Toukokuun alussa Vaasasta pohjoismaiselle matkalleen startannut Komeettarekka on parhaillaan Tanskan Århusissa reittinsä Suomesta katsottuna kaukaisimmassa paikassa, ja lähtee tänään illalla paluumatkalleen. Se pysähtyy vielä Kööpenhaminassa, Linköpingissä ja Södertäljessä ennen kuin rantautuu Turkuun sunnuntaina 18.5.

Turussa rekka pysähtyy Kauppatorille ja on siellä avoinna klo 9-18. Rekassa voi tutustua eurooppalaiseen Rosetta-luotaimeen, sen komeetan pinnalle marraskuussa laskeutuvaan Philae-laskeutujaan sekä yleisesti pyrstötähtiin.

Sen jälkeen maanantaina 19.5. ja tiistaina 20.5. rekka on Helsingissä Narinkkatorilla. Maanantaina rekassa vierailee myös ESAn Mark McCoughrean, tiedeohjelman ylin tiedotusvastaava ja Rosetta-lennon johtava tutkija.

Hän pitää myös yleisöesitelmän illalla yhdessä suomalaisten Rosetta-asiantuntijoiden kanssa Porthanian salissa PIII klo 17:15 alkaen. Luvassa on varmasti vuoden eräs jännittävimmistä avaruusalan esiintymisistä Suomessa, sillä kuulemme tuoreimpia tietoja tänä vuonna komeettansa luokse saapuvasta Rosetta-luotaimesta ja sen historiallisesta tutkimusmatkasta: tarkoitus on paitsi laskeutua ensimmäisen kerran pyrstötähden pinnalle, niin myös lentää sen mukana lähelle Aurinkoa ja seurata miten komeetat muuttuvat kuolleista likaisista lumipalloista kaasua hurjasti syökseviksi pysrtötähdiksi.

Tilaisuuden koko ohjelma on seuraava:

17.15 Tuoreimmat uutiset Rosetta-lennosta (Mark McCaughrean, ESA)
18.00 Suomalaiset mukana Rosetta-lennossa (Sini Merikallio, Ilmatieteen laitos)
18.20 Mikä ero on komeetalla ja asteroidilla? Aurinkokunnan pienkappaleiden omituinen elämä (Mikael Granvik, Helsingin yliopisto)
18.40 Osuuko komeetta Marsiin ensi lokakuussa vai ei? Siding Spring -komeetta suuntaa punaiseen planeettaan. (Markus Hotakainen, Tiedetuubi)
19.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma järjestetään Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII (Yliopistokatu 3, 00100 Helsinki) ja sinne on vapaa pääsy.

Rosetta-rekan idea perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Pohjoismaiselle kiertueelle lähtevä rekka varustetaan ja on myös suunniteltu suomalaisvoimin. Kiertuetta seurataan mm. ESAn Rosetta-blogissa, lennon Facebook-sivulla sekä twitterissä hakusanalla #rosettatour.

Runsaasti kuvia matkalta on myös Avaruusrekan Facebook-kuvakansiossa.

Kiertueen Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Rekan Suomen kiertueen jäljellä olevan osan aikataulu on seuraava:

18.5. Turku, Kauppatori klo 9-18
19.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9-18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9-18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9-18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9-16

Tervetuloa!

****

Huomio tiedotusvälineille:

ESAn Mark McCoughrean on tiedotusvälineiden tavattavissa maanantaina 19.5. iltapäivällä klo 15-17.

Lisätiedot ja McCoughreanin haastattelupyynnöt:
Jari Mäkinen (+33 6 37 01 51 90 tai jari.makinen@kupla.com).

Kaksi vuotta sitten Suomea kiertänyt Avaruusrekka lähtee jälleen matkaan! Toukokuussa se kiertää Suomen lisäksi Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia ja pysähtyy kaikkiaan 16 paikkakunnalla.

Nyt rekan kyytiin on lastattu Euroopan avaruusjärjestö ESAn komeettaluotain Rosettaa ja sen huikeaa tutkimusmatkaa esittelevä näyttely.

Matkallaan rekka pysähtyy monenlaisissa paikoissa, mutta kenties eksoottisin tapaaminen on 3. toukokuuta Oulussa, missä rekka ajaa Tiedekeskus Tietomaan pihaan ja tapaa siellä juuri avautuneessa Age of the Dinosaur -näyttelyssä dinosaurukset. Komeetat ovat dinojen tapaan taivaiden ammoisia jättiläisiä, ja todennäköisesti joko asteroidi tai komeetta, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, päätti dinosaurusten valtakauden maapallolla.

Huima matka pyrstötähden intiimiin elämään

Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti kiinnostavaa pyrstötähteä lentänyt Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna perille.

Se heräsi pitkästä horroksestaan tammikuussa ja lähestyy nyt komeettaa nimeltä 67P/Churyumov–Gerasimenko. Näillä näkymin Rosetta saapuu sen luokse nyt toukokuussa ja alkaa kiertää sitä elokuussa. Marraskuussa se lähettää komeetan ytimen pinnalle laskeutujan.

Ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja näkee miten kuollut, jäinen komeetan ydin herää henkiin Auringon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu vähitellen hurjasti kaasua syökseväksi pyrstötähdeksi.

Koskaan aikaisemmin emme ole päässeet katsomaan näin läheltä ja intiimisti: miten pyrstötähti toimii ja mistä se oikein koostuu? Kyseessä on samalla myös matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa.

Rosetta on eräs ihmiskunnan hurjimmista nykyajan tutkimusmatkoista!

Suomella on olennainen osa lennolla. Rosetta-luotaimessa ja Philaessa on mukana kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Myös Rosettaa koossa pitävä runko on suomalaista tekoa.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kehottaa kaikkia osallistumaan vuosittain järjestettävään GLOBE at Night -havaintokampanjaan, missä kartoitetaan valosaasteen, eli taivaalle siroavan keinovalon määrää eri puolilla maailmaa.

Kampanja on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Siinä ihmisiä pyydetään havaitsemaan taivaalta eri tähtikuvioita ja vertaamaan tulostaan projektin tarjoamiin karttoihin. Kohteena nyt alkuvuonna on iltataivaalla hyvin näkyvä ja helposti tunnistettava Orion. Valosaasteisilla paikkakunnilla tähtiä näkyy vähemmän.

GLOBE at Night -kampanjaan osallistuminen on helppoa, sillä tehtävänä on yksinkertaisesti laskea näkyviä tähtiä. Tarkemmat ohjeet ovat alla, mutta tiivistetysti: mene ulos illalla Auringon jo laskettua hyvä aikaa sitten, anna silmiesi sopeutua pimeään, etsi Orion, vertaa tähtiä karttaan ja laske montako tähteä pystyt näkemään. Kun havaitsijat eri paikkakunnilla eri puolilla maailmaa tekevät samoin ja raportoivat havaintonsa kampanjan verkkosivujen kautta, saadaan koottua kartta maailmanlaajuisesta valosaasteen jakaumasta.

Kartat tulevat kaikkien katsottavaksi ja aiempien vuosien tuloksia voi tarkastella tällä sivulla. Viime vuonna vuonna 2013 projektiin osallistui liki 16 500 havaintoa 89 eri maasta.

Karttojen tekemisen ohella kampanjalla halutaan myös levittää tietoisuutta valosaasteesta ja sen vaikutuksista. Valosaaste paitsi häiritsee tähtitaivaan näkemistä, myös aiheuttaa haittaa ihmisille ja ekosysteemeille. Suomessa valosaastetta tutkii mm. Suomen ympäristökeskus ja tutkimuksen tulokset on koottu Valon varjopuolet -kirjaan (Gaudeamus).

Otsikkokuvassa on astronautti André Kuipersin avaruusasemalta ottama kuva Skandinaviasta ja Suomen eteläosista. Kuvassa näkyy hyvin kuinka laajalle valaistus on levittäytynyt; suuri osa tästä taivaallekin valoa paistavasta valaistuksesta on turhaa.

Tämän vuoden GLOBE at Night kerää tuloksia seuraavilla ajanjaksoilla:

20.-29. tammikuuta (kohdetähtikuviona Orion) - tämä on jo mennyt
19.-28. helmikuuta  (Orion)
21.-30.maaliskuuta (Orion)
20.-29. huhtikuuta (Leijona)
Touko-heinäkuussa koko Suomessa on liian valoisaa havaintojen tekemiseen
15.-24. elokuuta  (Herkules)
15.-24. syyskuuta  (Joutsen)
14.-23. lokakuuta (Pegasus)
12.-21. marraskuuta (Perseus)
11.-20. joulukuuta  (Perseus)

Ohjeet:

1. Etsi havaittava tähtikuvio taivaalta käyttäen apuna vaikkapa planisfääriä, tähtikarttaa tai Globe at Night -sivustoa (englanniksi).

2. Selvitä havaintopaikkasi pituus- ja leveysasteina vaikkapa kännykän navigaattorin tai Google Mapsin avulla.

3. Mene ulos vähintään tunti auringonlaskun jälkeen ja anna silmiesi tottua hämärään. Vältä havaintojen tekoa kun Kuu on noussut, sillä se haittaa kirkkaudellaan taivaan pimeyden arviointia.

4. Vertaa havaitsemaasi tähtikuviota vertailukarttoihin. Montako tähteä näet?

5. Raportoi havaintosi verkkolomakkeella (suomeksi).

Huom! Jos täytät lomaketta ulkosalla esim. älypuhelimella, kannattaa valita kohdan 1. alalaidan "vaihda yönäkymään" -linkkiä. Se muuttaa lomakkeen punertavaksi, jolloin hämäränäkösi ei kärsi.

Teksti on muokattu Ursan julkaisemasta tiedotteesta.