Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Video näyttää mikä oikeasti kyydittää Linnanmäen vuoristorataa

Linnanmäen perinteikkään puisen vuoristoradan vauhdista on vastannut pitkään yhtä lailla perinteikäs moottori. Vanha Strömbergin 1930-luvulta peräisin oleva moottori alkoi tosin osoittaa viime vuosina siinä määrin ikääntymisen oireita, että se se päätettiin korvata uudella. 

Anonyymi
01.10.2016

Siispä hankinnasta järjestettiin nykyiseen tapaan tarjouskilpailu, ja lopulta uudeksi moottoriksi valittiin ABB:n IE4-moottori.

Moottorin vaihtamisen lisäksi samalla vaihdettiin koko koneisto vaihteineen ja kytkimineen, ja hiukan tarvittiin myös räätälintyötä, jotta klassikkolaitteeseen saatiin uusi kyydinvauhdittaja.

Matkustaja ei tosin huomaa muutosta, sillä tekniikka hoitaa asiansa eleettömästi. Junan maksimivauhti on yhä 60 kilometriä tunnissa. Linnanmäkeläiset sen sijaan saattavat havaita sen energialaskussaan ja siinä, ettei huoltomiestä enää tarvitse kutsua paikalle yhtä usein kuin aikanaan. Uudet moottorit ovat lähestulkoon huoltovapaita.

Radan pituus on kaikkiaan yksi kilometri ja junia on liikenteessä parhaimmillaan neljä kappaletta. Kesäisin radalla ajetaan noin 47 000 ajoa.

Moottori edustaa suomalaista huippuosaamista, mihin harvoin tulee kiinnittäneeksi huomiota. Se valmistettiin Vaasassa Suomen ABB:n pienjännitemoottoritehtaalla.

Tehtaanjohtaja Harri Mykkäsen mukaan moottoreiden valmistus on insinöörityötä parhaimmillaan, koska suuri osa moottorien asennuskohteistauniikkeja. Kuten Linnanmäkikin, ne vaativat räätälöintiä – ja siitäkös insinöörit pitävät!

“Kaikkiaan tehtaalla valmistetaan päivittäin 300 moottoria ja niitä toimitetaan ympäri maailmaa kaikille teollisuudenaloille.”

Kooltaan moottorit ovat hyvin eri tyyppisiä.

“Painoa niillä on kymmenestä kilosta viiteen tuhanteen ja tehoa 180 watista 1,3 megawattiin", selittää Mykkänen ja huomauttaa, että energiatehokkuus moottoreissa ei ole vain linnanmäkeläisten toivelistalla: sähkömoottoreiden pyörittämiseen kuluu Mykkäsen mukaan kaksi kolmasosaa teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta.

Siksipä seuraavalla kerralla vuoristoradallakin ajaessa kannattaa luoda pieni ajatus sähkömoottoreille!

Video ja juttu on julkaistu yhteistyössä ABB:n kanssa.

Samasta aiheesta

Jamaikalainen vuoristorata, eli todella konkreettinen esimerkki painovoimakiihtyvyydestä

Suosituimmat tänään

Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
Sinilevät henkäilivät happea nuoren Maan ilmakehään
Hubblen seuraaja saa kyydin avaruuteen Arianella
Jutturuletti

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved