata aluksen kykyä nousta ja laskeutua pystysuoraan sen omien rakettimoottorien avulla. 

Tärkeää näissä testeissä on se, että alus on suunniteltu nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan, ja siksi tätä ominaisuutta pitää testata kunnolla. Koska alus myös laskeutuu rakettimoottorien avustuksella, pystyy se toimimaan Maan lisäksi myös Kuussa ja Marsissa – kohteissa, minne alus varmasti tulee lentämään myöhemmin.

Muilla taivaankappaleilla homma hoituu kätevämmin kuin täällä maapallolla, koska niillä on pienempi painovoima.

Aluksen tarkoituksena paitsi viedä yksinkertaisesti rahtia avaruuteen, niin myös kuljettaa kymmeniä ihmisiä kerralla Marsiin, mutta tietysti se kykenee paljon muuhunkin. Sillä varmasti tullaan tekemään esimerkiksi kuulentoja.

Se on iso

BFR koostuu siis suuresta kantoraketista ja sen päällä avaruuteen saakka lentävästä avaruusaluksesta.

Kantoraketissa on 31 metaanilla ja nestehapella toimivaa Raptor- moottoria, jotka tuottavat lähes kaksi kertaa enemmän työntövoimaa yhdessä kuin kuuraketti Saturn V:n moottorit aikanaan.

Saturn V:n viisi F-1 -moottoria tuottivat noin 34 000 kN voimaa lentoonlähdössä; BFR:n moottorit tuottavat puolestaan noin 53 380 kN.

BFR:n kantorakettivaihe ja itse avaruusalus ovat yhdessä 106 metriä korkea yhdistelmä, jonka halkaisija on noin yhdeksän metriä. Alus pystyy kuljettamaan noin 150 tonnia tavaraa matalalle kiertoradalle Maan ympärillä ja satakunta tonnia Kuuhun.

Samalla alus on uudelleenkäytettävä: kuten Falcon 9:n ensimmäiset vaiheet nyt, palaavat BFR:n kantoraketit takaisin Maahan heti työnsä päätyttyä ja avaruusalukset lentonsa päätteeksi. 

Kriitikoiden mielestä alukset eivät voi olla kuitenkaan kannattavia taloudellisesti, koska uudelleenkäytettävyyden vuoksi niissä on laukaisun aikaan niin paljon laskeutumisen vaatimaa "ylimääräistä" ajoainetta (hapetinta ja polttoainetta), että laukaisun hinta tulee liian kalliiksi. Tosin tätä samaa sanottiin myös Falcon 9:n ensimmäisten vaiheiden palauttamisista, ja väite osoittautui vääräksi.

Jää siis nähtäväksi kuinka edullinen aluksesta tulee, mutta SpaceX:n laskelmien mukaan alus on paitsi teknisesti mahdollinen, niin myös taloudellisesti kannattava. Yhtiön mukaan BFR:n lento maksaa saman verran kuin yhtiön ensimmäisen raketin, pienen Falcon 1:n laukaisut viime vuosikymmenellä.

BFR voi tehdä avaruustoiminnalle saman kuin Jumbo-Jet lentomatkustamiselle – uusi aika alkaa, kun iso koko tuo mukanaan suuria säästöjä.

Lisäksi se olisi vallankumouksellinen siksi, että alus on kokonaan uudelleenkäytettävä. Se pystyisi lentämään kiertoradalle ja takaisin lähes lentokonemaisesti: noustaan ilmaan, viedään kuorma avaruuteen, palataan takaisin, tankataan ja lennetään uudelleen.

BFR vapauttaa rahtia avaruuteen

BFR:n avaruusalus voisi olla miehitetty tai automaattinen. ja se voisi tehdä (toiveikkaan ajattelun mukaan) ensilentonsa avaruuteen vuonna 2020. Mars-lennot voisivat alkaa (jälleen hyvin optimistisesti ajatellen) vuonna 2024. Kuulennot siinä välissä.

Yhtiön tarkoituksena on korvata 2020-luvun alusta alkaen kaikki sen nykyiset raketit (Falcon 9 ja Falcon Heavy) ja alukset (Dragonin eri versiot) BFR:llä. 

SpaceX on tiettävästi neuvottelemassa rakettien tekemiseen tarvittavista tiloista Los Angelesin läheltä Long Beachin satama-alueelta, sillä näin suurten rakettien ja avaruusalusten kuljettaminen maanteitse laukaisupaikalle Floridaan on käytännössä mahdotonta.

Ars technica -julkaisun mukaan kyseessä on suuri teollisuuskompleksi, jota tullaan käyttämään "suurien kaupallisten liikennevälineiden rakentamiseen ja käyttöön" ja tiloissa tullaan tekemään "tutkimus- ja kehitystyötä sekä todennäköisesti suorittamaan yleisiä tuotantotoimenpiteitä, kuten hitsaamista, komposiittien valmistusta, maalausta ja osien kokoonpanoa".

Määränpäänä Kuu: Orion vs. BFR

SpaceX on tehnyt aina lupaamansa ja kaikki merkit viittaavat BFR:n lentoihin varsin pian.

Silti toistaiseksi raketista saadut tiedot ovat pelkkää puhetta, kun taas toinen otsikoissa oleva avaruusalus, Orion, Nasan kumppaniensa tekemä ensimmäinen "oikea" kuualus sitten Apollojen on jo valmistumassa.

Itse asiassa Orion teki jo vuonna 214 ensilentonsa, tosin vajavaisena ja ainoastaan pikaisen menopaluu-lennon avaruuteen, ei kunnolla kiertoradalle – saati sitten Kuun luokse.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan nelipaikkainen Orion (kuvassa yllä) ja sen eurooppalaisvalmisteinen huoltomoduuli nousevat uusvanhalla SLS-raketilla ensilennolleen Kuun ympäri ensi vuonna. 

Alus on siis mitä suurimmissa määrin totta ja sen edistymistä on voitu seurata jopa tuskastuttavan tarkasti, kun Nasa on tiedottanut hankkeen pienimmistäkin edistysaskelista. Kokonaisuudessaan hanke on kärsinyt valtavasti Yhdysvaltain avaruuspolitiikan heilahteluista ja itse avaruusalus on pienentynyt ja lennot ovat lykkääntyneet.

Orionin hyvä puoli on se, että siitä on varmasti tulossa pätevä ja moniin erilaisiin lentoihin sopiva alus, mutta samalla se on jo nyt vanhentunut. Lisäksi suunnitteilla oleva kuulento-ohjelma on erittäin konservatiivinen ja ponneton, etenkin verrattuna SpaceX:n (hieman lennokkaisiin) suunnitelmiin.

Ammattiastronautit Kuuta kiertämässä Apollo-aluksen uudelleenlämmitetyllä versiolla voivat olla harmissaan, jos SpaceX:n avaruusalus suhauttaa noin vain Kuun pinnalle kymmenet turistit mukanaan. Ja jos Kuun pinnalle voidaan viedä turisteja, miksi ei myös kokonainen geologien kenttäretki?

Joka tapauksessa tämänhetkisen virallisen suunnitelman mukaan nyt avaruusasemayhteistyöhön osallistuvat (läntiset?) maat rakentavat Kuun kiertoradalle avaruusaseman, jonka tekeminen alkaisi vuonna 2023 ja se olisi valmis ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sitä voisi käyttää kauemmaksi avaruuteen suuntaavien lentojen valmisteluun ja lopulta asema voitaisiin lähettää kohti Marsia astronauttien kanssa.

Hankkeen nimi on Deep Space Gateway, eli "Syvän avaruuden portti", ja se on toistaiseksi vain hahmotelma eikä sille ole rahoitusta.

Sen sijaan aikomuksena on käyttää ensimmäisiä Orionin miehitettyjä lentoja aseman rakentamisen aloittamiseen ja toivoa, että rahaa saadaan kasaan tarpeeksi myöhemmin. 

Aivan ensimmäinen Orionin lento on toisin automaattinen: alus lentäisi vuoden 2019 alussa Kuun ympäri ja palaisi takaisin Maahan. Lento kestäisi 26–40 vuorokautta ja testaisi Orion-alusta ja sen huoltomoduulia perinpohjaisesti.

Seuraava lento olisi vuonna 2023 (siis neljän vuoden päästä miehittämättömästä lennosta!), jolloin mukana olisi neljä avaruuslentäjää, jotka viipyisivät kenties kolmekin viikkoa Kuun ympärillä.

Sitä seuraavia lentoja ei ole suunniteltu vielä tarkemmin, koska niihin ei ole rahoitusta.

Periaatteessa kuitenkin noin kerran vuodessa tehtävillä lennoilla rakennettaisiin nykyisen avaruusaseman tapaan lento lennolta useasta osasta koostuva asema, joka kiertäisi Kuuta ja olisi pitkiä ajanjaksoja kerrallaan miehitettynä. Lopullisessa asemassa olisi ainakin huoltomoduuli, asuinmoduuli, ilmalukko, varasto ja telakointiportti.

Jos kuitenkin SpaceX viilettää samaan aikaan suurella avaruusaluksellaan Kuun pinnalle saakka, on aika todennäköistä, että tähän viralliseen suunnitelmaan tulee muutoksia. Ei ole mitenkään mahdotonta, että Orion ja sen laukaisuun tehty avaruussukkulan tekniikkaan pitkälti perustuva SLS-raketti tullaan peruuttamaan parin lennon jälkeen.

Kannattaa myös muistaa se, ettei SpaceX ole yksin kehittämässä jättirakettia – vaikkakin se on suunnitelmissaan pisimmällä. Cape Canaveralissa rakennetaan jo tehdasta suurten, uudelleenkäytettävien New Glenn -rakettien valmistukseen ja kiinalaiset testaavat pian omaa jättiläistään, Pitkä marssi 9 -kantorakettia. 

Elämme jänniä aikoja!

Juttua on editoitu ja selkeytetty ensijulkaisun jälkeen.

SpaceX:n raketti aloitti syöksyn ilmakehään Norjan päällä – valoilmiö näkyi upeasti myös Suomesta (katso kuvat)

To, 02/22/2018 - 22:40 Jari Mäkinen
Valoilmiö Hankasalmen observatorion kameran kuvaamana

Kuten kerroimme aiemmin tänään, laukaisi SpaceX -yhtiön raketti tänään onnistuneesti espanjalaisen satelliitin avaruuteen. Kuten suunniteltua, ohjattiin raketin toinen vaihe tuhoutumaan lennon päätteeksi ilmakehässä, mutta kuten ei oltu suunniteltu, sai se aikaan upean valoilmiön myös Suomen taivaalla.

Kyseessä oli siis täysin normaali tapahtuma ja vastaavia toisen vaiheen tuhoutumisia ilmakehässä on havaittu moneen kertaan aikaisemminkin. Harvoin tapaus vain näkyy näin hienosti – ja kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun Falcon 9:n toisen vaiheen aikaansaama valoilmiö on näkynyt Suomessa näin upeasti. Selkeä sää luonnollisesti auttoi tässä kovasti.

Rakettien ylimmät vaiheet ohjataan syöksymään ilmakehään ja tuhoutumaan siinä, jotta ne eivät jäisi avaruusromuna kiertämään maapalloa.

Valoilmiö alkoi taivaalla noin klo 19.05, mikä osuu juuri sopivasti Falcon 9:n laukaisuajan kanssa yhteen: kun raketti nousi lentoon Kaliforniasta klo 16.17 Suomen aikaa ja suuntasi kohti etelää, oli se vajaan kahden kierroksen jälkeen (yksi kierros ympäri maapallon kestää noin puolitoista tuntia) juuri seitsemän tienoilla Norjan pohjoispuolella.

Siellä rakettimoottori käynnistettiin jarrutuspolttoon ja tämä näkyi hyvin. Lento jatkui edelleen kohti Alaskaa ja vaihe tuhoutui lopulta pudotessaan ilmakehään Tyynen valtameren päällä Aleuttien luona.

Polttoja oli itse asiassa kaksi, joista tämä oli viimeinen, pitempi sellainen.

Satelliitti laukaistiin maapallon napojen kautta kulkevalle polaariradalle, joten myös lennolla viimeisen kyydin antanut toinen vaihe lensi ensin Etelämantereen päälltä kohti pohjoista ja suuntasi sieltä jälleen etelään, kunnes lopulta tuhoutui Tyynen valtameren päällä.

Otsikkona oleva kuva on kooste Jyväskylän luona olevan Hankasalmen observatorion koko taivaan näyttävän kameran ottamista kuvista, jonka kuvissa ilmiö näkyi klo 19.05 – 19.10.

Kuvassa oleva kirkas kohde on Kuu, ja raketin lento näkyy yläoikealla katkoviivana. Animaationa tapahtuma näytti tältä:

Ursan Taivaanvahdissa on tästä useita havaintoja, mukaan luettuna yllä olevan kuvan lähettäneen Arto Oksasen piirros lentoradasta.

Ensimmäiset viestit upeasta ilmiöstä taivaalla saatiin kuitenkin Norjasta:

Huom! Jutussa kerrottiin alun perin että Suomen taivaalla ollessaan rakettivaihe olisi jo hehkunut ilmakehän kitkakuumennuksen vuoksi. Tämä tapahtui vasta myöhemmin rakettivaiheen tultua alemmas.

Taas uusi, hullulta tuntuva suunnitelma SpaceX:ltä: raketti talteen suurella verkolla

To, 02/22/2018 - 15:29 Jari Mäkinen

SpaceX -yhtiö laukaisi tänään uuden Falcon 9 -kantoraketin avaruuteen. Tällä kertaa lennolla koetettiin uutta systeemiä, jonka tarkoituksena oli napata raketin nokkakartio talteen ja käyttää se mahdollisesti uudelleen. Se melkein onnistui.

Kaliforniasta, Los Angelesin pohjoispuolelta Vandenbergin lentotukikohdasta lähteneen raketin kyydissä oli espanjalainen tutkasatelliitti PAZ ja kaksi pientä SpaceX:n omaa koesatelliittia, Tintti A ja B, joilla tutkitaan yhtiön kaavaileman, koko maapallon kattavan Starlink-tietoliikenneverkon vaatimaa tekniikkaa.

Laukaisu tapahtui suunnitelusti tänään klo 16.17 Suomen aikaa ja niin PAZ-satelliitti kuin Tintitkin asettuivat juuri oikeille kiertoradoille.

Nokkakartioiden saalistaminen ei aivan onnistunut, sillä ne menivät muutaman sataa metriä niitä hakemaan lähteneen laivan viereen:


Raketti käytti jo lähes rutiininomaiseen tapaan kertaalleen lentänyttä ensimmäistä vaihetta. Tämä kyseinen vaihe vei viime kesänä FORMOSAT-satelliitin radalleen.

Tällä kerralla vaihetta ei otettu talteen, koska SpaceX on tuomassa käyttöön uusia, parempia rakettivaiheita, jotka ovat parempia kuin nämä ensimmäisen sukupolven takaisintulevat rakettivaiheet. 

Raketin ensimmäinen vaihe on sen kaikkein kallein osa, joten sen uudelleenkäyttäminen tuo sinällään jo olennaisia säästöjä. Lisäksi SpaceX pohtii koko ajan miten raketin muitakin osia voitaisiin käyttää uudelleen.

Ongelmana raketin ylemmän, toisen vaiheen kanssa on se, että se nousee lennon aikana jo hyvin korkealle ja käytännössä sen tuominen takaisin Maahan vastaa avaruusaluksen palauttamista takaisin. Ainakin toistaiseksi tämä ei ole kannattavaa, koska vaiheesta tulisi liian painava ja monimutkainen.

Sen kohtalona onkin ainakin vielä pudota ilmakehään ja tuhoutua siinä. Tällä kerralla toisen vaiheen nähtiin (hyvin todennäköisesti) putoavat Pohjois-Norjan taivaalla:

Sen sijaan satelliittia vain laukaisun ja lennon alkuvaiheen aikana suojaava nokkakartio voisi olla mahdollinen kohde kierrätykseen. Nokka halkeaa kahteen puolikkaaseen kahden minuutin ja 56 sekunnin lennon jälkeen, jolloin hiilikuituiset kartionpuolikkaat putoavat mereen.

Ne voitaisiin siis käydä onkimassa merestä takaisin – tai ne voitaisiin kopata talteen jo lennossa, jolloin merivesi ja isku veteen eivät pääsisi vahingoittamaan niitä.

Juuri tätä yritettiin tällä lennolla.

SpaceX on varustanut laivan suurella verkolla, kuten otsikkokuva näyttää, ja yrittää saada nokkakartion talteen. Laiva on nimeltään Mr. Stevens ja siitä on julkaistu parempiakin kuvia mm. Teslarati-sivustolla. Nyt lennon jälkeen myös SpaceX on julkaissut kuvia laivasta:

Mr. Stevens

Nokan hinta ei ole kuin muutaman prosentin verran laukaisun kokonaiskustannuksista, mutta silti sen ottaminen talteen olisi kannattavaa. 

Juuri viime viikolla eräs maailman suurimmista nokkakartioiden valmistajista, sveitsiläinen RUAG, ilmoitti alkavansa uudelleenkäytettävien nokkakartioiden kehittämisen. Yhtiö toki ymmärtää, että kartioiden käyttäminen uudelleen ei välttämättä tee hyvää sen bisnekselle, mutta toisaalta uudelleenkäytettävät ovat alun perin kalliimpia ja samalla kun rakettien lähettäminen tulee yhä yleisemmäksi, on kysyntä varmasti kasvamassa koko ajan.

Erityisesti RUAG suuntaa sanansa Arianespacelle, joka on hieman pulassa SpaceX:n edessä. Ariane 5 edustaa jo vanhaa sukupolvea eikä ole uudelleenkäytettävä, samoin nyt suunnitteilla oleva Ariane 6 on kertakäyttöinen ja tuntuu jo nyt vanhanaikaiselta. Rakettivaiheiden tekeminen uudelleenkäytettäviksi on kallista ja vaikeaa, mutta nokkakartion käyttäminen uudelleen onnistuisi hyvin pienin investoinnein ja toisi saman tien säästöä.

Falcon 9 laukaisualustallaan Vandenbergissä, Kaliforniassa.

 

SpaceX yrittää tehdä seuraavan laukaisunsa tämän jälkeen jo ensi viikonloppuna. Falcon 9 aiotaan laukaista Floridasta, Cape Canaveralista lauantaina klo 7.35 Suomen aikaa kohti geostationaarirataa mukanaan toinen espanjalaissatellitti, Hispasat 30W-6 -tietoliikennesatelliitti.

Otsikkokuva: Instagram / pacalin, muut kuvat: SpaceX

Tehdas saapui avaruusasemalle sunnuntaina

Ma, 12/18/2017 - 10:30 Jari Mäkinen

Viime perjantaina matkaan laukaistu SpaceX -yhtiön Dragon-alus saapui eilen Kansainväliselle avaruusasemalle mukanaan kaksi tonnia tavaraa. Mukana oli myös pienikokoinen valokuituja tekevä laite: kyseessä on ensimmäinen yritys valmistaa kaupallisia tuotteita avaruudessa.

Valokuituja tekevä laite on kooltaan mikroaaltouunin kokoinen ja sen valmistaja Made in Space -yhtiö aikoo testata sen paitsi sitä, miten valokuitujen tekeminen painottomuudessa onnistuu sarjatuotantona, niin myös ovatko avaruuskuidut parempia kuin Maan päällä tehdyt.

Kokeiden ja teorian mukaan painottomuudessa (tai tarkalleen ottaen mikropainovoimassa) valokuidun lasiin muodostuu vähemmän läpinäkyvyyttä haittaavia kiteitä, joten avaruusvalokuidut voivat välittää enemmän tietoa ja pitempiä matkoja. 

Painottomuuslennoilla tehdyissä testeissä on onnistuttu valmistamaan valokuituja, joissa on noin kymmenen kertaa puhtaampia.

Koska parhaimmissakin kuiduissa niiden läpi kulkeva laservalo hiipuu vähitellen, täytyy pitkissä kaapeleissa olla välissä vahvistimia. Tyypillisesti näitä on esimerkiksi merenalaisissa valokuitukaapeleissa 50 – 100 kilometrin välein. 

Laskennallisesti avaruusvalokuidun avulla olisi mahdollista tehdä kaapeli Atlantin ali siten, että siitä ei tarvittaisi yhtään vahvistinta. Lisäksi kaapelin kapasiteetti olisi mahdollisesti joopa 100 kertaa nykyisten verran.

Nyt Kansainväliselle avaruusasemalle viety laite on vielä testaamista. Sen tehtävänä on valmistaa avaruudessa kilometrin verran valokuitua, joka on saanut nimen ZBLAN. Tämä tapahtuu nyt joulukuun lopussa ja tammikuun alussa, ja kun Dragon-alus palaa takaisin Maahan tammikuun lopussa, tuo se valokuidun mukanaan.

Mikäli avaruudessa tehty kaapeli on niin hyvää kuin yhtiö väittää, kannattaisi sitä alkaa tehdä avaruusasemalla aivan kaupallisesti. Kyseessä on juuri sopiva tuote avaruusteollisuuden aloittamiseen: valokuitu on kevyttä, mutta sen hinta on varsin korkea, ja tuote voisi olla paljon maanpäällistä parempi painottomuudessa tehtynä. 

Eli avaruustuotteesta voisi pyytää niin paljon korkeampaa hintaa, että sen tekeminen kannattaa.

Made in Space -yhtiö on nimensä mukaisesti keskittynyt kehittämään avaruustuotantoa, ja tämä valokuitulaite on jo kolmas heidän avaruusasemalle lähettämänsä kapine. Kaksi ensimmäistä ovat olleet paljon huomiota herättäneitä 3D-tulostimia, joilla on tutkittu tulostustekniikan toimimista avaruudessa.

Nyt lähetetty laite avaa kuitenkin ovia kaupalliseen tuotantoon avaruudessa. Avaruusasemaan suunnitellaan liitettäväksi lähivuorina uusia moduuleita, joiden sisällä voisi olla teollista tuotantoa - tosin vielä pienessä mittakaavassa. Varsinaiset avaruustehtaat seuraavat sitten myöhemmin.

Valokaapelin ohella muita lupaavia aineita avaruudessa tehtäviksi ovat erikoiset metalliseokset tai lääkkeet, jotka ovat joko mahdottomia tai kalliita tehtäväksi painovoiman vallitessa.

Pidemmällä tähtäimellä raaka-aineita avaruustuotantoon ei kannata enää tuoda maapallolta, vaan louhia vaikkapa Kuusta tai asteroideilta. 

Energiaahan avaruudessa on yllin kyllin tarjolla, joten heti kun pääsy avaruuteen tulee edullisemmaksi, tulee avaruustehtaista varmasti totta hyvin nopeasti.

Dragon saapuu avaruusasemalle

Kierrätysalus kierrätysraketilla

Tuorein rahtilento avaruusasemalle on kiinnostava myös siksi, että SpaceX käytti nyt paitsi kierrätettyä Falcon 9 -kantorakettinsa ensimmäistä vaihetta, niin myös kertaalleen jo avaruudessa käynyttä Dragon-kapselia. 

Rakettivaihe teki edellisen lentonsa viime kesäkuun 3. päivänä, kun se nosti myös Dragon-aluksen kiertoradalle. Tuolloin käytetty Dragon oli jo "kierrätetty", kuten siis on nytkin käytetty alus. Tämä oli avaruudessa keväällä 2015.

Edellisellä SpaceX:n tekemällä avaruusaseman huoltolennolla elokuussa käytettiin uutta Dragon-alusta, mutta kyseessä oli viimeinen sellainen ennen uuden version käyttöön ottamista. Siksi kaikki nykyisen kaltaisen Dragonien lennot ensi vuonna käyttävät kierrätettyjä kapseleita.

Seuraavaksi odotellaan useampaan kertaan käytettyjen alusten ja ensimmäisten vaiheiden tulemista – siihen ei mene enää kauaa!

Nyt tehty Falcon 9:n laukaisu oli jo 50. SpaceX:n avaruuslento, kun mukaan lasketaan myös alkuperäisten Falcon 1 -rakettien koelennot.

Yhtiö ennätti tekemään tänä vuonna peräti 17 laukaisua, eli keskimäärin yhden lennon kolmessa viikossa. Ensi vuonna tahti kasvaa tästäkin, sillä tuolloin SpaceX:n käytössä on kolme laukaisualustaa: kaksi Floridassa ja yksi Kaliforniassa.

Tämän viikon rakettibonanza saatiin käyntiin: kaksi neljästä laukaisusta jo tehtiin illalla

Ti, 12/12/2017 - 23:32 Jari Mäkinen

Kuten aika usein vuoden lopussa, on tällä viikolla tekeillä useampia rakettien lentoja, kun ne halutaan saada tehtyä ennen joulunaikaa. Laukaisusarjan piti alkaa jo sunnuntaina, mutta viivytysten vuoksi meno alkoi vasta tänään: ensin Ariane 5, sitten New Shepard ja Electron sekä Falcon 9 ovat vielä lähdössä. Lisäksi kiinalaiset ennättivät jo laukaisemaan oman kantorakettinsa!

Satelliitteja laukaistaan avaruuteen nykyisin jatkuvalla syötöllä, eikä näistä enää jakseta raportoida – edes täällä Tiedetuubissa – koko aikaa.

Tilanne on luonnollisesti toinen, jos lennoilla jokin menee pieleen, tai edessä on tällainen laukaisusuma kuin juuri nyt. 

(Alla olevassa jutussa olevia tulevia laukaisuajankohtia on päivitetty)

Falcon 9 CRS-13

Tämän rakettilaukaisusarjan piti alkaa alun perin jo viime viikolla, kun Kansainväliselle avaruusasemalle rahtia vievän Falcon 9 -raketin oli tarkoitus lähteä matkaan. Tätä laukaisua on lykkätty sittemmin useaan otteeseen, mutta nyt uudelleenkäytettävän, SpaceX -yhtiön Falcon 9 -raketin on tarkoitus lähteä matkaan perjantaina 15. joulukuuta klo 5.36 Suomen aikaa (päivitys: se lähti).

Kyseessä on siinä mielessä historiallinen lento, että raketissa on paitsi jo kertaalleen lentänyt ensimmäinen vaihe, niin myös aiemmin jo avaruudessa käynyt Dragon-rahtialus. Lento on siis kaksinkertainen kierrätyslento ja siten ennakkotapaus tulevasta, kun jo aikaisemmin lentäneitä avaruusaluksia ja kantorakettien vaiheita käytetään uudelleen.

Molemmat on kunnostettu lentojensa jälkeen ja testattu huolellisesti, joten ne varmastikin toimivat hyvin  – mutta tietenkään tästä ei ole varmuutta.

Kyseessä on jo 15. Dragon-aluksen lento ja 13. operationaalinen rahtilento ISS-asemalle. 

Laukaisu on myös merkittävä siinä mielessä, että se käyttää ensimmäistä kertaa SpaceX:n hallinnassa olevaa Cape Canaveralin laukaisualustaa, jolla tapahtui ikävä onnettomuus vuonna 2016. Raketti räjähti tuolloin testaamisen yhteydessä laukaisualustalla ja sai aikaan paitsi Falcon 9 -rakettien laukaisuohjelmaan suuren viivästyksen, niin myös tuhosi laukaisualustan lähes kokonaan.

Toisella yhtiön Floridassa olevalla alustalla, Cape Kennedyn puolella olevalla 39A:lla ollaan valmistelemassa lentoonsa Falcon Heavy -kantorakettia, jonka saaminen käyttöön olisi valtava askel eteenpäin nuorelle avaruusyhtiölle.

Ariane 5 ja Galileot

Tänään illalla Suomen aikaa rytisi Kouroun avaruuskeskuksesta matkaan Arianen lento VA240. Koodinimen V tarkoittaa ranskan kielen salaa vol, eli "lento", ja A merkitsee Arianea, joten kyseessä on jo 240. Arianen lento.

Tällä kerralla kyydissä oli neljä eurooppalaisen Galileo-navigointisysteemin satelliittia, jotka Ariane toimitti oikealle radalle, mistä satelliitit jatkavat kohti kukin omia ratojaan ja paikkojaan radoillaan.

Satelliitit 19, 20, 21 ja 22 tekevät Galileosta aimpaakin käyttökelpoisemman, sillä vaikka teoreettisesti systeemi on jo operationaalinen, kestää signaalin saaminen toisinaan hieman pitkään. Kunnolla toimiva Galileosta saadaan sitten, kun aktiivisten satelliittien määrä on 24 ja lisäksi avaruudessa on kuusi kappaletta varasatelliitteja. Tämä tapahtuu näillä näkymin vuonna 2020.

Ensi vuonna matkaan lähtee kaksi operationaalista satelliittia lisää ja kaksi varakappaletta. Seuraavaksi avaruuteen läheteään vielä neljä varakappaletta.

Arianen lento VA240 nousee lentoon.
Arianen lento VA240 nousee lentoon.

 

Pikkuraketti Electron

Toinen laukaisu, jonka piti jo tapahtua, mutta jota on nyt lykätty keskiviikkoon, on Rocket Lab -yhtiön pienen Electron-raketin koelento Uudesta-Seelannista. 

Kyseessä on nano- ja mikrosatelliittien laukaisuun tarkoitettu uusi kantoraketti, joka on tehnyt jo yhden lennon aikaisemmin, mutta lento ei aivan mennyt suunnitelmien mukaan: laukaisu sinänsä sujui hyvin, mutta raketti ei onnistunut saavuttamaan kiertoratanopeutta.

Nyt tavoitteena on laukaista kolme satelliittia avaruuteen – mutta nähtäväksi jää, toimiiko raketti tällä kerralla toivotusti.

Lentoa on lykätty eteenpäin jo viime kesästä alkaen, ja nyt kun raketti oli oikeasti tarkoitus lähettää matkaan, on lentoa jouduttu lykkäämään jo pari kertaa perjantaista alkaen. Seuraava yritys oli keskiviikkona, mutta sitäkin lykättiin ainakin päivällä eteenpäin liian voimakkaiden tuulien vuoksi.

Päivitys: yhtiö on lykännyt Electronin laukaisua tammikuuhun 2018

Onnistunut avaruushyppäys

Toinen tänään illalla tapahtunut rakettilaukaisu ei tavoitellutkaan kiertorataa Maan ympärillä, vaan "pelkkää" pomppausta juuri ja juuri avaruuden puolelle.

Blue Origin -yhtiö kehittää uudelleenkäytettävää New Shepard -rakettia, jonka kuljettama kapseli voisi nostaa avaruusturisteja hyppylennoille noin sadan kilometrin korkeuteen. Lennoilla matkustajat näkisivät avaruudellisesti mustan taivaan ja kaarevan maapallon horisontin sekä kokisivat viitisen minuuttia kestävän painottomuuden

Lento – siis niin raketin nousu kuin laskeutuminen, sekä kapselin laskeutuminen laskuvarjon varassa – onnistuivat nyt hyvin, aivan kuten tapahtui myös jotakuinkin vuosi sitten lokakuussa 2016.

Yhtiö uhoaa nyt saavansa ensimmäiset maksavat matkustajat avaruuslennolle vielä ensi vuoden kuluessa. Kilpailusta Virgin Galactic -yhtiön kanssa tulee siis kova, sillä yhtiön käyttämän lentokonemaisen SpaceShip2:n on tarkoitus tehdä ensimmäinen kunnollinen avaruuslentonsa milloin vain ja matkustajalentojen on tarkoitus alkaa vuoden sisällä siitä eteenpäin.

Ellei siis mitään ihmeellistä tapahdu, alkaa suborbitaalinen avaruusturismi viimeinkin vuonna 2018!

New Shepard tämänpäiväistä edellisellä lennollaan.

Lisää lentoja tulossa loppuvuonna

Vuoden lopun toimintapyrskäys ei lopu tähän viikkoon.

Seuraavan avaruusasemalle suuntaavan kolmihenkisen miehistön on tarkoitus nousta matkaan Sojuz-aluksellaan 17. joulukuuta Baikonurin kosmodromista.

Joulukuun 22. päivänä on vuorossa Kaliforniasta, Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta alustalta matkaan lähtevä Falcon 9 -raketti. Sen kyydissä on kymmenen Iridium-satelliittimatkapuhelinsysteemin satelliittia. Lento käyttää myös aiemmin jo lentänyttä ensimmäistä rakettivaihetta ja sen on tarkoitus laskeutua jälleen takaisin alas, Tyynellä valtamerellä kelluvan lavetin päälle.

Samana päivänä toiselta puolelta valtamerta, Japanista, on aikomus lähettää H-2A -kantoraketti Tanegashiman avaruuskeskuksesta. Mukana on muun muassa ilmakehää tutkiva satelliitti ja koealus, jonka on tarkoitus lentää hyvin alhaisella kiertoradalla. 

26. joulukuuta on vuorossa Baikonurista lähtevä Zenit-raketti, jonka kyydissä on AngoSat, Angolan ensimmäinen satelliitti (jonka tosin on rakentanut venäläinen Energia-yhtiö).

Ja sitten joulukuun 27. päivänä on vielä lähdössä japanilainen pieni SS-520-5. Sen on tarkoitus viedä avaruuteen samoin pieni TRICOM 1R, joka kooltaan Aalto-1:n tapaan kolmen yksikön kuutiosatelliitti. Japanilaiset koettavat osaltaan tulla mukaan pikkusatelliittien laukaisuun näillä raketeillaan.

Kiina saattaa vielä laukaista myös yhden satelliitin vielä tämän vuoden puolella: Long March 2D -raketin on tarkoitus viedä kiertoradalle kaksi Superview -kaukokartoitussatelliittia Taiyuanin avaruuskeskuksesta. Satelliitit pystyvät kuvaamaan Maan pintaa alle metrin tarkkuudella ja kiinalaiset aikovat myydä kuvia ulkomaiseen malliin täysin kaupallisesti niin kiinalaisille kuin myös ulkomaisille asiakkaille.

Video: Kierrätysalus laukaistiin matkaan kierrätysraketilla

Liikenne Kansainväliselle avaruusasemalle ja sieltä pois on ollut vilkasta viime aikoina.

Dragon & Falcon 9

Yllä olevassa videossa laukaistaan 3. kesäkuuta matkaan tuorein Dragon-avaruusrahtari, joka on monessa mielessä historiallinen. Ensinnäkin kyseessä on kierrätetty alus: tämä sama alus teki lennon avaruusasemalle vuonna 2014 ja on sen jälkeen kunnostettu uutta lentoa varten. SpaceX -yhtiön Dragon on ainoa avaruusaseman rahtialuksista, joka voi myös palata takaisin Maahan, ja alukset on suunniteltu suurelta osin uudelleenkäytettäviksi.

Kierrätysmenoa on myös kantoraketissa, sillä aluksen avaruuteen laukaisseen Falcon 9:n ensimmäinen vaihe palasi jo tuttuun tapaan takaisin alas. Se tullaan käyttämään myöhemmin uudelleen. Tämä raketti ei kuitenkaan ollut aiemmin lentänyt, mutta seuraavana vuorossa oleva Falcon 9:n lento käyttää kierrätettyä rakettivaihetta. Se on jo toinen tällainen kierrätysraketti.

Historian siipien havinaa viime lauantain lennolle tuli myös siitä, että kyseessä oli sadas Kennedyn avaruuskeskuksen alustalta LC-39A tehty laukaisu.

Cygnus alas

Dragon-alus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 5. kesäkuuta, ja asemalla aiemmin ollut Cygnus-rahtari teki sille tilaa lähtemällä paluumatkalleen 4. kesäkuuta. 

Kyseessä oli suomalaisittain tärkeä alus, koska se vei mukanaan avaruuteen Aalto-2 -satelliitin. 

Jätteillä ja käytöstä poistetuilla tavaroilla täytetty Cygnus tulee tuhoutumaan Maan ilmakehään pudotessaan, mutta vasta viikon kestävän paluumatkan jälkeen. Alus voisi palata nopeamminkin, mutta sillä on tekemistä: ensinnäkin se lähettää matkaan vielä neljä pikkusatelliittia, jotka ovat sen mukana, ja toiseksi alusta käytetään tulipalotutkimukseen. Kyseessä on jo aiemminkin Cygnus-aluksilla tehty testi, missä niiden sisällä sytytetään hallitusti tarkoituksella tulipalo. Sen etenemistä ja käyttäytymistä kuvataan sekä tutkitaan, jotta tästä avaruuslentojen eräästä suurimmasta vaarasta saadaan näin lisätietoja. 

Nyt asemalla oleva Dragon-alus puolestaan palaa takaisin Maahan noin kuukauden kuluttua. Sen mukana tulee alas puolitoista tonnia tieteellisten kokeiden näytteitä, astronauttien henkilökohtaisia tavaroita ja laitteita, joiden ei haluta tuhoutuvan.

Avaruuslentäjiä ylös ja alas

Viime marraskuusta avaruusasemalla olleet Oleg Novitski ja Thomas Pesquet laskeutuivat Sojuz-aluksellaan kesäkuun 2. päivänä, siis viime viikon perjantaina. Heidän mukanaan asemalle lentänyt Peggy Whitson jäi asemalle vielä neljäksi kuukaudeksi, sillä venäläiset ovat toistaiseksi pienentäneet oman miehistönsä kokoa kolmesta kahteen ja näin Whitsonille tarjoutui tilaisuus jäädä asemalle vielä vähäksi aikaa. 

Whitsonista tuli jo elokuussa pisimpään avaruudessa kaiken kaikkeaan ollut amerikkalainen ja lopulta hänen lennostaankin tulee lähes ennätyksellisen pitkä. Se jää uupumaan vain pari kuukautta kovasti mainostetusta vuoden mittaisesta lennosta, joka päättyi viime vuonna.

Parhaillaan Whitsonin kanssa asemalla ovat Jack Fischer ja Fjodor Jurshikhin, eli miehistön koko on nyt vain kolme. Takaisin normaaliin kuuteen päästään ensi kuussa, kun seuraava Sojuz-alus lähetetään matkaan. Sen kyydissä ovat Nasan Randy Bresnik, Roskosmoksen Sergei Ryazanskij ja ESAn italialaisastronautti Paolo Nespoli

60-vuotiaalle Nespolile kyseessä on jo kolmas lento avaruuteen; veteraani pääsi vielä yhdelle lennolle, koska on hyvissä voimissa ja kaikki ESAn vuonna 2009 rekrytoimat kuusi astronauttia ovat tehneet yhden lennon. Kuusikosta seuraavana matkaan pääsee Alexander Gerst, joka lähtee toiselle lennolleen ensi vuonna.

Thomas ja juustoa

Thomas Pesquet on parhaillaan Kölnissä Euroopan astronauttikeskuksessa, missä hän totuttautuu taas elämään painovoiman alla ja missä hänelle tehdään lääketieteellisiä kokeita. Hän sai myös syödäkseen lentonsa mukaan nimettyä juustoa – normandialainen astronautti oli varmasti kaivannut lentonsa aikana camembertia!

Kierrätysraketin lento onnistui

Pe, 03/31/2017 - 01:42 Jari Mäkinen

Kantorakettien uudelleenkäyttäminen on ollut pelkkä haave tähän mennessä, sillä SpaceX on kyllä tuonut Falcon 9 -rakettiensa ensimmäisiä vaiheita onnistuneesti takaisin maan kamaralle, mutta yksikään näistä ei ole lentänyt uudelleen – ennen kuin nyt: ensimmäinen kierrätyslento tapahtui tänään.

Päivitys: Laukaisu tapahtui onnistuneesti ja ensimmäinen vaihe laskeutui suunnitelman mukaan. Alla on alkuperäinen juttumme.

SpaceX on onnistunut tähän mennessä palauttamaan kahdeksan rakettivaihetta takaisin lentojensa jälkeen. Ensimmäinen onnistuminen oli joulukuussa 2015 ja sen jälkeen yhtiö on tutkinut tarkasti kaikkia takaisin saatuja vaiheita ja testannut niitä.

Nyt uudelleenkäytettävä osa teki ensilentonsa huhtikuun 8. päivänä 2016, siis melkein täsmälleen vuosi sitten. Se oli ensimmäinen onnistuneesti merellä olleen lavetin päälle laskeutunut raketti. 

Sen jälkeen se on puhdistettu, kunnostettu ja testattu moneen kertaan. Se on kuitenkin käytännössä sama Falcon 9:n rakettivaihe, ja esimerkiksi sen moottorit ovat samat kuin ensimmäisellä lennolla.

Moottorien kestäminen onkin eräs suurimmista huolenaiheista, mutta yhtiö on testannut Merlin-moottoreitaan moneen kertaan ja simuloinut niillä paljon uudelleenkäyttämistä.

Niinpä SES-10 -tietoliikennesatelliittinsa raketilla laukaisena SES on varsin luottavainen sen suhteen, että satelliitti saadaan turvallisesti taivaalle. Yhtiö on saanut olennaisen hinnanalennuksen laukaisusta, kun se otti rohkeasti riskin hyväksymällä koekaniinina olemisen.

Falcon 9:n on tarkoitus nousta lentoon ensi yönä klo 01.27 Suomen aikaa. Sääennuste lupaa 80 %:n todennäköisyydellä hyvää säätä.

Tarkoituksena on saada raketin ensimmäinen vaihe takaisin vielä uudelleen ja käyttää se kolmannen kerran. 

Kaiken kaikkiaan kyseessä on 32. Falcon 9:n lento ja jo kolmas Cape Kennedyn legendaariselta laukaisualustalta 39A tehtävä laukaisu. Yhtiö on lähes onnistunut pitämään ennakoimansa kerran kahdessa viikossa tapahtuvan laukaisun tahdin. 

Otsikkokuvassa on takaisin jo toistamiseen palannut rakettivaihe videokuvasta napattuna.

Video: Tule mukaan Falcon 9:n kyytiin tällä upealla videolla tämänpäiväiseltä lennolta!

SpaceX laukaisi tänään Falcon 9 -kantoraketin Floridasta, Nasan Kennedyn avaruuskeskuksesta. Kyseessä oli "legendaarinen" alusta 39A, joka tehtiin aikanaan Apollo-lentoja varten, mistä lähtivät matkaan yhtä lukuun ottamatta kaikki miehitetyt kuulennot ja niiden jälkeen avaruussukkulat käyttivät tätä laukaisualustaa.

Yhtiö vuokraa nyt alustaa ja on muuttanut sen sopimaan Falcon 9 -kantoraketille sekä sen tulevalle raskaalle versiolle Falcon 9 Heavylle.

Tänään sunnuntaina 19 helmikuuta tehty ensimmäinen lento sujui täsmälleen suunnitelman mukaan, joskin kyseessä oli jo toinen laukaisuyritys. Lauantaina lähtölaskenta keskeytettiin vain 13 sekuntia ennen lentoon lähtöä toisen vaiheen rakettimoottorin ohjausjärjestelmästä tulleiden omituista telemetriatietojen vuoksi. Mitään vikaa ei kuitenkaan löytynyt, joten laukaisua yritettiin uudelleen seuraavana mahdollisena hetkenä – siis tänään.

Ja kaikki siis sujui erinomaisesti: Dragon-rahtialus lähti matkaan kohti Kansainvälistä avaruusasemaa ja saapuu sinne keskiviikkona, ja lisäksi raketin ensimmäinen vaihe palasi takaisin maan kamaralle – täsmälleen laskeutumisalueensa keskelle.

Paremmin ei olisi voinut mennä!

Yllä olevalla videolla on koko yhtiön suora lähetys laukaisusta tallenteena.

Jos haluat jättää väliin alun esittelyt, niin laukaisu on kohdassa 29.33 (tosin kannattaa alkaa katsoa jo ainakin puolta minuuttia aikaisemmin). 

Ensimmäisen vaiheen häkellyttävän hieno laskeutuminen on kohdassa 37.50 – mutta tätäkin kannattaa katsoa jo hieman aikaisemmin, koska videolähetys laskeutuvasta rakettivaiheesta on näyttävä.

Avainsanat

Historiallinen kantorakettilaukaisu sunnuntaina klo 16.38 (päivitetty)

La, 02/18/2017 - 11:00 Jari Mäkinen
Falcon 9 KSC:n laukaisualustalla

Floridassa sijaitsevan Kennedyn avaruuskeskuksen legendaarinen laukaisualusta 39A oli lauantaina jälleen tositoimessa, kun alustan vuokrannut SpaceX koetti laukaista siltä ensimmäisen kantorakettinsa. Huoltolento avaruusasemalle jouduttiin kuitenkin peruuttamaan viime hetkellä ja sitä yritetään uudelleen sunnuntaina..

Päivitys sunnuntaina laukaisun jälkeen:

Lento sujui juuri suunnitelman mukaan. Dragon on matkalla kohti avaruusasemaa ja raketin ensimmäinen vaihe laskeutui alas – nyt voinee sanoa jo – rutiininomaisesti.

Päivitys lauantaina illansuussa:

Lauantainen laukaisu peruutettiin vain 13 sekuntia ennen raketin nousua, koska toisen vaiheen rakettimoottorin ohjauslaitteistosta saatiin omalaatuisia mittaustietoja. Laukaisu olisi saattanut silti mennä hyvin, mutta koska lukemat saattoivat olla merkki jostain toisesta, merkittävämmästä viasta, päätti lennonjohto pysäyttää lähtölaskennan ja koettaa laukaisua uudelleen sunnuntaina.

Koska laukaisu pitää tehdä juuri samaan aikaan kun Avaruusasema lentää laukaisupaikan päältä, siirtyi laukaisu lähes vuorokaudella eteenpäin. Uusi tavoitteena oleva lähtöaika on sunnuntaina klo 16.38 Suomen aikaa.

Alla on alkuperäinen juttu lauantaiaamulta.

---

Satelliittien laukaisuita tapahtuu nykyisin varsin paljon, emmekä viitsi niitä kaikkia seurata tarkemmin Tiedetuubissa, mutta tämä SpaceX:n kymmenes lento kansainväliselle avaruusasemalle on  monessakin mielessä tärkeä.

Ensinnäkin kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yhtiö käyttää vuokraamaansa entistä kuulentojen ja avaruussukkuloiden laukaisualustaa Falcon 9 -rakettinsa laukaisuun.

SpaceX:llä on näin ollen käytössään Floridassa tästä eteenpäin kaksi laukaisualustaa, joista tosin toinen, alkuperäinen hieman etelämpänä Canaveralin lentotukikohdan puolella oleva alusta on edelleen remontissa syyskuussa tapahtuneen Falcon 9:n räjähdyksen jälkeen. Onnettomuus paitsi keskeytti raketin lennot, niin myös vaurioitti pahasti laukaisualustaa. Näillä näkymin se saadaan kuntoon kesään mennessä; SpaceX on käyttänyt tätä tilaisuutta hyväkseen muokatakseen alustaa nykyaikaisemmaksi.

Yhtiö on ilmoittanut aikovansa laukaista piankin yhden raketin joka toinen viikko matkaan Floridasta, mutta ainakaan ihan heti tähän tahtiin ei varmasti päästä.

Toiseksi lento on merkittävä siksi, että kyseessä on ensimmäinen syyskuisen onnettomuuden jälkeinen lento Floridasta ja vasta toinen Falcon 9:n lento sen jälkeen, kun onnettomuuden todennäköinen syy saatiin selville. Kaikkiaan tämä on jo 30. Falcon 9:n lento, ja mikäli se sujuu hyvin, aikoo SpaceX laukaista hyvinkin nopeasti uusia lentoja matkaan Floridasta.

Valitettavasti samalla toiminnat yhtiön kolmannella laukaisualustalla Kaliforniassa ovat toissijaisia ja tästä kärsii myös suomalaissatelliitti Aalto-1, jonka pitäisi lähteä matkaan seuraavalla Kaliforniasta tehtävällä lennolla. Nyt lentoa on huhujen mukaan siirretty jo huhtikuulle.

Ja kolmanneksi lento tärkeä siksi, että se laukaisee Dragon-rahtialuksen avaruusasemalle. Aluksessa on 2490 kg rahtia.

Mukana on paljon kipeästi kaivattuja tarvikkeita, sillä joulukuussa venäläinen Progress-rahtari syöksyi laukaisun jälkeen Maahan. Asemalle on siten saatu jälleen viime aikoina hieman vähemmän rahtia mitä oli suunniteltu. 

Onneksi joulukuussa japanilainen HTV-6 pääsi onnellisesti perille (kuten kaikki japanilaisten rahtialuksen tähän mennessä) ja seuraava Progress on vuorossa myöhemmin tässä kuussa. Toivottavasti sen laukaisu sujuu hyvin.

Eräs edellisistä Dragon-aluksista saapumassa Kansainväliselle avaruusasemalle. Robottikäsivartta varten oleva tartuntakohta näkyy hyvin aluksen kyljessä.

Tämä on järjestyksessään kymmenes SpaceX:n tekemä lento avaruusasemalle. Dragonin paineistetussa osassa on 1530 kg tutkimuslaitteita, varaosia, ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita, ja sen paineistamattomassa osassa on kaksi aseman ulkopuolelle asennettavaa tutkimuslaitetta, joiden massa yhteensä on 960 kg.

Falcon 9 on tarkoitus laukaista matkaan tänään klo 17.01.32 Suomen aikaa ja jos kaikki sujuu lentosuunnitelman mukaan, saapuu Dragon-rahtialus 20. helmikuuta avaruusasemalle.

Se napataan kiinni aseman robottikäsivarrella ja asetetaan sen avulla kiinni aseman telakointiporttiin.

Sääolot ovat suotuisat laukaisulle 70 %:n todennäköisyydellä, mutta myös tekniset ongelmat saattavat vielä tulla eteen. Jo nyt lähtölaskennan aikana raketissa oli pieni heliumvuoto, joka saatiin kuitenkin nopeasti korjattua.

Kantoraketin ensimmäinen osa on jälleen tarkoitus palauttaa takaisin maan pinnalle, kuten SpaceX tekee nykyisin kaikilla laukaisuillaan. Se laskeutuu tällä kerralla takaisin kiinteälle maalle, Canaveralin niemimaalla noin 15 km 39A:n eteläpuolella olevalle laskeutumisiin varatulle maa-alueelle. Laskeutuminen tapahtuu noin seitsemän ja puoli minuuttia laukaisun jälkeen, jolloin Dragon-aluksen pitäisi olla puolestaan jo asettumassa kiertoradalle.

Laukaisua ja ensimmäisen vaiheen laskeutumista voi seurata jälleen SpaceX:n nettisivuilla.

Falcon 9:n ensimmäinen vaihe laskeutumassa Canaveralin "laskeutumisalue 1:lle".

Kuulentojen legendaarinen laukaisualusta heräsi taas henkiin

Ma, 02/13/2017 - 09:38 Jari Mäkinen
Laukaisualusta 39A

Floridassa sijaitsevan Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualusta 39A on todella historiallinen: siltä on laukaisu matkaan kuulentoja ja avaruussukkuloita vuodesta 1967 alkaen. Nyt se saa uuden elämän SpaceX:n uutena laukaisualustana. Ensimmäisen raketin koekäyttö tehtiin eilen.

Tämän tarinan juuret ovat 1960-luvulla ja avaruuskilpailussa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä.

Kun USA päätti lähettää ihmiset Kuuhun ja Nasa pisti pystyyn sitä varten massiivisen Apollo-ohjelman, tarvittiin jättimäisten Saturnus V -kuurakettien laukaisuun uusi laukaisukeskus.

Floridaan, ensimmäisten amerikkalaisten rakettien laukaisuun käytetyn Canaveralin lentotukikohdan pohjoispuolelta napattiin pala luonnonsuojelualuetta, ja sinne tehtiin Kennedyn nimeä kantava avaruuskeskus. Sen tunnetuin rakennus on suuri VAB, kuurakettien kokoonpanohalli, mistä raketit voitiin kuljettaa monsterimaisilla telaketjulaveteilla kahdelle laukaisualustalle.

Nämä saivat koodinimet LC-39A ja LC-39B, eli laukaisualustat 39A ja 39B. 

39A otettiin ensin käyttöön ja suurin osa Apollo-lennoista rytisi matkaan sen päältä. Ensimmäinen oli miehittämätön Saturnus V:n koelento Apollo 4 vuonna 1967, ja sen jälkeen Apollo 10 -lentoa lukuun ottamatta kaikki miehitetyt kuulennot laukaistiin sen päältä.

Kuulentojen jälkeen Nasa teki lentoja miehitetylle Skylab-avaruusasemalle ja Apollo-Sojuz -yhteislennon Neuvostoliiton kanssa, ja näilläkin lennoilla käytettiin Saturnus-raketeille sopivia laukaisualustoja 39A ja B. 

Kaikkiaan 12 Saturnus V -rakettia ja 82 sukkulalentoa lähetettiin matkaan laukaisualustalta 39A.

1970-luvun loppupuolella alustat muutettiin avaruussukkuloiden laukaisuun sopiviksi, ja ensimmäisen sukkulalennon jälkeen (vuonna 1981) alustat olivatkin tiiviissä käytössä toukokuuhun 2009 saakka, jolloin tehtiin viimeinen avaruussukkulan lento. Kyseessä oli Hubble-avaruusteleskoopin huoltolento STS-125, jolloin lennon tehnyt Atlantis nousi matkaan alustalta 39A ja samaan aikaan Endeavour oli varalla lähtövalmiina alustalla 39B.

Apollo 8 (vasemmalla) ja STS-127 Endeavour (oikealla)

Sukkula-ajan päätyttyä Nasa päätti palata Kuuhun ja tehdä uuden superraketin SLS. 39B varattiin sen käyttöön ja alustaa alustaa alettiin muuttaa uusia raketteja varten vuonna 2010. Uutta kuulentosuunnitelmaa on muutettu moneen kertaan sen koommin, mutta alustalta tehtiin pienten muutosten jälkeen lokakuussa 2009 nyttemmin koipussiin laitetun Ares I -raketin koelento uuden Orion-aluksen mallikappale nokassaan.

39A puolestaan laitettiin vuokrattavaksi, ja Falcon 9 -rakettejaan Canaveralin puolelta laukaiseva SpaceX päätti tarttua tilaisuuteen ja ottaa alustan käyttöönsä.

SpaceX allekirjoitti 20-vuotisen vuokrasopimuksen huhtikuussa 2014. 

Sen jälkeen alustaa on muutettu Falcon 9:n ja sen raskaamman Falcon 9 Heavy -version laukaisuun sopivaksi.

Alustan lähelle on tehty halli rakettien kokoonpanoa varten ja koko systeemi on suunniteltu sellaiseksi, että yhtiö voisi laukaista rakettejaan taivaalle jopa parin viikoin välein.

Saa nähdä miten tässä onnistutaan, mutta ensimmäinen lento on tiedossa nyt tällä viikolla: Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaava Dragon-rahtialus on aikomus lähettää matkaan lauantaina 18. helmikuuta.

Kuten SpaceX:n tapana on, se koekäytti rakettia nyt eilen. Kun Falcon 9:n rakettimoottorit heräsivät henkiin juuri ennen puoltayötä Suomen aikaa sunnuntaina, oli kyseessä taas yksi merkkitapaus 39A:n jo pitkässä historiassa.

Ja samalla se on uuden ajan alku. 

Tällä kerralla miehittämätön Dragon vienoin 2,4 tonnia rahtia avaruusasemalle, mutta vielä tänä vuonna alustalta laukaistaan matkaan (suunnitelman mukaan) Falcon 9 Heavy ja ensi vuonna vuorossa voivat olla jo miehitetyt Dragon-alukset.

Alusta voi olla myös Elon Muskin haaveilemien valtavien Mars-alusten lähetyspaikkana, mutta nämä lennot eivät toteudu kuin vasta 2020-luvun puolella (jos silloinkaan).

Yhtiöllä on pian kolme aktiivista laukaisualustaa

Laukaisualusta 39A:n käytön lisäksi SpaceX jatkaa Canaveralin puolella olevan alusta 40:n vuokraamista Yhdysvaltain ilmavoimilta. Alusta on parhaillaan remontissa viime syyskuussa tapahtuneen, Falcon 9:n lennot keskeyttäneen räjähdyksen jälkeen.

Raketti räjähti alustalla ollessaan, minkä vuoksi alusta ja sen ympärillä olevat tankkaus- ja laukaisulaitteistot kärsivät pahoja vaurioita. Laukaisut sieltä voidaan alkaa uudelleen kesällä.

Näiden lisäksi SpaceX laukaisee Falcon 9 -rakettejaan Kaliforniasta, Vandenbergin lentotukikohdasta, missä seuraavana tehtävän lennon mukana ratsastaa myös suomalainen Aalto-1.

Lennon ajankohdasta ei ole vielä varmuutta, koska nyt SpaceX:n huomio on siirtynyt jälleen USA:n itärannikolle Floridaan.

SpaceX:n suunnitelmana on purkaa lähes kaikki sukkula-ajan rakennelmat alustalta, mutta toistaiseksi ne ovat vielä paikallaan. Tämä piirros näyttää millaiseksi alusta ainakin alun perin haluttiin muuttaa.