Philae

Mahtava yllätys: Philae-laskeutuja on löytynyt

Ma, 09/05/2016 - 17:06 Jari Mäkinen

Rosetta-luotaimen Philae-laskeutuja on löytynyt tuoreista luotaimen lähettämistä kuvista. Rosetta on tullut lähemmäksi komeettansa pintaa kuin koskaan aikaisemmin lentonsa aikana, joten sen lähettämät kuvat ovat nyt hyvin tarkkoja: Philae parka näyttää kuvissa joutuneen todella hankalaan paikkaan!

Philae laskeutui pomppien komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalle 12. marraskuuta 2014 ja lähetti sen pinnalta muutaman päivän ajan kuvia ja tietoja. Sen jälkeen laskeutujan akku hiipui ja se vaipui uneen — herätäkseen siitä muutamaan otteeseen, kun sen aurinkopaneelit saivat tarpeeksi valoa ja laite virkosi hetkeksi.

Havaintoja se ei kuitenkaan onnistunut niillä kerroilla enää lähettämään. Vaikka lennonjohto ja tutkijat toivoivat enemmän päivänpaistetta laskeutujalle, ei Philae onnistunut enää toimimaan kunnolla laskeutumisensa jälkeen. Perustehtävänsä se sai kuitenkin tehtyä.

Nyt saatujen kuvien perusteella tosin on ihme, että laskeutuja pystyi edes siihen.

Kuvat, jotka Rosetta otti 2. syyskuuta vain 2,7 kilometrin korkeudelta, näyttävät että laskeutuja jäi jumiin todella hankalaan paikkaan. Philae ei onnistunut kiinnittymään komeetan pintaan, vaan lensi paljon suunniteltua kauemmaksi ja nähtävästi tämä halkeama esti sitä hyppäämästä vielä uudelleen. Sen sijaan se jäi lepäämään kyljellään varjoisaan loukkoonsa.

Tätä ennen laskeutumispaikasta oli saatu vain likimääräistä tietoa. Philaen itsensä lähettämät muutamat kuvat eivät ole tarjonneet juurikaan lisää apua paikantamiseen. Kuvista ja laskeutujan lähettämistä tiedoista osattiin kuitenkin jo aavistaa, että laskeutuja on vinossa, ellei jopa ihan kyljellään. 

Nyt laskeutumispaikka osataan sanoa kuitenkin tarkalleen: on komeetan ytimen "pienemmässä" osassa, Abydos-nimen saaneessa paikassa.

ESA julkistaa lähipäivinä lisää kuvia. Palaamme tuolloin asiaan.

(Juttua on hieman täydennetty klo 22:00)

Loppu tuli: hyvästit Philaelle

Ke, 07/27/2016 - 11:13 Jari Mäkinen
Philae pinnalla (taiteilijan näkemys)

Marraskuussa 2014 komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalle pomppulaskeutunut Philae-luotain on ollut viime kesästä alkaen vaiti, mutta nyt yhteydenpito siihen ei ole enää edes teoriassa mahdollista: Rosetta-luotaimessa oleva yhteydenpitoon käytetty radiolaite kytketään hetken kuluttua pois päältä. Lopullisesti.

Tänään klo 12 Suomen aikaa Rosetta-luotaimen EES-yksikkö, eli Electrical Support System Processor, deaktivoidaan osana luotaimen valmistelua sen omaan loppuun, joka koettaa syyskuun 30. päivänä.

Luotain ohjataan silloin lentämään hitaasti komeetan pinnalle, missä se tekee ensin mittauksia ja ottaa kuvia, ja sen jälkeen luotain sammutetaan. Eräs planeettatutkimuksen huimimmista seikkailuista päättyy silloin.

Mutta toinen tarina siis päättyy jo tänään, joskin tämä on ollut lähinnä toiveikasta odottelua viime kesästä alkaen. Viimeinen pihahdus komeetan pinnalle laskeutuneesta, ja sieltä onnistuneesti havaintoja lähettäneestä Philae-luotaimesta kuultiin 9. heinäkuuta 2015, eli yli vuosi sitten. 

Silloin se ei kuitenkaan pystynyt lähettämään havaintoja, vaan lähinnä telemetriatietoja, joiden perusteella havaittiin laskeutujan kokeneen kovia ja että ainakin toinen sen radiolaitteista oli rikkoontunut. Mutta silti lennonjohto sekä Philae-tiimi olivat toiveikkaita, ja Rosetta on kuunnellut koko ajan sen jälkeenkin josko laskeutujasta kuuluisi jotain.

Se on pysynyt kuitenkin vaiti. Kenties se ei ole kestänyt komeetan aktiivisuuden huippuaikaa ja on peittynyt komeetasta suihkunneeseen jäähän ja pölyyn. Kenties lämpötilavaihtelut ovat saaneet sen kaikki radiolaitteet rikkoontumaan. Tai kenties yksinkertaisesti sen laskeutumispaikka osoittautui niin hankalaksi, ettei laskeutuja ole saanut tarpeeksi energiaa aurinkopaneeleistaan.

Philae päätyi komeetan pinnalla varsin pahaan paikkaan ja jäi lepäämään vinoon asentoon.

On todennäköistä, että laskeutuja oli asettunut horrostilaan, mistä herääminen olisi ollut epätodennäköistä; se oli ohjelmoitu nukkumaan, kun energiaa ei ole riittävästi tai olosuhteet olivat liian vaikeat normaalitoimintaan.

Joka tapauksessa parhaassakin mahdollisessa tapauksessa Philae saisi enää nipin napin tarpeeksi valoa, koska komeetta etääntyy parhaillaan Auringosta. Nyt heinäkuun lopussa matkaa Aurinkoon on jo 520 miljoonaa kilometriä, ja myös itse Rosetta joutuu kamppailemaan vähenevän sähkövirran kanssa. Joka päivä sen paneelit tuottavat nyt noin 4 W vähemmän tehoa.

Koska Philaen yhteysyritykset ovat vieneet osan käytössä olevasta energiasta, päätti lennonjohto antaa Philaen nyt olla ja keskittyä tekemään itse Rosetta-luotaimella mahdollisimman paljon hyviä havaintoja ennen sen lennon päättymistä.

Edessä on samalla surullinen, mutta erittäin iloinen Rosetta-lennon loppunäytelmä.

Komeettalaskeutujan jouluviesti oli häiriö – viimeiset yhteysyritykset ovat dramaattisia

Ma, 01/11/2016 - 13:49 Jari Mäkinen


Mitä komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla oleva Philae-laskeutuja yritti sanoa Rosetta-luotaimelle joulun aikaan – vai yrittikö lainkaan? Yritykset saada yhteys jatkuvat vielä vähän tammikuun ajan.


Kerroimme Tiedetuubissa juuri ennen joulua kuinka Rosetta oli saanut yhteyden komeetan pinnalla olevaan Philaeen ja täsmensimme seuraavana päivänä, että kyseessä saattoikin olla viestin sijaan "pelkkä" interferenssi – vaikka se vaikutti omituiselta.

Uusia yhteyksiä ei sen koommin ole saatu, ja myös jouluisesta viestistä on saatu nyt lisäselvyyttä. Ja ei ole.

Miten Philae ja Rosetta puhuvat keskenään?

Yhteys Philaen ja Rosettan välillä avautuu periaatteessa siten, että yhteydestä vastaava Rosettan sähkösysteemiprosessoriyksikkö (Electrical Support System Processor Unit, ESS) on etsintämoodissa, jossa se lähettää signaaleita alas komeetan pinnale ja odottaa Philaen lähettämää vastausta.

Kun Philaen vastaanotin ottaa vastaan signaalin Rosettalta, se tarkistaa onko sillä tarpeeksi virtaa akuissaan ja onko se muuten kunnossa yhteyden muodostamiseen. Jos on, niin se lähettää vastauksen Rosettaan.

Kun Rosetta havaitsee vastauksen, se avaa yhteyden ja Philae lähettää ensi töikseen (suomalaistekoisessa) muistissaan olevat tiedot järjestelmiensä tilasta. Tämän jälkeen, jos yhteys toimii edelleen, voi Rosetta lähettää laskeutujaan myös käskysarjoja, joilla esimerkiksi ohjataan Philae tekemään uusia havaintoja tai toimimaan jollain halutulla tavalla.

Se, miten hyvin yhteys muodostuu, riippuu Philaen ja Rosettan välisestä etäisyydestä ja liikkeestä. Nyt joulukuusta alkaen Rosetta on ollut vajaan sadan kilometrin päässä komeetasta ja olosuhteet ovat suotuisat yhteyden muodostumiseen. Arvioiden mukaan Philaen laskeutumisalueella on tarpeeksi auringonvaloa sähkövirran tuottamiseen ja lämpötila on tarpeeksi korkea, jotta laskeutuja voi toimia hyvin.

Tämä tilanne jatkuu tammikuun loppuun saakka. 

Kuten yllä oleva Philaen lähettämä kuva pinnalta näyttää, on sen laskeutumispaikka varsin jylhän näköinen – siis kaikkea muuta kuin otsikkokuvassa olevan, ennen laskeutumista tehty piirros antoi luvan toivoa.

 

Mitä joulukuussa tapahtui?

Joulukuun 21. ja 22. päivien välisenä yönä Rosettan vastaanotin aktivoitui, ja lennonjohdossa ennätettiin jo iloita mahdollisuudesta saada jälleen yhteys laskeutujaan.

Eräs iloitsijoista oli Ilmatieteen laitoksen tutkija Walter Schmidt, joka ilmoitti Tiedetuubillekin hyvästä uutisesta.

"Kaikki tietomme tuolloin joulukuussa perustuivat Rosettan vastaanottimen päälle kytkeytymiseen ja siihen, että vastaanottimesta saatiin Rosettaan tietoa", kertoo Schmidt. 

"Kun vastaanotin havaitsi taustakohinaa voimakkaamman signaalin ja signaalin kaistanleveys oli vain muutamia kymmeniä kilohertzejä, oletimme signaalin olleen eittämättä laskeutujasta. Mikään saaduista tietopaketeista ei kuitenkaan sisältänyt mitään informaatiota, ja koska myöhemmin joulukuussa saimme muutamia vastaavia signaaleita myös sellaisiin aikoihin, jolloin Philae ei ollut lainkaan luotaimen kuuluvissa, oletamme nyt sähköisten häiriöiden saaneen aikaan nämä merkit signaalista."

"Signaalien alkuperä voi olla myös Rosettan vastaanotinlaitteiston elektroniikassa."

Joka tapauksessa yhteyttä yritetään ottaa tammikuun loppuun saakka, sillä pian sen jälkeen lämpötila laskeutumispaikalla laskee jo alle -51°C:n komeetan liikkuessa kauemmaksi Auringosta ja teoreettisetkin mahdollisuuden saada yhteys alkavat olla pienet. 

On myös mahdollista, että Philaen on peittynyt pölyyn ja komeetan pinnalta irronneeseen aineeseen, jolloin sen aurinkopaneelit eivät ole tuottaneet enää kuukausiin tarpeeksi sähköä toimintaan.

Niinpä – kun enää ei ole mitään menetettävää – lennonjohdossa suunnitellaan dramaattisia toimia viimeisiksi yrityksiksi saada yhteys Philaeen. Yksi näistä on lähettää laskeutujaan käsky, jolla se pyöräyttäisi sisällään olevan hyrrän pyörimään. 

Hyrrän tarkoituksena oli pitää laskeutujan asento vakiona laskeutumisen aikana ja se onnistui tehtävässään jopa suunniteltua paremmin. Philae pysyi oikein päin, vaikka se pomppi pari kertaa pinnasta takaisin lentoon.

Pyörivä hyrrä saa aikaan sen, että laskeutuja tärähtää ja se saattaa liikahtaa. Näin aurinkopaneelien päällä oleva pöly saattaa ravistua pois, ja jos laskeutuja on huonossa asennossa, se voi kääntyä parempaan asentoon. Tai jos se makaa nyt kyljellään nalkissa jyrkänteen vieressä, kuten nyt oletetaan, saattaa se myös kaatua ja menettää kaikki mahdollisuutensa. 

Vaikka Philae olisi edelleen toiminnassa, on myös mahdollista, että se ei vain pysty enää vastaamaan. Heinäkuussa olleiden yhteyksien aikaan oli jo selvää, että ainakin yksi kahdesta vastaanottimesta ja yksi kahdesta lähettimestä olivat rikkoutuneet. Ja lähettimestä toimivassakin oli häiriöitä.

Yhteyttä siis yritetään ottaa aktiivisesti tammikuun loppuun saakka, mutta vastaanotinta Rosetta-luotaimessa pidetään päällä senkin jälkeen siltä varalta, että laskeutuja vielä huhuilisi. 

"Yritämme loppuun saakka", vakuuttaa myös Schmidt.

Tieto Philaen signaalista on epäselvä: oikea yhteys vai interferenssiä?

Ti, 12/22/2015 - 20:49 Jari Mäkinen
Philae pinnalla piirroksessa

(Juttua päivitetty klo 21:28)

Kerroimme tänään päivällä, että komeettalaskeutuja Philaeen on saatu yhteys.

Yhteyden saamisesta kerrottiin Ilmatieteen laitokselta, missä tiedon läheisessä yhteydessä lennonjohtoon olevalta laskeutujan PP-instrumentin päätutkijalta Walter Schmidtiltä välitti professori Minna Palmroth.

Koska tiedot yhteydestä ovat sekavia, olimme juuri puhelinyhteydessä ESAn tiedotuspäällikköön Pål Hvistendahliin, joka kertoo että viime yönä Rosetta otti tosiaan vastaan omalaatuisen viestin.

Hvistendahlin mukaan kunnollista dataa ei laskeutujasta saatu, mutta viestiä tutkitaan parhaillaan ja uutta yhteyttä yritetään uudelleen aina kun luotain on sopivasti laskeutujan näköpiirissä.

Mitä tapahtui viime yönä?

Walter Schmidt kertoo klo 21:18 että, viime yönä Rosetta oli kuuntelemassa Philaesta mahdollisesti tulevaa viestiä ja huomasi taustakohinaa voimakkaamman signaalin laskeutujan käyttämällä taajuudella.

"Saimme myös telemetriapaketteja, mutta yksikään niistä ei näytä sisältävän mitään käyttökelpoista tietoa", kertoo Schmidt. 

"Periaatteessa tällä taajuudella tuleva signaali voi olla peräisin vain Philaen lähettimestä. Olemme varovaisia ja tutkimme parhaillaan vaihtoehtoisia lähteitä, mistä riittävän voimakas tällä taajuudella tuleva signaali voisi olla peräisin."

Schmidtin mukaan Philaen ohjaustietokoneet käynnistävät sen radiolähettimen vain sen jälkeen kun ne ovat ottaneet vastaan virheettömän datapaketin Rosetta-luotaimelta.

Vaikka tätä ei Schmidt sanokaan, tarkoittaisi tämä siis sitä, että jos (kun) Philae on lähettänyt signaalin, on se tehnyt niin vasta kyettyään ottamaan vastaan viestin kunnolla Rosettalta. Viesti siis kulkee laskeutujassa kumpaankin suuntaan.

Toiveet kunnollisen yhteyden saamisesta ovat näin ollen korkeammalla kuin kertaakaan sitten heinäkuun ja Philae näyttää olevan ainakin jossain määrin toiminnassa.

Palaamme asiaan heti kun saamme lisätietoa (vaikka joulun aikaan).

Komeettalaskeutuja Philaeen on saatu yhteys!

Ti, 12/22/2015 - 11:53 Jari Mäkinen
Philae herää

Päivitys 23. joulukuuta:
Ajantasaista tietoa jatkojutussamme: signaali on saatu, mutta sitä ja sen lähdettä tutkitaan. Philae hyvin todennäköinen, mutta ei 100% varma.

Päivitys klo 20:10
Tilanne heräämisen suhteen näyttää olevan epäselvä. Tieto heräämisestä saatiin aamulla Walter Schmidtiltä ja varmistettiin toisesta lähteestä lennonjohdossa, mutta odotamme edelleen virallista varmistusta asialle. ESA tai laskeutujan tehnyt sekä sen lennohjohtona toimiva DRL eivät ole toistaiseksi varmistaneet heräämistä.

Alla on juttumme muuttamattomana, mutta heräämiseen tulee nähtävästi suhtautua vielä varauksin. Joka tapauksessa juuri näinä aikoin yrityksiä on tehty ja tiedon lähteisiin on normaalisti voitu luottaa varauksettomasti.

--------

Tätä on odotettu! Yli vuosi sitten laskeutuneeseen, Rosetta-luotaimen mukana komeetta Churyumov-Gerasimenkoa tutkimaan lähetettyyn Philae-lasketutujaan on saatu yhteys.

Philaen lennonjohto Kölnissä sai otettua vastaan 10 sekuntia kestäneen yhteyden aikana 51 telemetriapakettia laskeutujasta klo 3:17 Suomen aikaa viime yönä.

Saatu data pitää sisällään ennen kaikkea tietoja laskeutujan tilasta ja olosuhteista, missä se on. 

Uutisen suurin merkitys on kuitenkin se, että nyt tiedämme, että laskeutuja on edelleen toiminnassa ja pystyy muodostamaan yhteyden Rosetta-luotaimeen, vaikka todennäköisesti yksi sen lähettimistä ja vastaanottimista on rikkoutunut. 

Lennonjohto koettaa nyt Philaen tilan selvittämisen lisäksi lähettää sille ohjeet, joiden mukaan se tekisi heti kuin mahdollista sarjan mittauksia. Näin komeetalta saataisiin edes vähän tietoja; toiveissa on luonnollisesti se, että yhteys voisi olla pysyvämmin ja laskeutujalla voitaisiin tehdä täysi mittaussarja, ottaa kuvia ja mahdollisesti vielä tehdä niin pitemmän aikaa.

"Jos yhteys muodostuu pysyväksi, lataamme laskeutujaan jo ennalta laaditun ohjelman mittauksista ja siinä eräs ensimmäisistä mittauksista on meidän SESAME / PP", kertoo Ilmatieteen laitoksen Walter Schmidt. PP on suomalaisvetoinen tutkimus, missä Schmidt toimii tieteellisenä johtajana.

Rosetta kiertää nyt noin 100 km:n etäisyydellä komeetasta. Kesän jälkeen sen etäisyyttä jouduttiin kasvattamaan, koska komeetta oli ratansa Aurinkoa lähimmässä osassa elokuussa ja silloin se oli aktiivisimmillaan. Silloin se purskautteli kaasua ja pölyä ympärilleen niin runsaasti, että luotaimen oli pysyttävä kauempana. Lisäksi Rosetta kävi tutkimassa erityisesti avaruutta kauempana komeetasta, jotta tiedettäisiin esim. kuinka kauas kaasu- ja pölyplivi ulottuu.

Kuten yllä oleva OSIRIS-kameran ottama kuva osoittaa, ei komeetta ole suinkaan vielä hiipunut. Kuvan ottohetkellä 12. joulukuuta Rosetta oli 104 kilometrin päässä komeesta.

Yhteys Rosettan ja Philaen välillä ensimmäinen sitten heinäkuun 9. päivän. Viime kesänä yhtys onnistuttiin saamaan useampaan kertaan, ennen kuin Philae jälleen mykistyi. Sen jälkeen Rosetta joutui siirtymään kauemmaksi komeetasta, jolloin se ei pystynyt enää "kuulemaan" kunnolla laskeutujaa. 

Koska komeetta etääntyy nyt koko ajan Auringosta ja valaistusolosuhteet muuttuvat komeetan pinnalla, ei laskeutujan odotetaan olevan toimintakunnossa enää ensi kevään jälkeen.

Sitä ennen on kuitenkin vielä hyvin aikaa mittauksiin ja kuvauksiin, jos yhteys vain saadaan pidettyä toiminnassa. Jos jo aikaisemmin oli selvää, että tehtävässään yli odotusten suoriutunut Philae on tukevaa tekoa ja sitkeä, niin nyt saatu yhteys vain vahvistaa tätä mielikuvaa.

Palaamme toivottavasti pian asiaan!

Mitä Philae-laskeutujalle on tapahtunut?

Ma, 07/20/2015 - 14:01 Jari Mäkinen
Piirros heräävästä laskeutujasta

Komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla käkkivä pesukoneen kokoinen Philae-laskeutuja on vähän kuin kirjoittaja maanantaiaamuna: herää, mutta nukahtaa uudelleen, kunnes herää jälleen ja kenties ottaa vielä pienet torkut.

Nyt Philae on ollut jälleen pitkän aikaa hiljaa, ja lennonjohdossa huolestutaan – taas kerran.

Edellisen kerran laskeutujasta kuultiin 9. heinäkuuta, jolloin saadut tiedot olivat erittäin lupaavia: silloin näytti silta, että pätkittäin toiminut yhteys laskeutujan ja sen tietoja Maahan välittävän Rosetta-luotaimen välillä alkaisi toimia luotettavammin, laskeutujan olisi hyvässä kunnossa ja että sen aurinkopaneelit keräisivät sen verran runsaasti sähköä, että laskeutuja olisi päässyt tekemään tutkimustakin pian.

Nyt näin ei ole käynyt, sillä yhteyttä ei ole saatu uudelleen. Tämä on herättänyt huolestumista lennonjohdossa ja tutkijoissa, sillä Rosetta-luotain oli varta vasten siirretty sellaiselle radalle, mistä se voisi olla paremmin yhteydessä laskeutujaan.

Rosettan ratakorkeus oli jo matalimmillaan vain noin 153 km ja lentänyt suoraan laskeutumispaikan päältä.

Tämä tosin osoittautui liian matalaksi, sillä aktiivisuutensa lähes huipussa olevasta komeetasta irtaantuu runsaasti kaasua ja pölyä, jotka häiritsevät luotaimen navigointilaitteita; Rosetta suunnistaa ja määrittää asentonsa tähtien avulla, ja jos sen näkökentässä on kovasti muita kirkkaita pisteitä, se menee sekaisin. 

Aikaisemmin tämä sai aikaan luotaimen menon ns. turvatilaan, eli keskeyttämään kaikki toimintansa ja odottamaan ohjeita Maasta, mutta nyt tähtietsinten häiriöitä osattiin odottaa, ja ennen kuin tilanne tuli vakavammaksi, päätettiin ratakorkeutta nostaa noin 180 kilometrin tienoille.

Sieltä valitettavasti yhteydenpito laskeutujaan on jälleen heikompaa.

Lennonjohdon mukaan pelkkä suurempi etäisyys ei kuitenkaan selitä  Philaen hiljaisuutta. Aurinkopaneelien keräämän auringonvalon määrä on muuttunut laskeutujasta saatujen tietojen mukaan eri tavalla kuin teoreettiset mallit olisivat antaneet aiheen olettaa, joten voi olla, että Philae on siirtynyt komeetan pinnalla. Tai että pinta sen ympärillä muuttuisi.

Laskeutumisen jälkeen saatujen kuvien mukaan laskeutumispaikka on hyvin rosoinen ja epätasainen, minkä lisäksi Philae oli pinnalla varsin vinossa. Komeettaytimen ollessa aktiivinen sen pinnalla tapahtuu muutoksia ja sen sisältä purkautuu kaasua, ja voi hyvinkin olla niin, että laskeutumisalueella tapahtuu jotain juuri nyt.

Jos antennin suunta siirtyy olennaisesti, ei Rosetta välttämättä pysty ottamaan yhteyttä niin hyvin kuin aikaisemmin nykyiseltä radaltaan.

Myös Philaessa on havaittu yksi selvästi yhteydenpitoa haittaava vika: yksi sen kahdesta radiolähettimestä ei toimi kunnolla, minkä lisäksi jo aiemmin tiedettiin, että toinen vastaanottimista on rikkoontunut. Ohjelmointinsa mukaisesti laskeutuja vaihtaa automaattisesti laitteita ja siten se pystyisi aina välillä kuulemaan ja lähettämään viestejä.

Philaen Maassa olevalla kaksoiskappaleella tehdään parhaillaan testejä, joiden avulla voitaisiin keksiä tapoja saada jälleen yhteys komeetan pinnalle. Mikäli se onnistuu, aikoo lennonjohto aktivoida ensinnä laskeutujan passiiviset laitteet, joissa ei ole liikkuvia osia. Suomalaistekoinen pinnan sähkönjohtavuutta mittaava laite on eräs näistä.

Koska virtaa näyttää laskeutujassa olevan niiden toimintaan riittävästi, on tarkoitus lähettää Philaeen käskyjä mittausten tekemiseen ”sokkona” ja toivoa, että laskeutuja kuulee ja tottelee. Sen jälkeen toivotaan, että yhteys saataisiin sen verran luotettavaksi, että mittaukset saataisiin muistiyksiköstä Rosetta-luotaimen kautta Maahan.

Sen jälkeen se mahdollisesti voisi jatkaa muitakin tutkimuksia, mutta tällä haavaa tärkeintä on saada yhteys toimimaan paremmin.

Philae näyttää kuitenkin olevan edelleen toimintakuntoinen, mutta sen yhteydenotot ovat olleet ”epäsäännöllisiä ja yllättäviin aikoihin”, kuten laskeutujan projektipäällikkö Stephan Ulamec sanoo ESAn blogitekstissä.

”Olemme jo useampaan kertaan pelänneet, että laskeutuja on vaiennut, mutta kerta toisensa jälkeen se on ottanut uudelleen yhteyttä.”

Itse komeetta on lähestymässä parhaillaan ratansa Aurinkoa lähintä pistettä ja siksi Rosetta tutkii sitä hyvin aktiivisesti. Lähimmillään Aurinkoa komeetta on elokuun puolivälissä. Siksi Rosetta ei voi keskittyä pelkästään yhteyden saamiseen Philaen kanssa, vaan se vuorottelee näitä sopivalla tavalla. 

Komeettaydin kuvattuna 7. heinäkuuta 2015

Kuva yllä: Komeettaydin kuvattuna 7. heinäkuuta 2015 (ESA/Rosetta/NAVCAM). Muuta kuvat: ESA ja DLR.

Huuhaatutka: "Viranomaiset huolissaan"

Ma, 07/20/2015 - 13:21 Jari Mäkinen

Nähtävästi STT on tänään kertonut tuoreista Philae-laskeutujaa koskevista uutista, koska useat mediat kertovat asiasta. Yleisesti ottaen jutut ovat ihan ok, paitsi että termeissä on hieman heittoa ja lisäksi otsikot sekä sanakäänteet laajemminkin ovat aikamoisen lennokkaita. 

Jännimmän otsikon (mikä silmiimme on juttulistauksissa sattunut) veti Keskisuomalainen, jonka mukaan "Philae-laskeutuja hiljeni komeetan pinnalla - viranomaiset huolissaan".

Laskeutujaa hallinnoivat Saksan ilmailu- ja avaruushallinnon DLR:n, Euroopan avaruusjärjestön ESAn sekä Ranskan avaruustutkimuskeskus CNESin työntekijät yhteistyössä esimerkiksi Suomessa Ilmatieteen laitoksella olevien tutkijoiden kanssa, enkä ole aivan selvillä kaikkien henkilöiden työsuhteiden yksityiskohdista, mutta joukon nimeäminen "viranomaisiksi" on aika kaukaa haettua – etenkin kun tämä viittaa siihen, että maamme viranomaiset olisivat huolissaan laskeutujan meille aiheuttamasta mahdollisesta uhasta. 

Vaikka tämä asia on siis tulkinnanvatainen, on jutun jokaiseen kolmeen lauseeseen saatu mahtumaan useita virheitä tai epätarkkuuksia. Mutta STT:n juttua näkemättä on vaikea sanoa johtuuko tämä alkuperäisestä tekstistä vai sen lyhentämisestä.

Päivitys: mm. Ilta-Sanomat kertoo myös asiasta samoin sanakääntein, joten STT:n juttu lienee ainakin "osasyyllinen".

Ma’atin ja Maftetin rajamailla

To, 07/16/2015 - 16:17 Markus Hotakainen

Päivän kuva

Nyt kun koko maailman huomio on kiinnittynyt kaukaiseen Plutoon ja sen ohi kiitäneeseen New Horizons -luotaimeen, on hyvä muistaa, että Rosetta ja Philae jatkavat edelleen Churyumov–Gerasimenko-komeetan tutkimista. Päivän (tai kahden) kuvana on otos viime lokakuulta, jolloin Rosetta oli ainoastaan kahdeksan kilometrin päässä – tai korkeudella – komeetan pinnasta. Kumiankkaa muistuttavan pyrstötähden pääpuolella on Ma’at- ja Maftet-alueiden rajalla selvä siirtymä paksusta pölyvaipasta ohuempaan kerrokseen. Maftetin puolella pölyn alta pilkistää lohkareista ja epätasaisempaa maastoa, kun taas Ma’atin alueella pölykerros on kuoppaista. Se saattaa johtua pölyn seassa olevan jään paikoittaisesta sublimoitumisesta.

Kuva: ESA/Rosetta/MPS for OSIRIS Team MPS/UPD/LAM/IAA/SSO/INTA/UPM/DASP/IDA

 

Kuisketta komeetalta: Philae otti jälleen yhteyttä

Pe, 07/10/2015 - 18:03 Markus Hotakainen

Saksan avaruuskeskus DLR:ssä voidaan hengittää taas hiukan vapautuneemmin, sillä Philae antoi eilisiltana kuulua itsestään. Laskeutuja oli yhteydessä Rosetta-luotaimeen parinkymmenen minuutin ajan, ja lähetti CONSERT-mittalaitteen (COmet Nucleus Sounding Experiment by Radiowave Transmission) tuloksia. 

"Tuorein elonmerkki Philaelta osoittaa, että ainakin yksi laskeutujan viestiyksiköistä on toiminnassa ja ottaa vastaan komentoja", totesi Philaen ohjaustiimiin kuuluva Koen Geurts.

Edellisen kerran Philaeen oltiin yhteydessä 24. kesäkuuta, joten lennonjohdossa on eletty hermoille käyviä päiviä ja viikkoja. Kun laskeutujalle lähetettiin 5. heinäkuuta komento käynnistää ytimen rakennetta luotaava CONSERT-mittalaite, se ei vastannut. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Philae on yhä voimissaan, ehkä heikoissa, mutta silti toimintakunnossa.

Laskeutujan sisälämpötila on tällä hetkellä nollan tienoilla, joten tutkijat ovat toiveikkaita sen suhteen, että aurinkopaneelit pystyvät lataamaan akkua. Silloin Philae pystyisi toimimaan riippumatta komeetalla vallitsevasta "vuorokaudenajasta".

Eilen lähetetty uusi komento mittalaitteen käynnistyksestä meni perille, mutta lennonjohdossa ollaan ymmällään yhteydenpidon satunnaisuudesta. "Meillä ei ole vielä käsitystä, miksi laskeutuja otti yhteyttä nyt, mutta ei edellisinä päivinä", Geurts aprikoi. 

Philae käyttää Rosettaa viestilinkkinä Maahan, joten luotaimen liike komeetan ympärillä sanelee mahdollisuudet olla siihen yhteydessä. Rosettan rata on ollut kuitenkin viimeiset kolme viikkoa muuttumaton, joten luotaimen ja laskeutujen keskinäinen asema ei selitä ongelmia yhteyksissä.

Uutinen Rosetta-komeetan elämästä on täysi ankka

Ma, 07/06/2015 - 19:20 Jari Mäkinen
Chury ja ankka

Uutisissa on tänään raportoitu laajasti aamulla The Guardian -lehdessä olleesta artikkelista, missä esitettiin Rosetta-luotaimen ja Philae-laskeutujan tutkittavana olevan Churyumov-Gerasimenko -komeetalla olevan mahdollisesti elämää.

Väite esitetyssä muodossaan on varsin kaukaa haettu ja heijastelee esittäjänsä professori Chandra Wickramasinghen kauan vaalimaa ajatusta panspermiasta – siitä, että elämä on levinnyt komeettojen mukana avaruudessa.

"Tiedeyhteisö ei innostu median tavoin villeistä huhuista, sillä tieteessä kun vaaditaan jotain oikeita todisteitakin", toteaa Tiedetuubin toimituskunnan jäsen, planetologi Jarmo Korteniemi.

Wickramasinghe on pamspermia-terminkin keksineen tähtitieteilijä-kirjailija Fred Hoylen oppilas ja hän on esittänyt muitakin varsin lennokkaita biologian alaan kuuluvia ajatuksia mm. SARS-viruksen saapumisesta Maahan avaruudesta.

Rosettan tapauksessa Wickramasinghe ja oppilaansa Max Wallis esittävät, että komeettaytimellä on jäätyneitä järviä ja niiden pinnan alla voisi olla kehittynyttä elämää.

Komeettaydintä on kuitenkin tutkittu jo erittäin tarkasti, eikä sieltä ole havaittu minkäänlaisia merkkejä jäätyneistä järvistä. Itse asiassa pinnalla on näkyvissä erittäin vähän jäätä.

Sen sijaan on mahdollista, että komeetan pinnalla on orgaanisia molekyylejä. Philae-laskeutuja havaitsi niistä merkkejä ja on täysin mahdollista, että tummalla pinnalla on runsaastikin orgaanisen kemian yhdisteitä.

Orgaaniset yhdisteet ovat elämän peruspalikoita, mutta matka niistä edes alkeelliseen elämään on hyvin pitkä ja vaatii sopivia olosuhteita. Komeetoilla todennäköisesti sellaisia ei ole, koska ne ovat hyvin kylmiä, Aurinko lämmittää niiden pintaa vain ajoittain ja ne ovat koko ajan alttiita avaruudessa olevalle säteilylle. Orgaaniset aineet syntyvät pitkälti Auringon valon vaikutuksesta hiilestä ja vedestä, joita komeettaytimellä on, minkä vuoksi komeetan sisäosissa orgaanisia aineita ei todennäköisesti ole. 

Myös Rosetta-lennon tieteellinen johtaja Matt Taylor pitää ajatuksia elämästä Churyumov-Gerasimenkolla varsin epätodennäköisenä. "Se on pelkkää spekulaatiota."

Rosetta-luotaimen ja Philae-laskeutujan tuloksia esitellään Llandudnossa, Walesissa tällä viikolla olevassa konferenssissa ja aiheesta varmaan kuullaan lisää lähipäivinä. Mutta elämää, tuskin edes yksinkertaista, tuskinpa kokouksessa tullaan raportoimaan.