Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi

Kierros Kuun ympärillä

Kierros Kuun ympärillä

"Kuu on harmaa – tai täysin väritön – ja näyttää siltä, kuin se olisi pelkkää betonia", totesi Apollo 8 -lennon astronautti James Lovell vuonna 1968. Lennon kolmehenkinen miehistö olivat ensimmäiset ihmiset, jotka pääsivät katsomaan Kuun pintaa läheltä.

Jari Mäkinen
07.11.2017

"Kuun pinta näyttää kuin hiekkakasalta, missä lapseni ovat olleet temmeltämässä pitkän aikaa", jatkoi samalla lennolla ollut William Anders. 

"Pinta on täysin rösöistä ja rikkoutunutta, vain töyssyjä ja reikiä."

Monet muutkin Apollo-lentojen astronautit ovat kuvailleet monin eri sanamuodoin sitä, kuinka omituinen ja harmaan väritön Kuun pinta on. Nyt kuitenkin tämän voi helposti katsoa myös itse hyppäämällä Lunar Reconnaissance Orbiter -luotaimen kyytiin.

Seán Doran on tehnyt luotaimen kameran ottamista kuvista hienon videon, joka näyttää yhden kierroksen Kuun ympäri. Video näyttää hyvin, kuinka Kuulla on kaksi selvästi erilaista puolta ja kuinka sen pinnan aines, niin sanottu regoliitti, on todella harmaata.

Itse asiassa yksi syy siihen, miksi Kuu näyttää hyvin harmaalta, on sen varsin pieni heijastuvuus: keskimäärin Kuun pinta heijastaa vain noin 12% siihen osuvasta valosta.

Tosin Kuun tapauksessa tässä on suuria vaihteluita, koska suoraan valon suunnasta katsottaessa pinta heijastaa jopa hyvin voimakkaasti valoa takaisinpäin: Kuun pinta on hyvin rosoista, joten valon tullessa sivulta on siinä paljon pieniä varjoalueita, mikä ilmakehän tasoittavan vaikutuksen puuttuessa tarkoittaa sitä, että maisemassa on paljon pieniä mustia alueita. 

Kun valo tulee pintaan kohtisuoraan, ei näitä mustia alueita ole, vaan koko pinta näyttää valaistulta. Tämän niin sanotun oppositioilmiön vuoksi myös täysikuu näyttää paljon kirkkaammalta kuin Kuu olisi muutoin.

Video: Seán Doran, alkuoperäiset kuvat: NASA / LROC

PS. Doran on koostanut muitakin kauniita videoita. Niitä voi katsoa mm. hänen Twitter-tililtään @_TheSeaning

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
Yleinen suhteellisuusteoria hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Kuulentojen epäilijöille nieltävää: kaikki Apollo-laskeutumispaikat kuvattu
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027

Missä on paras marjapaikka? Satelliitti kertoo.

Toimitus

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä NASA Europa Challenge -sovelluskilpailu on edennyt loppusuoralle. Tuomaristo valitsi finaaliin yksitoista joukkuetta, joiden sovellukset edistävät avoimen satelliittidatan avulla muun muassa siitepölyseurantaa, helpottavat maastopalojen ennustamista ja auttavat parhaiden marjapaikkojen löytämisessä.

 

Finaaliin valitut sovellukset kehittävät esimerkiksi ympäristön ja säätilojen seurantaa. Tällaisia sovelluksia ovat maastopalojen ennustamista tehostava AWARE Algo Wildfire Analysis & pREdiction (joukkueen kotimaa Iso-Britannia), säätietoa 4D-muodossa esittävä World Weather (Jordania ja Suomi), siitepölymäärien seurantaa helpottava Smart Pollen Monitor (Saksa) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia visualisoiva Agro Sphere (Yhdysvallat).

Maataloutta ja luonnovarojen kestävää käyttöä edistäviä sovelluksia ovat otsikkokuvassakin oleva parhaita marjapaikkoja paikantava Satellio Berry Monitor (Suomi), peltojen optimaalisen kastelun mahdollistava  Farmate (Suomi) ja droneteknologiaa vedenlaadun valvonnassa hyödyntävä Drone Trek (Suomi).

Kaupunkiympäristössä toimivia finaaliehdokkaita edustavat kolmiulotteisia kaupunkikarttoja kehittävä 3D Open Street Map (Italia), kaupunkien historiallista ja tulevaa kehitystä havainnollistava Perfekt City (Suomi), ja erilaiset tapahtumat löytävä Festapp (Suomi). Lisäksi finaalissa kisaa moniulotteisten tiedostojen visualisoinnin mahdollistava MuViAS: Multi Dimension Viz & Analysis Suite (Italia).

”Tänä vuonna on kisassa mukana uusia kiinnostavia ideoita, joista monesta varmasti kuullaan vielä tulevaisuudessa”, sanoo tuomaristoon kuuluva Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.

”Avaruudesta saatavan satelliittidatan määrä kasvaa koko ajan, ja sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. NASAn ja ESAn tuottamat satelliittikuvat ovat jopa maksutta kaikkien käytettävissä.  Tämänkin kilpailun sovellukset ovat avointa koodia, joten ne ovat myöhemmin vapaasti hyödynnettävissä.”

Voittaja ratkeaa 31. elokuuta

Suomalaisista ja kansainvälisistä avaruus-, satelliitti- ja ilmastoalan asiantuntijoista koostuva tuomaristo painotti valinnassa erityisesti sovellusten teknistä vaativuutta sekä niiden toteutusta ja toimivuutta. Lisäksi he arvioivat sovellusten käyttöliittymiä, sovelluksia esitteleviä verkkosivua ja ideoiden merkityksellisyyttä. Osallistujien joukko oli kansainvälisin koko viidettä kertaa järjestettävän kilpailun historiassa: 21 tiimin joukossa oli edustajia muun muassa Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.

NASA Europa Challenge tähtää tänä vuonna elinolojen kehittämiseen metropolialueilla. Suomen valinta kisapaikaksi oli luonteva: avaruusbuumi on synnyttänyt maahamme jo lukuisia alan startup-yrityksiä, ja Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut Suomen uudeksi avaruuskiihdyttämönsä kotipaikaksi.

”Ja Helsinki on maailmalla tunnettu yhtenä parhaista kaupungeista elää ja asua”, Jaan Praks muistuttaa.

Finalistijoukkueet kutsutaan mentoroitaviksi 29.–30. elokuuta Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella järjestettäviin työpajoihin. Kilpailun voittaja julkistetaan 31. elokuuta Espoossa Nokian Executive Learning Centerissä järjestettävässä tilaisuudessa klo 13 alkaen. Voittajille jaetaan 6 000 euron rahapalkinto.

 

Juttu perustuu kilpailun tiedotteeseen.

Cassinin syöksy kuolemaan on alkanut

Lennonjohtajia lennonjohdossa
Lennonjohtajia lennonjohdossa
Cassini syöksyy Saturnuksen kaasukehään
Jari Mäkinen

Nyt se on menoa: Cassini ohjattiin 15. heinäkuuta radalle, jolla se tulee syöksymään Saturnukseen 15. syyskuuta. Kaliforniassa, Pasadenassa oleva lennonjohto käskytti luotainveteraanin käyttämään moottoriaan siten, että edessä oli varma tuho.

Cassini-lennon projektipäällikkö Earl Maize (vasemmalla) ja lennon operaatiojohtaja Julie Webster olivat itse konsoleiden ääressä Jet Propulsion Laboratoryssä heinäkuun 15. päivänä, kun luotaimelle lähetettiin viimeisen ratamuutoksen tekevä käskysarja.

Luotain ohjattiin radalle, jolla se tekee vielä kymmenen kierrosta Saturnuksen ympärillä, koko ajan tullen lähemmäksi sen pilvikerrosta. Viiden viimeisen kierroksen aikana luotain viiltää jo kaasukehän yläosien läpi niin, että ratanopeus hidastuu sen verran, että lopulta luotain sukeltaa Saturnukseen.

Tämä on tieteellisesti erittäin kiinnostava tapa sanoa jäähyväiset, sillä kierros kierrokselta saadaan yhä tarkempia ja jännempiä havaintoja niin kaasukehästä ja sen pilvistä kuin myös renkaista. 

Jos jotain yllättävää ilmenee, niin uusia ratamuutoksia voidaan vielä tehdä – mutta todennäköisesti tämä oli sitten tässä.

Cassini on käyttänyt lähes 20 vuotta kestäneen avaruusmatkansa aikana päämoottoreitaan 360 kertaa. Tärkein näistä oli heinäkuun ensimmäisenä 2004 tapahtunut poltto, jolla luotain asettui kiertämään Saturnusta pitkän planeettainvälisen lentonsa päätteeksi.

Sen jälkeen moottoreilla on tehty ratamuutoksia, jotka ovat vieneet Cassinin tutkimaan Saturnusta ja sen renkaita eri puolilta sekä tekemään kuiden ohilentoja. 

Lennon alussa moottoreita suunniteltiin käytettäväksi enemmänkin, jopa 492 kertaa, mutta siihen ei ole ollut tarvetta. Luotaimen rataa on onnistuttu pitämään haluttuna erittäin tarkasti, mikä osaltaan on tehnyt mahdolliseksi sen, että luotain on ollut toiminnassa Saturnuksen kiertoradalla suunnitellun neljän vuoden sijaan yli 13 vuotta.

Cassini syöksyy Saturnuksen kaasukehään

Jos kaikki sujuu laskelmien mukaan, alkaa Cassinin surmansyöksy 15.9. klo 13.44 Suomen aikaa.

Saturnuksen kaasukehä alkaa silloin vaikuttaa luotaimeen ja mitä alemmas luotain vajoaa, sitä voimakkaammin kaasu hidastaa vauhtia, lämmittää luotaimen pintaa ja koettaa kääntää sitä pois asennostaan. 

Cassini pitää monia tutkimuslaitteitaan päällä koko ajan ja asennonsäätöjärjestelmä pyrkii suuntaamaan lautasantennin kohti Maata mahdollisimman pitkän. Luotain lähettää tietojaan viimeiseen saakka; arvioiden mukaan viimeinen signaali Cassinista kuullaan Maassa klo 17.08 Suomen aikaa.

Se, että toimiva luotain ajetaan tietoisesti kamikazesyöksyyn, vaikuttaa hieman omituiselta – mutta se ei ole.

Vaikka Cassini toimii hyvin, on se jo ikääntynyt ja käyttää monia varajärjestelmiä. Se saattaa rikkoontua lopullisesti koska tahansa. Kannattaa muistaa, että luotain on suunniteltu 1980-luvulla ja rakennettu 1990-luvulla.

Hallitulla syöksyllä halutaan varmistaa se, ettei luotain jää kiertämään holtittomasti Saturnusta ja osu vahingossakaan johonkin sen kiinnostavista kuista. Kuista kun on löydetty monia elämän rakennusaineita ja on mahdollista, että jossain niistä olisi tosiaan alkeellista elämää.

Ei olisi kiva, jos rampa Cassini syöksyisi tuon elämän sekaan.

Kaikella on lisäksi oma aikansa: nyt on hyvä hetki alkaa jo suunnitella uutta lentoa Saturnukseen – sellaista, joka voisi mennä uuden tekniikan avulla tutkimaan tuota mahdollista elämää paremmin ja tarkemmin kuin Cassini.

Video: Kierrätysalus laukaistiin matkaan kierrätysraketilla

Video: Kierrätysalus laukaistiin matkaan kierrätysraketilla

Liikenne Kansainväliselle avaruusasemalle ja sieltä pois on ollut vilkasta viime aikoina.

Jari Mäkinen
07.06.2017

Dragon & Falcon 9

Yllä olevassa videossa laukaistaan 3. kesäkuuta matkaan tuorein Dragon-avaruusrahtari, joka on monessa mielessä historiallinen. Ensinnäkin kyseessä on kierrätetty alus: tämä sama alus teki lennon avaruusasemalle vuonna 2014 ja on sen jälkeen kunnostettu uutta lentoa varten. SpaceX -yhtiön Dragon on ainoa avaruusaseman rahtialuksista, joka voi myös palata takaisin Maahan, ja alukset on suunniteltu suurelta osin uudelleenkäytettäviksi.

Kierrätysmenoa on myös kantoraketissa, sillä aluksen avaruuteen laukaisseen Falcon 9:n ensimmäinen vaihe palasi jo tuttuun tapaan takaisin alas. Se tullaan käyttämään myöhemmin uudelleen. Tämä raketti ei kuitenkaan ollut aiemmin lentänyt, mutta seuraavana vuorossa oleva Falcon 9:n lento käyttää kierrätettyä rakettivaihetta. Se on jo toinen tällainen kierrätysraketti.

Historian siipien havinaa viime lauantain lennolle tuli myös siitä, että kyseessä oli sadas Kennedyn avaruuskeskuksen alustalta LC-39A tehty laukaisu.

Cygnus alas

Dragon-alus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 5. kesäkuuta, ja asemalla aiemmin ollut Cygnus-rahtari teki sille tilaa lähtemällä paluumatkalleen 4. kesäkuuta. 

Kyseessä oli suomalaisittain tärkeä alus, koska se vei mukanaan avaruuteen Aalto-2 -satelliitin. 

Jätteillä ja käytöstä poistetuilla tavaroilla täytetty Cygnus tulee tuhoutumaan Maan ilmakehään pudotessaan, mutta vasta viikon kestävän paluumatkan jälkeen. Alus voisi palata nopeamminkin, mutta sillä on tekemistä: ensinnäkin se lähettää matkaan vielä neljä pikkusatelliittia, jotka ovat sen mukana, ja toiseksi alusta käytetään tulipalotutkimukseen. Kyseessä on jo aiemminkin Cygnus-aluksilla tehty testi, missä niiden sisällä sytytetään hallitusti tarkoituksella tulipalo. Sen etenemistä ja käyttäytymistä kuvataan sekä tutkitaan, jotta tästä avaruuslentojen eräästä suurimmasta vaarasta saadaan näin lisätietoja. 

Nyt asemalla oleva Dragon-alus puolestaan palaa takaisin Maahan noin kuukauden kuluttua. Sen mukana tulee alas puolitoista tonnia tieteellisten kokeiden näytteitä, astronauttien henkilökohtaisia tavaroita ja laitteita, joiden ei haluta tuhoutuvan.

Avaruuslentäjiä ylös ja alas

Viime marraskuusta avaruusasemalla olleet Oleg Novitski ja Thomas Pesquet laskeutuivat Sojuz-aluksellaan kesäkuun 2. päivänä, siis viime viikon perjantaina. Heidän mukanaan asemalle lentänyt Peggy Whitson jäi asemalle vielä neljäksi kuukaudeksi, sillä venäläiset ovat toistaiseksi pienentäneet oman miehistönsä kokoa kolmesta kahteen ja näin Whitsonille tarjoutui tilaisuus jäädä asemalle vielä vähäksi aikaa. 

Whitsonista tuli jo elokuussa pisimpään avaruudessa kaiken kaikkeaan ollut amerikkalainen ja lopulta hänen lennostaankin tulee lähes ennätyksellisen pitkä. Se jää uupumaan vain pari kuukautta kovasti mainostetusta vuoden mittaisesta lennosta, joka päättyi viime vuonna.

Parhaillaan Whitsonin kanssa asemalla ovat Jack Fischer ja Fjodor Jurshikhin, eli miehistön koko on nyt vain kolme. Takaisin normaaliin kuuteen päästään ensi kuussa, kun seuraava Sojuz-alus lähetetään matkaan. Sen kyydissä ovat Nasan Randy Bresnik, Roskosmoksen Sergei Ryazanskij ja ESAn italialaisastronautti Paolo Nespoli. 

60-vuotiaalle Nespolile kyseessä on jo kolmas lento avaruuteen; veteraani pääsi vielä yhdelle lennolle, koska on hyvissä voimissa ja kaikki ESAn vuonna 2009 rekrytoimat kuusi astronauttia ovat tehneet yhden lennon. Kuusikosta seuraavana matkaan pääsee Alexander Gerst, joka lähtee toiselle lennolleen ensi vuonna.

Thomas ja juustoa

Thomas Pesquet on parhaillaan Kölnissä Euroopan astronauttikeskuksessa, missä hän totuttautuu taas elämään painovoiman alla ja missä hänelle tehdään lääketieteellisiä kokeita. Hän sai myös syödäkseen lentonsa mukaan nimettyä juustoa – normandialainen astronautti oli varmasti kaivannut lentonsa aikana camembertia!

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
Yleinen suhteellisuusteoria hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Kuulentojen epäilijöille nieltävää: kaikki Apollo-laskeutumispaikat kuvattu
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027

Video: Cassinin ensimmäinen uskalias Saturnuksen lähiohitus onnistui, mutta mitä on luvassa tämän jälkeen?

Video: Cassinin ensimmäinen uskalias Saturnuksen lähiohitus onnistui, mutta mitä on luvassa tämän jälkeen?

Cassini teki eilen ensimmäisen todella uskaliaista Saturnuksen ohilennoistaan, jotka vievät luotainveteraanin Saturnusta peittävien pilvien päältä ja sen renkaiden alapuolelta läpi alueen, missä saattaa olla paljonkin pieniä kivi- tai jäähitusia. Jotta mahdolliset törmäykset eivät olisi vaurioittaneet luotaimen elintärkeitä osia, oli sen suuri lautasantenni käännetty suojakilveksi menosuuntaan

Jari Mäkinen
27.04.2017

Siksi luotain otti yhteyttä Maahan vasta tänään – mutta jännitys lennonjohdossa (ja luonnollisesti muuallakin) oli suuri: kyseessä oli yli vuosikymmenen kestäneen lennon vaarallisin temppu sitten Saturnukseen saapumisen. Ei ollut lainkaan varmaa, että yhteys palautuisi normaalisti, mutta niin kävi.

Juuri tätä kirjoitettaessa ovat ensimmäiset tiedot ohilennosta ovat tulossa Maahan Nasan Kaliforniassa olevan maa-aseman kautta. Nasan jännä Deep Space Network -antennien toiminnasta reaaliajassa kertova sivusto näyttää mikä antenni missäkin kuuntelee mitäkin luotainta – ja Goldstone on juuri nyt yhteydessä Cassiniin.

Yllä oleva Nasan video kertoo tarkemmin mitä Cassini on tehnyt tähän mennessä ja mitä sen edessä vielä on ennen 15. syyskuuta tapahtuvaa syöksyä Saturnukseen. Videolla on myös visualisointi siitä, miten luotain suhahti eilen planeetan ja sen renkaiden välistä.

Lopussa näytetään myös lennon loppu, eli se, miten Cassini putoaa suurella nopeudella Saturnuksen kaasukehään ja koettaa pitää koko ajan antenninsa kohti Maata. Se lähettää tietoja ja kuvia viimeiseen saakka.

Kun viimein yhteys katkeaa siihen, päättyy eräs ihmiskunnan suurimmista ja tutkimusmatkoista.

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
Yleinen suhteellisuusteoria hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Kuulentojen epäilijöille nieltävää: kaikki Apollo-laskeutumispaikat kuvattu
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027

Video: Millainen on Aalto-2:lle kyydin avaruuteen antavan Cygnus-rahtialuksen lento?

Video: Millainen on Aalto-2:lle kyydin avaruuteen antavan Cygnus-rahtialuksen lento?
Jari Mäkinen
15.04.2017

Tänään lauantaina on enää kolme vuorokautta Aalto-2:n laukaisuun. Pikkusatelliitti saa kyydin taivaalle Cygnus-avaruusrahtarilla, ja tämänpäivänen video kertoo sen lennosta.

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
Yleinen suhteellisuusteoria hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Kuulentojen epäilijöille nieltävää: kaikki Apollo-laskeutumispaikat kuvattu
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027

Video: Aalto-2:n neljäs lähtölaskentavideo tekee paljastuksia 60-vuotiaasta Atlas V -kantoraketista

Video: Aalto-2:n neljäs lähtölaskentavideo tekee paljastuksia 60-vuotiaasta Atlas V -kantoraketista
Jari Mäkinen
14.04.2017

Millainen on Atlas V, Cygnus-rahtialuksen ja Aalto-2:n sen sisällä avaruuteen laukaiseva kantoraketti?

Kyseessä on jo 60-vuotias mannertenvälinen ohjus, joka on tosin vuosikymmenten kuluessa kokenut monta kauneusleikkausta ja saanut pintansa alle paljon uutta tekniikkaa. Oikeastaan vain nimi on sama kuin aikanaan myös ensimmäiset amerikkalaiset astronautit kiertoradalle laukaisseella raketilla...

Suosituimmat tänään

Tuhat satelliittia pään päällä
Yleinen suhteellisuusteoria hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Kuulentojen epäilijöille nieltävää: kaikki Apollo-laskeutumispaikat kuvattu
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027

Törmäysvaara Marsissa: Nasan luotain teki ratamuutoksen pikku paniikissa

Maven ja Mars
Maven ja Mars
Jari Mäkinen

Marsia tutkiva Nasan Maven-luotain olisi törmännyt todennäköisesti Marsin kuuhun Phobosiin huomenna maanantaina, ellei sille olisi tehty viime viikolla ratamuutosta. 

Onneksi Nasan lennonjohto huomasi ajoissa luotaimen olevan törmäyskurssilla Phobos-kuun kanssa, jotta se ennätti komentamaan luotaimen tekemään pienen ratamuutoksen.

Maven sytytti rakettimoottorinsa lyhyeen polttoon viime tiistaina, jolla rataa saatiin käännettyä sen verran sivuun, ettei luotain ollut enää törmäyskurssilla. Lennonjohdon mukaan ilman ratamuutosta törmäys olisi ollut "hyvin todennäköinen" huomenna maanantaina.

Phobos on epämuotoinen, todennäköisesti Marsin ympärilleen nappaama asteroidi, joka on kooltaan noin 22 x 70 km. Se kiertää planeettaa noin 6000 kilometrin korkeudessa.

Koska Maven kiertää Marsia varsin soikealla radalla, jonka korkein kohta on noin 6100 kilometrin korkeudessa, on näillä kahdella pieni riski törmätä toisiinsa aina silloin tällöin. Nämä mahdolliset törmäysajat on luonnollisesti laskettu ennalta Mavenin lennonjohdossa, mutta tämä oli jostain syystä jäänyt huomioimatta.

Maven on kiertänyt punaista planeettaa jo kolmen vuoden ajan ja sen seurana Marsin kiertoradalla on tällä hetkellä viisi muuta toimivaa avaruusluotainta: kaksi eurooppalaista, yksi amerikkalainen ja yksi intialainen. 

Lisäksi Marsia kiertää kahdeksan vanhempaa avaruusalusta, jotka ovat sammuneet.

Tapaus kiinnittää osaltaan huomiota siihen, että pian myös Marsissa kaivataan koordinoitua avaruuslennonjohtoa, joka tarkkailee missä mikin luotain on menossa ja ovatko ne kuiden lisäksi törmäyskurssilla toistensa kanssa. 

Phobosin lisäksi Marsilla on toinenkin kuu, Deimos, ja suunnitelmien mukaan 2020-luvun puoliväliin Marsiin lähetetään kuusi luotainta lisää, jos pelkästään nyt toteuttamisvaiheessa olevat hankkeet huomioidaan.

Nasa vastaan SpaceX – onko tässä nykyajan avaruuskilpailu?

Nasa vastaan SpaceX – onko tässä nykyajan avaruuskilpailu?

Lyhyesti: kyllä. Mutta samalla myös ei suoranaisesti. Asia on monimutkainen ja vaatii pitkähkön selityksen.

Avaruusyhtiö SpaceX ilmoitti johtajaperustajansa Elon Muskin suulla eilen lähettävänsä ensi vuoden lopussa kaksi avaruusturistia noin viikon kestävälle matkalle Kuun ympäri. 


Fly me to the moon ... Okhttps://t.co/6QT8m5SHwn

— Elon Musk (@elonmusk) February 27, 2017

Ilmoitus tuli selvästi yllätyksenä myös Nasalle, joka suunnittelee tekevänsä ensimmäisen miehitetyn kuulennon uudella Orion-aluksellaan vasta vuonna 2021.

Nasan visiossa yksityiset yhtiöt voivat kyllä hoitaa avaruusliikennettä omilla aluksillaan Maan lähellä, mutta kauempana vastuun lennoista kantaisi Nasa pitkään ja hartaasti tehdyllä, mutta silti hyvin perinteisellä Orionilla.

Avaruusjärjestö julkaisikin tiistaina kommentin, jota voi tulkita kahdella tapaa: se kannustaa kaupallisia toimijoita kurottamaan korkeammalle, mutta samalla se kehottaa SpaceX-yhtiötä keskittymään olennaiseen, eli astronauttien avaruusasemalle ja takaisin kuljettamiseen sopivan aluksen kehittämiseen.

Yleistäen Nasa kehuu yritteliästä teiniä, mutta kehottaa pysymään pois omalta tontiltaan. Maailmanmahtavaa avaruusjärjestöä varmasti kismittää kovasti se, että SpaceX on tuottanut sille viime aikoina useita pahoja arvovaltatappioita. 

Ensinnäkin SpaceX, avaruudesta(kin) innostuneen miljardöörin perustama pikkufirma tuli kuin tyhjästä vuonna 2002 ja alkoi nakertaa Nasan ja perinteisten ilmailu- ja avaruusyhtiöiden yhteistyökuviota. Etenkin Boeing ja Lockheed-Martin ovat edelleen hieman pallo hukassa sen suhteen, mitä SpaceX:n ja sen hankkeiden kanssa tulisi tehdä.

Toiseksi yhtiö ilmoitti alkavansa tekemään laukaisun jälkeen alas laskeutuvia raketteja ja leikkaavansa dramaattisesti avaruuteen lentämisen hintaa.

Kolmanneksi SpaceX ilmoitti lähettävänsä Dragon-aluksensa Marsiin nopeammin kuin Nasa pystyy lähettämään sinne luotaimia. 

Neljänneksi Elon Musk julkisti viime vuonna massiivisen suunnitelmansa Marsin asuttamisesta. Sen mukaan yhtiön suuret avaruusalukset suuntaisivat punaiselle planeetalle samaan aikaan kun Nasan astronautit olisivat vielä hädin tuskin Kuuta katselemassa.

Ja nyt viidenneksi Musk on lähettämässä Dragonin miehitetyn version Kuuta kiertämään olennaisesti Nasan ja ESAn lentoa nopeammin. Turistit olisivat kiertäneet Dragonilla Kuun ennen kuin Orionin miehittämätön koelento olisi edes päässyt matkaan.

Viime vuosina Nasa on tiedottanut pienistäkin Orion-aluksen ja sen SLS-kantoraketin edistysaskelista suurina hyppäyksinä eteenpäin, maalannut visioita tulevista huikeista avaruuslennoista ja koettanut häivyttää aikataulun taustalle. Tässä valossa Nasa on saanut koko ajan takkiinsa, kun SpaceX on kertonut uusista tekemisistään.

Lista on hengästyttävä, mutta heti kannattaa muistaa se, että SpaceX ei ole toistaiseksi tehnyt miehitettyjen avaruuslentojen alalla muuta kuin lähettänyt miehittämättömiä aluksia avaruusasemalle, kehittänyt sen miehitettyä versiota kulisseissa ja soittanut suuta. 

Dragon-aluksen miehitetty versio, Dragon 2, lentää vasta kauniissa kuvissa. Se on edelleen kehitteillä, eikä sitä ole kunnolla testattu. Falcon 9 -raketin kelpoisuutta miehitettyjen lentojen tekemiseen on epäilty ja SpaceX:n kokemus toiminnasta Maan lähiavaruuden ulkopuolella on olematonta.

Musk ja SpaceX ovat aikaisemminkin heittäneet ilmaan utopistisia ajatuksia, mutta vaikka aikataulu on mennyt moneen kertaan uusiksi, on se toistaiseksi tehnyt kaiken lupaamansa. 

Uudelleenkäytettävä Falcon 9:n ensimmäinen vaihe on tuorein esimerkki. Sille naurettiin, ensimmäisille epäonnistumisille ilkuttiin, mutta nyt rakettien suorituksia ihaillaan (vaikka ensimmäinen uudelleenkäytetty raketti ei olekaan vielä lentänyt).

Hyvin todennäköisesti nytkin tulee käymään samaan tapaan, ainakin kuulentojen ja Dragonin Mars-matkan suhteen. Lennot toteutuvat, mutta aikataulu ei varmaankaan ole luvattu.

Tämä onkin ollut SpaceX:n hyvä puoli tähän mennessä: se on tehnyt asioita nopeasti ja uhonnut tekevänsä vieläkin nopeammin, mutta se ei ole antanut luvattujen päivämäärien sotkea tekemistä  kunnolla. Yhtiön historiassa on jo koko joukko epäonnistumisia, jotka olisivat kenties saaneet monet jättämään leikin kesken, mutta Musk on puskenut eteenpäin. 

Ja varmasti tekee niin nytkin.

Nasa puolestaan katsoo varmasti tulokasta sekä muita uuden ajan avaruusyhtiöitä samalla ihaillen ja harmitellen.

Ihaillen siksi, että Nasassa (kuten ESAssa ja perinteisissä avaruusyhtiöissäkin) on paljon väkeä, jotka haluaisivat tehdä asioita puhtaalta pöydältä ilman historian ja byrokratian painolastia. Kaupallinen toimija voi toimia myös vapaammin kuin valtion organisaatio, jota syytetään heti ongelmien ilmaantuessa verovarojen väärinkäytöstä. Ei ihme, että avaruusjärjestöt ovat ylivarovaisia. 

Ihailua tulee varmasti myös siitä, että yhtiön ansiosta yleinen kiinnostus avaruuslentoja ja sen mahdollisuuksia kohtaan on korkeammalla kuin pitkiin aikoihin. Nasa on varmasti saanut takavuosina lisärahoitusta osin juuri siksi, että SpaceX on tehnyt alasta seksikkäämpää.

Harmitellen siitä syystä, että mediasirkus unohtaa helposti sen kaiken työn, mitä avaruusjärjestöt ovat tehneet vuosikymmenien kuluessa avaruuslentojen edistämiseksi. Tulokkaat pääsevät ikään kuin valmiiseen pöytään. 

SpaceX:n ja Dragon-aluksen tapauksessa Nasa on rahoittanut varsin olennaisesti yhtiön avaruusalusten kehittämistyötä. Yhtiöllä on sopimus avaruusaseman rahtilentojen tekemisestä ja astronauttien kuljettamisesta asemalle tulevaisuudessa. Ilman Yhdysvaltain puolustushallinnon (ja Nasan) tilauksia ei Falcon 9 -rakettia todennäköisesti olisi voitu tehdä.

Se, että SpaceX on kehittänyt tekniikkaansa paremmaksi ja kyvykkäämmäksi kuin Nasa on halunnut, on tapahtunut puolestaan sen omasta halusta – ja omalla rahalla. 

Jos Nasan suhtautuminen SpaceX:n suhtaan on kaksijakoista, on sama mieliala toisellakin puolella.

Elon Musk on monessa yhteydessä kiittänyt Nasaa avusta ja tarjoaa sille edelleen ensisijaista yhteistyötä. 

Esimerkiksi eilisen tilaisuuden jälkeen hän totesi, että jos Nasa haluaa tehdä omilla astronauteillaan kuulennon ennen turisteja, niin se on mahdollista. 

Nykyisen suunnitelman mukaan Dragon 2 tekee ensimmäisen koelentonsa ilman miehistöä vielä tämän vuoden puolella. Kuuden kuukauden kuluttua siitä Dragon 2 voisi lentää astronauttien kanssa avaruusasemalle, ja kuuden kuukauden kuluttua siitä olisi vuorossa miehitetty lento Kuun ympäri.

Muskin heitto Nasan kuumatkalaisten suuntaan voidaan tosin tulkita myös siten, että SpaceX haluaa kilpailla myöhässä olevan Orion-aluksen ja sen sukkulassa käytettyyn sekä Apollo-aikaiseen tekniikkaan pohjautuvan SLS-raketin kanssa. Pääkaupungissa joku saattaa päättää peruuttaa koko Nasan pitkään tekemän suunnitelman ja ostaa kuulennotkin SpaceX:ltä. Tästä keskustellaan jo vakavasti.

Ei ihme, että Nasassa ollaan huolestuneita.

SpaceX
Nasa
avaruus
avaruuskilpailu
dragon
Orion
kuu
mars
Jari Mäkinen
Blogi
  • Lue lisää Nasa vastaan SpaceX – onko tässä nykyajan avaruuskilpailu?

Jännä lisätieto Trappist-1 -eksoplaneettakunnan tapauksesta: SETI on jo kuunnellut sitä

Allen Telescopes
Allen Telescopes
Jari Mäkinen

Seitsemän eksoplaneettansa ansiosta viime keskiviikkona otsikoihin noussut Trappist-1 on ollut tähtitieteilijöiden huomion kohteena jo viime keväästä alkaen, kun belgialaisryhmä ilmoitti löytäneensä kolme planeettaa tähden ympäriltä – ja laski, että ne olisivat jotakuinkin Maan kokoisia sekä sijaitsivat elämän kannalta suotuisalla alueella. Ei ihme, että myös SETI-ohjelma otti tähden heti tarkkailuun.

SETI, eli maapallon ulkopuolista älykästä elämää etsivä ohjelma (Search for ExtraTerrestrial Intelligence) on tarkkaillut Trappist-1 -tähteä jo jonkin aikaa. Mitään ei toistaiseksi ole kuulunut, mutta etenkin uusien tietojen julkistamisen jälkeen etsintää aiotaan jatkaa vielä aktiivisemmin.

Asiasta kertoo tähtitieteilijä Seth Shostak SETI-instituutin nettisivuilla.

Tähän saakka tähteä ja sen ympärillä olevia planeettoja on kuunneltu Kalifornian pohjoisosassa olevalla Allenin antenniryhmällä (ATA, Allen Telescope Array), johon kuuluu 42 kappaletta 6,1-metristä radioteleskooppia.

Kyseessä on Microsoftin toisen perustajan Paul Allenin lahjoitusrahoin tehty teleskooppisysteemi, joka on omistettu kokonaan SETI-tutkimukselle. 

Tällaiset sinänsä pienistä antenneista tehdyt ryhmät ovat nykyisin hyvin suosittuja radiotähtitieteessä, koska niillä saadaan kohtuullisin kustannuksin aikaiseksi varsin suuri radioaaltoja keräävä pinta-ala.

ATA:n radiovastaanottimet havaitsevat taivaalta 60–2,7 cm:n aallonpituusalueella tulevia radioaaltoja.

Tähden suunnasta ei ole havaittu toistaiseksi mitään kiinnostavaa, mutta on teoriassa mahdollista, että planeetoilla on elämää – kenties älykästäkin. SIksi etsintää kannattaa jatkaa, ja mieluiten tehokkaammilla radioteleskoopeilla.

Tosin ei Allenin antenniryhmä ole sekään mikään vaatimaton kuulolaite: jos Trappistin planeetalla olisi Kiinassa käyttöön juuri otetun 500-metrisen FAST-radioteleskoopin kokoinen antenni, se suunnattaisiin kohti Maata ja sillä lähetettäisiin 100 kW teholtaan oleva signaali (Shostakin mukaan vain noin kymmenen kertaa tyypillisen lentoaseman tutkan tehoinen), niin ATA pystyisi havaitsemaan sen. 

Tavallista planeetalta avaruuteen pakenevaa TV- tai radiolähetystä ei ATA voisi kuitenkaan kuulla.

Mutta siis jos Trappist-1:n ET:t haluaisivat saada meihin yhteyden, niin se varmasti onnistuisi. Etäisyyskään ei tässä tapauksessa haittaa, sillä matkaa välillämme on "vain" noin 39 valovuotta. Se tarkoittaa sitä, että nyt kuultava signaali olisi lähetetty 39 vuotta sitten. Jos lähetämme vastauksen, niin se tulisi perille 39 vuoden päästä. 

Vaikka tähti onkin lähellä, niin keskustelu kävisi varsin hitaasti. Kosmisessa mielessä kyse on kuitenkin pikaviestittämisestä.

Otsikkokuvassa on osa ATA-teleskooppia. Kuva: SETI-instituutti.

 

Sivutus

  • Edellinen sivu ‹‹
  • Sivu 6
  • Seuraava sivu ››
Tilaa aihepiirin Nasa RSS-syöte

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved