Tiedettä taiteiden yössä 15.8.2019 - tässä menovinkit

Ke, 08/14/2019 - 22:32 By Toimitus
Taiteiden yön tunnus

Helsingissä vietetään torstaina illalla 15.8. 2019 Taiteiden yötä. Kyseessä on jo 30. kerta, kun tätä jo klassikoksi muodostunutta tapahtumaa järjestetään.

Mukana on myös perinteiseen tapaan tiedettä ja tekniikkaa, sekä kaikenlaista siltä väliltä: tieteen ja taiteen voi yhdistää monella tavalla, muun muassa miekkailijoita piirtämällä, avaruuden ihmeitä ihastelemalla tai musiikkia kuuntelemalla.

Tai kuplien tai Legojen avulla uutta oppien, vekottimia vaikkapa tehden.

Tässä vinkkimme tapahtumista:

Tässä muutamia tärppejä Taiteiden yön tiedetarjonnasta:

(Kaikki tilaisuudet ovat ilmaisia)

klo 15-17: Kuplien yö

Jättiläissaippuakuplat leijuvat Esplanadin puistossa, kun Aalto-yliopisto Junior tuo suositun työpajansa Taiteiden Yöhön. Tule kokeilemaan kuinka suureksi kuplat voivat kasvaa Aalto Juniorin maineikkaalla saippuakuplareseptillä.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

klo 17-20: Vekottimien yö

Vekotinverstaan ( Kaapelitehtaan 3. kerros) Vekottimien yössä voit tulla tutustumaan Vekotinverstaan toimintaan, joka on pääasiassa erilaisten IoT-laitteiden rakentelua. Pääset myös tutustumaan koululaisille ja opiskelijoille suunnattuun Micro:bit-kehitysalustaan, jolla voi kokeilla omien IoT-vekottimien ohjelmointia. Ota Windows- tai Mac-läppäri mukaan, jos haluat kokeilla sitä itse. (Ja vähintään yksi vanhempi, jos olet kovin nuori.)

Tapahtuma Taiteden yön verkkosivuilla

klo 12-20: Helsingin Observatorion Taiteiden yö

Heittäydy Helsingin observatorion tähtitieteen yleisökeskuksen näyttelyssä talon vaiheisiin ja avaruuden ihmeisiin! Planetaariotilassa pääset kokemaan Walter Sallisen ja Alexander Salvesenin ensimmäisen yhteisen audiovisuaalisen veistoksen Analemma I.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/605106826641704/

klo 17-19 Kirjallinen Taiteiden yö Tiedekulmassa

klo 17 Mikko Pyhälä: Kun yö saapuu Venezuelaan

Monessa Etelä-Amerikan maassa suurlähettiläänä työskennellyt Pyhälä kertoo uuden kirjansa kautta Venezuelan kuulumisista. Saamme katsauksen myös muihin muuttuviin eteläamerikkalaisiin valtarakenteisiin kuten Brasilian nykyhallintoon.

Iida Simes Voima-lehdestä haastattelee.

Kirjan on kustantanut Siltala ja ohjelmaa järjestämässä ovat Rosebud Books ja Voima-lehti

klo 17.30 Jari Tamminen & Häiriköt-päämaja: Nauti tyhjyydestä – ja muita vastamainoksia

Uutuuskirja, joka avaa vastamainosten – ja miksei mainostenkin – logiikkaa.

Jari Tamminen ja tutkijat keskustelevat.

Julkinen tila vilkkuu mainosten valoja ja media pursuu niiden seireenin laulua. Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainosten avulla voimme hahmottaa yhteiskuntaamme hieman paremmin ja kannustaa mainostajia dialogiin.

Kirjan on kustantanut Into.

klo 18–18.45 Voima 20 vuotta: Median rooli yhteiskunnan vastakkainasetteluissa.

Entä tuottavatko journalistit itse vastakkainasetteluja tai syventävät jo olemassaolevia kuiluja? Miten asiat ovat Voiman parin vuosikymmenen olemassaolon aikana muuttuneet?

Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen ja Voiman perustaja, kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen keskustelevat journalistien ja alan tieteentekijöiden kanssa.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

Tapahtuma Facebookissa

klo 16.30-19.30: Piirustussalin Taiteiden yö: piirrä miekkailijoita!

Piirustussali, Porthanian 7. kerros klo 16:30–19:30

Mitä ihmeen yhteytä on piirtämisellä, miekkailulla ja yliopistolla? Sekä piirtäminen että miekkailu ovat kuuluneet yliopiston opetusohjelmaan aina perustamisvuodesta 1640 lähtien, koska tuolloin katsottiin, että jokaisen sivistyneen ihmisen kun tuli osata nämä perustaidot.

C. L. Engelin suunnittelemaan yliopiston päärakennukseen kuuluivat alkujaan myös matalat harjoitussalirakennukset, joissa Miekkailusali ja Piirustussali sijaitsivat rinnakkain. Miekkailun perinteitä Helsingin yliopistossa jatkaa Helsingin Ylioppilasmiekkailijat. Taiteiden yönä Piirustussali saakin vieraakseen entisiä naapureita, kun croquis-illan malleina toimivat Ylioppilasmiekkailijoiden jäsenet!

Taiteiden yön croquis-ilta toimii non-stop-periaatteella. Opettajana Helsingin yliopiston piirustusmestari Vappu Rossi. Välineitä voit lainata Piirustussalilta. Aikaisempaa kokemusta croquis-piirtämisestä (tai miekkailusta) ei tarvita.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

Tapahtuma Facebookissa

klo 17.30-18.30 Taiteiden yön kävelykierros Kasvitieteellisessä puutarhassa

Taidehistorialliset kävelykierrokset juhlistaa 30-vuotiasta Taiteiden yötä kierroksella Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa! Kierroksella puutarhaa tarkastellaan puutarha- ja maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Yliopiston luottoarkkitehti Gustaf Nyström suunnitteli puutarhaan muun muassa Palmusalin ja Kasvimuseon.

Kierroksella tutustutaan lisäksi tarkemmin puutarhassa 30.8. asti esillä olevaan Teemu Lehmusruusun ja työryhmän Maatuu uinuu henkii -teokseen. Lehmusruusun ympäristö- ja mediataideteos koostuu viidestä käsin muotoillusta lasisesta mittauskammiosta, maaperästä, valikoiduista kasveista ja omasta aurinkovoimalastaan.

Teos mittaa tasa- ja puolitunnein maaperän hengityksen ja kasvien yhteyttämisen muodostaman hiilidioksiditaseen. Kammiot soivat ja valaistuvat mittauksen ajan kulloinkin vallitsevan CO2-tilanteen ohjaamana. Alueelle istutetut kasvit muodostavat biodiversiteettiä ja maaperän toimintaa tukevan kokonaisuuden. Kasvukauden mittaan maaperän ja kasvien vuorovaikutuksessa hiilidioksidikierto muuttuu ja näin ollen myös teos on aina dynaamisessa tilassa.

Kierros alkaa kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynniltä, Kaisaniemenranta 2.

Kierros on osa Taidehistoriallisia kävelykierroksia, joita järjestetään Helsingin yliopiston kampuksilla. Oppaina toimivat taidehistorian opiskelijat. Kierrokset ovat kaikille avoimia, eikä niille tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Tapahtuma Facebookissa

klo 18.30-21 Taiteiden yö Kansalliskirjastossa

Klo 19.00 – 19.45, Kupolisali. Jaakko Tahkokallio esittelee A.E. Nordenskiöldin karttakokoelmaa.

Tule ihastelemaan karttakokoelmaa erikoiskokoelmien asiantuntija Jaakko Tahkokallion opastuksella.

Tutkija ja löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901) kokosi 1800-luvun lopulla karttojen, maantieteellisen kirjallisuuden ja matkakertomusten harvinaiskirjakokoelman. Kokoelma on liitetty vuonna 1997 UNESCOn Memory of the World -rekisteriin. Nordenskiöldin kokoelma luo kuvan länsimaisen maantieteellisen tietämyksen kasvusta.

Klo 19.00 – 21.00, Rotunda. Asiantuntijat kertovat Kansalliskirjaston palveluista ja näyttelyistä.

Asiantuntijoiltamme voi tulla kysymään kaikesta kirjaston toimintaan liittyvästä.

Klo 19.00 – 21.00, Agricola-huone. Retropelailua.

Tutustu Nopista bitteihin-näyttelyn lomassa vanhoista lautapeleistä tehtyihin suurennoksiin tai kotimikropeleihin.

Klo 20.00 – 20.20, Kupolisali. Philomela-kuoro esittää teoksen "Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä".

Teoksen on säveltänyt Anna-Mari Kähärä Minna Canthin teksteihin. Koreografiasta vastaa Sonya Lindfors ja kuoroa johtaa Marjukka Riihimäki.

Klo 19.00 – 21.00, kirjaston sisäpiha. Yhteislaulua Ajopuut -yhtyeen säestyksellä.

Tervetuloa mukaan laulamaan Eteläsalin vieressä sijaitsevalle pihalla.

Kupolisaliin mahtuu noin 100 henkilöä.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

klo 19-22 Bändi-ilta Taiteiden yönä

Taiteiden yönä Tiedekulman Stagelle nousee viisi kovan tason bändiä, joista jokaisessa vähintään yksi jäsen on Helsingin yliopiston nykyinen opiskelija, tutkija tai henkilökuntaa.

Yhtyeiden omintakeiset tyylit luovat yhdessä monipuolisen kokonaisuuden, josta jokaiselle löytyy uutta kiinnostavaa musiikkia.

Illan ohjelma:

West Metro - 19:15
West Metro perustettiin länsimetron kanssa samoihin aikoihin vuonna 2017. Bändin musiikissa on kuultavissa viitteitä melodisen rockin menneistä ja nykyisistä tulevaisuuksista.

Felic - 19:50
Pääkaupunkiseutulainen Felic soittaa menevää ja sovituksellisesti monipuolista riffirikasta modernia rokkia. Bändi julkaisi debyytti- EP:n 'Gone Off The Earth' vuoden alussa ja työstää parhaillaan uutta materiaalia.

Dima & The Surveyors - 21:00
Dima & The Surveyors soittaa rautaisella otteella 70-luvun tunnelmiin pohjautuvaa rockia. Bändin autenttinen tyyli ja saundimaailma nostattaa tunnelman kattoon ensisoinnuista lähtien.

Epsilons - 21:35
Tuore sekstetti Epsilons soittaa mukaansa tempaisevaa, suomenkielistä rytmimusiikkia rock- soul- ja jazz-vaikutteilla ja puhaltimilla höystettynä.

Tapahtuma Facebookissa

klo 17-21: Arkki-LEGO -kaupunkityöpaja

Kaapelitehtaan Pannuhallissa voi visioida ja rakentaa fantasiakaupunkia eri mittakaavoissa! Non-stop työpaja soveltuu kaikille arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta (ja Legoista!) pitäville ikään katsomatta.

Työpajassa rakennetaan yhteistä unelmien kaupunkia, jossa yksilölliset talot muodostavat yhdessä jännittävän kokonaisuuden.

Käytössä on 40 000 valkoista legopalikkaa, joten vain tehdassalin katto ja aika on rajana! Työpaja toimii non stop -periaatteella. Yhdeksältä paljastuu minkälainen kaupunki rakentui!

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

(Juttu perustuu Helsingin yliopiston tiedotteeseen, jota on laajennettu muilla tapahtumilla)

Video: Näin tehtiin Louvre dyynille (kahdekan vuotta kolmessa minuutissa)

Time-lapse -videoita on kaikenlaisia, mutta kahdeksan vuotta kolmeen minuuttiin tiivistettynä on aika harvinainen. Videolla näytetään, miten kuuluisan Louvren uusi sivupiste Abu Dhabiin tehtiin.

Kaikkihan tietävät, että kuuluisa Louvren taidemuseo sijaitsee Pariisissa. Tosin nyt sellainen on myös Abu Dhabissa; museon nimeä kantava museo, missä on osa museon laajasta kokoelmasta myös esillä, avattiin Arabian niemimaalla sijaitsevassa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa viime marraskuussa.

Kuten nykyisin on tapana, on uusi museo näyttävää wow-arkkitehtuuria. Rakennuksen on suunnitellut ranskalaisarkkitehtikuuluisuus Jean Nouvel, jonka suunnittelema on myös Pariisissa sijaitseva komea Arabikulttuurin keskus.

Kunniaa tosin pitää antaa myös museon pääinsinöörinä toimineelle Buro Happoldille, sillä etenkin rakennuksen huima katto on upea ja haastava luomus. Koko museo muutenkin on varsin jännä, sillä se pitää sisällään monta veden (meri on lähellä) ympäröimää rakennusta, jotka kaikki ovat suuren, yhteisen katon alla. Ja katto: se on hyvin arabihenkinen, mutta modernilla tavalla. Siinä on myös viittaus Pariisin Arabikulttuurin keskuksen isoon fasaadiin, missä on ornamenttimaisia, kameran sulkimen tapaan supistuvia ja avautuvia reikiä.

Museon pinta-ala on noin 24 000 m2, josta noin 8 000 m2 on gallerioita. Se on Arabian niemimaan suurin museo.

Museo on osa Abu Dhabin kaupungin ja Ranskan hallituksen välistä 30-vuotista sopimusta. Sen rakentaminen alkoi vuonna 2009 ja museo oli tarkoitus avata vuonna 2012, mutta se hieman viivästyi, sillä avajaiset olivat tosiaan vasta nyt marraskuussa 2017.

Museossa on esillä paitsi valikoima läntisiä teoksia Louvren kokoelmasta (mm. Vincent van Goghin, Andy Warholin, Claude Monetin, Henri Matissen ja Leonardo da Vincin töitä), niin myös itämaisia teoksia.

Yllä olevan videon museon rakentamisesta on tehnyt matkailumainoksiin ja promootiovideoihin erikoistunut EarthCam -yhtiö, joka kuvasi vuodesta 2009 alkaen 70 000 tuntia rakennustöitä 4K-laadulla. Kahdeksan vuoden työ tiivistettiin noin kolmeen minuuttiin, ja tulos näyttää hyvin, miten tyhjä hiekka-aavikon palanen muuttui arkkitehtuuri-ihmeeksi.

Videon on tuottanut ja ohjannut Brian Cury.

Taiteesta tulee jännää, kun siihen lisää vähän sähköä

Varsin usein tieteilijät ja taiteilijat ovat henkisesti varsin kaukana toisistaan, vaikka monasti tiede ja taide täydentävät toisiaan erinomaisesti. Hyvä esimerkki tästä on myös nörttejä innostava taiteilija Leonardo Ulian.

Ainakin kirjoittajalla näin kesäisen perjantain iltapäivänä jalka alkaa vipattaa kohti fillaria ja avointa tietä maisemassa.

Siksi silmään tarttui vakavampia töitä vältellessä tämä Lontoossa asuvan ja työskentelevän italialaistaiteilija Leonardo Ulianin vuodelta 2011 oleva teos Quiet rhythmic rush.

Kuten video näyttää, on siinä vanha (1980-luvulta oleva teräsrunkoinen) polkupyörä laitettuna levysoittimen päälle siten, että levylautanen pyörittää takapyörää. Pyörään on kiinnitetty led-valoja, valosensoreita ja johtoja, jotka ovat kiinni vahvistimissa sekä kaiuttimissa.

Tuloksena on koominen kokonaisuus, missä fillarin avulla saadaan aikaan vilkkumista ja ääntä.

Tämä teos on toiminnallinen, ja sellaisia Ulian on tehnyt muitakin, kuten herran nettisivuilla oleva teosgalleria näyttää. Hienoimpia kenties ovat kuitenkin kookkaat ornamenttimaiset, arabialaisvaikutteiset teokset, joissa Ulian on käyttänyt elektroniikan komponentteja luodakseen hyvin perinteisen näköisiä kuvioita.

Ulian on ollut innostunut elektroniikasta jo pitkään. Eräs jännimmistä tämäntyyppisistä teoksista on alla oleva, viime vuonna Lontoossa Beers-galleriassa esillä ollut tennismaila.

Tennismaila

Ulian haluaa näillä arkisia esineitä ja elektroniikkaa yhdistävillä teoksillaan (kuraattorien kaunopuheiden mukaan) löytää yhteyksiä todellisuuden, fantasian ja kauneuden välillä, koska näin hän voi tuoda esille sitä, miten "teknologisen aikamme keskellä ihminen kaipaa myös henkistä yhteyttä".

Oletan tosin, että Ulian on yksinkertaisesti huomannut, että mikropiirit, elektroniikan komponentit, piirilevyt ja johtimet ovat nätin näköisiä, ja joskus ne näyttävät saman kaltaisilta kuin aivan erilaiset arkiset esineet. Kun nämä laittaa kivasti yhteen, on tuloksena hauska teos. Miellyttää silmää ja kutittaa hieman huumorihermoa.

Sama pätee arkkitehtuuriin ja esimerkiksi islamistiseen taiteeseen: kauniit rakennuksissa olevat mosaiikit muistuttavat kovasti sähkölaitteiden sisuksia! Niinpä Ulian on tehnyt jättikokoisia installaatioita, jotka ovat kuin Marrakechissa olevista riadeista.

Mitä sisuksiin tulee, niin harva laite on nykyisin sisältä niin kaunis kuin esimerkiksi Applen ensimmäiset tietokoneet, joista Steve Jobs halusi jopa maanisen innokkaasti saada hienoja kokemuksia myös sisältään. No, nykyisin omenalaitteiden sisäistä kauneutta ei pääse edes ihailemaan, koska puhelimet ja tietokoneet on liimattu kiinni ja niissä käytetään osia, joita ei voisikaan vaihtaa.

Jos kaipaattekin siis teknotaiteellisia virikkeitä, niin elektroniikan rakentaminen visuaalisestikin nätisti on hyvä idea. Ellei osia saa nyhdettyä irti vanhoista radioista tai tietokoneista, uusia saa edelleen ostettua monista paikoista.

Allekirjoittaneen suosikki on Elektori Tampereella, mutta myös  Bebek elektroniikka ja Yleiselektroniikka ovat hyviä!

Maailmanmatkoja kiireisille: 10 minuutissa minne vaan.

Pe, 03/16/2018 - 20:05 By Jari Mäkinen

Oletko kiireinen tai rahapulassa, mutta mieli tekee matkustaa. Japanilainen First Airlines voi auttaa – mutta valitettavasti tämän virtuaalitodellisuuslentoyhtiön palveluita käyttääkseen täytyy mennä Japaniin.

Perjantain kevytjuttumme esittelee yhtiön, jonka toimintaidea on yksinkertainen: se tarjoaa virtuaalisen matkustuskokemuksen ilman kaikkea matkaamiseen liittyvää häslinkiä ja hiilidioksidin suihkuttamista ilmakehään.

Matkustajat lentävät nimittäin virtuaalisesti oikeassa lentokoneympäristössä. Tarjolla on Airbusin istuimet, joko ensimmäisessä luokassa tai liikemiesluokassa, ateriat ja matkustamohenkilökunta.

Maisemat tarjotaan virtuaalitodellisuuslaseilla, joilla matkustajat pääsevät käymään mm. Pariisissa, Roomassa, New Yorkissa ja Havaijilla. 360°-kaupunkikierros on tarjolla heti "lennon" jälkeen, mukavasti omalla istuimella ilman kaikkea vaivaa, mikä tulee passintarkastuksesta, jonottamisista ja lentoasemakuljetuksista.

"Meillä on asiakkaina paljon ikäihmisiä, jotka haluaisivat matkustaa, mutta eivät enää pysty", toteaa yhtiön johtaja Hiroaki Abe The Japan Timesin artikkelissa.

Toistaiseksi yhtiön "lentokoneessa" on kahdeksan ykkösluokan matkustajapaikkaa ja neljä business-istuinta. Matka maksaa noin 45 euroa ykkösluokassa.

"Lennolla" tarjolla oleva annos.

Hintaa voi pitää oikeastaan edullisena, sillä – ainakin jutun ja siinä (sekä alla) olevan videon mukaan – ateriat ovat ihan kunnollisia. Yhtiö toteaa, että niitä on tekemässä jopa oma, paikalla "lentokoneessa" oleva kokki. 

Virtuaalimatkat ovat olleet siinä määrin suosittuja, että yhtiö aikoo tarjota pian myös kotimaanmatkoja, eli laittaa valittavaksi virtuaalilaseihin Japanin maisemia.

Robotti, joka on suunniteltu tekemään kiusaa

Pe, 03/09/2018 - 14:53 By Jari Mäkinen
Misbehaving (ro)bots

Perjantain kunniaksi rullaamme esiin jälleen kevyen, mutta kiinnostavan aiheen: kiusantekorobotit. Jos et jaksa tai ehdi tehdä kiusaa kumppanillesi, voi teknologia tulla tässäkin avuksi!

Svetisiläis-meksikolainen taiteilija Nicole Pérez on kehittänyt kolme pientä robottia, joiden ainoa tehtävä on tehdä parisuhteiden pieniä kiusoittelutoimia.

Muovipintaiset, hellän ja mukavan tuntuiset laitteet on suunniteltu esimerkiksi tuhraamaan huulipunaa tyynyyn, nipistämään ja tökkimään – eli tekemään juuri sellaisia tehtäviä, joita heteronormatiivisen pariskunnan naisjäsen perinteisesti tekee.

Kyseessä on luonnollisesti taideprojekti, jonka tarkoituksena on tutkia robottien ja ihmisen välisiä suhteita.

Misbehaving (ro)bots -projekti kysyy missä määrin robotit voivat korvata ihmisen myös intiimeissä parisuhteen toimissa. Nopeasti ajatellen intiimit toimet tarkoittavat seksiä, mutta parisuhteessa on paljon muutakin, kuten esimerkiksi kiusoittelu. Se toisaalta häiritsee, mutta samalla tuottaa suurta tyydytystä.

Pérezin mukaan virtuaalitodellisuus, lisätyn todellisuuden ja keinoälyn kehittyminen on johtamassa siihen, että se mitä koemme "todelliseksi" on pian hämärtymässä. Robotit ja muut ei-inhimilliset kumppanit ovat tulossa pian elämäämme. ja ne voivat joissain tapauksissa olla jopa houkuttelevampia kuin inhimilliset ihmiset.

Robotit kun saa pois päältä ja päälle silloin kun haluaa, ja ne saa tekemään vain sitä mitä haluamme, siten kun haluamme.

Misbehaving (ro)bots

Laitteillaan Pérez haluaa osoittaa sen, että kaipaamme elämässämme myös piirteitä, jotka helposti jäisivät keinotekoisilta partnereilta tekemättä. Voi olla, että kaipaamme robotilta myös ei-toivottuja piirteitä – kenties jopa sitä, että se tuottaisi meille tuskaa, jos tuo tuska on vain itse asiassa miellyttävää. Juuri sellaista, kuin on esimerkiksi korvan puraisu.

Robotit pitää suunnitella olemaan myös epäkäytännöllisiä ja tekemään sinänsä ihan hyödyttömiä asioita, kuten vaikkapa juuri tuhraamaan huulipunaa tyynyyn tai jotain muuta vastaavaa.

Ja voi olla, kenties, että kaikesta huolimatta oikea ihminen on parempi kumppani kuin paraskaan robotti!

Misbehaving (Ro)Bots from Nicole Perez on Vimeo.

Video: Jannen hämmästyttäviä lumikuvioita nelikopterin kuvaamana

Ne eivät ole alienien tekemiä kuvioita, vaan Janne ystävineen jumppapallojen kanssa ovat käyneet vähän kävelyllä lumisen järven päällä.

 

Kerroimme pari viikkoa sitten jännittävistä lumikuvioista, joita Janne Pyykkö oli tehnyt lumen peittämän järven jäälle Simon Beckin vastaavien kuvioiden innottamana.

Sen koommin Janne on pistänyt vielä paremmaksi (ja hänen tekemisistään on Tiedetuubin jalanjäljissä kerrottu mm. Helsingin sanomissa ja MTV3:ssa), mutta nyt vasta aletaan päästä asiaan: Niko Hauta on kuvannut kopterilla tuoreimpia kuvioita, joita Jannen lisäksi olivat 1. ja 4. maaliskuuta tekemässä Ninu Luo ja Pirjo Ikonen.

Kuviot on tehty Velskolan Pitkäjärvellä.

Upeaa – vai mitä?

Video: Nyt on hyvä aika tehdä jäätyneitä saippuakuplia!

Pakkasesta kannattaa nauttia! Voit tehdä vaikkapa jäätyneitä saippuakuplia.

 

Saippuakuplat ovat kivoja aina, mutta erityisen hauskoja todella kylmällä. Kuplat nimittäin jäätyvät nopeasti ja niiden pinnalla – ainakin vähän aikaa – näkyy upeita kiteitä.

Miten niitä voi tehdä? Yksinkertaisesti!

Tee ensin hyvää kuplantekovettä vaikkapa tällä reseptillä:

2 dl vettä
5 tl astianpesuainetta
1 tl sokeria
hieman hunajaa (tai tapettiliisteriä)

Jos nesteen haluaa tehdä oikein kunnolla, kannattaa vettä ensin lämmittää niin, että sokeri ja hunaja sulavat. Sitten lisätään astianpesuaine. Koska neste on vielä lämmitä, pitää odottaa kunnes se on viileää – mieluiten yön yli.

Puhalla sen jälkeen ulkona pakkasessa mahdollisimman suuria kuplia ja odota hetki, kun ne jäätyvät. Jäätyminen kannattaa kuvata kännykällä hyvässä valossa (ja postata vaikka Tiedetuubin Facebook-sivulla!).

Kun kupla on jäätynyt, siihen voi tehdä reikiä tai ottaa käteen, jolloin tunne on hauska, kun se sulaa saman tien käden lämmössä.

Toimintavinkki laskiaistiistaiksi: jättimäisiä lumirinkuloita

Ti, 02/13/2018 - 13:16 By Jari Mäkinen

Kerroimme pari vuotta sitten Simon Beckin jännästä harrastuksesta: hän tekee lumeen suurikokoisia, geometrisia taideteoksia. Nyt Janne Pyykkö on hänen jalanjäljissään tehnyt samanlaisia, upeita kuvioita Nuuksion Vääräjärvellä – ja hänen kuvionsa ovat hyvä vinkki myös muille ympäri Suomen!

Beck innostui tasaiseen lumipintaan tamppaamalla tehtävistä fraktaalikuvioista siksi, että ei jalkavaivaisena kyennyt kunnolla laskettelemaan tai hiihtämään. Sen sijaan hän pystyi hyvin kävelemään.

Kuten kerroimme ammoisessa jutussamme, Oxfordin yliopistossa konetekniikkaa opiskelleen Beckin mielessä olivat heti Mandelbrotin sarjat, Kochin käyrä ja Sierpińskin kolmio sekä muut matemaattiset kauneudet.

Vuosikymmenten kuluessa hän on kehittänyt tekniikkaansa varsin hienostuneeksi, sillä näppituntuman (tai jalkatuntuman) sijaan hän tekee kuvioitaan kompassin ja GPS:n kanssa, ja yksinkertaisen tamppaamisen sijaan hän myös muotoilee lunta saadakseen kuvioon haluamiaan muotoja.

Kookkaimmat Beckin tekemät teokset ovat olleet kooltaan kuuden jalkapallonkentän luokkaa ja niiden tekemiseen kuluu kymmenisen tuntia. Talvipäivät siis saattavat olla liian lyhyitä hänelle, mutta se ei haittaa, sillä  työn voi tehdä pimeälläkin loppuun otsalampun avulla.

Jannen kuviot ovat hieman pienempiä kuin Beckin, sillä toistaiseksi Nuuksiossa tehty lumitaide on ollut kooltaan noin 60 x 60 metriä.

"Beck tekee kuviaan kymmenen tuntia, mutta minulla meni noin puolitoista tuntia", kertoo Janne.

"Mallina minulla oli piirros paperilla ja ennakkoon mietitty piirtojärjestys 14 ympyrälle, joiden piirtämisessä apuvälineenä oli 10 metriä pitkä naru."

Lisäksi hänellä oli apunaan jumppapalloja.

Lisäys 20.2.

Janne teki viime viikonloppuna uusia lumikuvioita. Aikaa tämän tekemiseen kului 1,5 tuntia ja kävelty matka oli 3,6 km.

Lisäys 23.2.

Janne innostui aiheesta niin, että teki mainion oppaan lumipiirrosten luontia varten. Ja siellä on tietysti lisää kuvia, kuten myös paljon hyviä vinkkejä!

*

Otsikkokuva: Janne Pyykkö, toinen kuva: Iro Fagerlund

Nyt pykätään patsasta avaruuskissalle (video)

Poliitikoille, tutkijoille ja taiteilijoille on pystytetty paljon erilaisia patsaita, mutta onko missään vielä pystiä avaruuskissalle? Pariisiin ollaan suunnittelemalla joukkorahoituksella sellaista.

Kun avaruusaika koitti 1960-luvun alussa, lähetettiin ennen ihmisiä koe-eläimiä käymään avaruudessa.

Kuuluisin näistä on Neuvostoliiton Laika, pieni sekarotuinen koira, joka valitettavasti kuoli kapselinsa sisälle, koska maahanpaluutekniikkaa ei vielä tuolloin osattu kunnolla – mutta silti haluttiin tietää miten olosuhteet kiertoradalla vaikuttavat eläimeen.

Yhdysvalloista otsikoihin pääsi "Kapteeni Ham", ensimmäisenä Mecrury-aluksella avaruuden puolelle matkannut simpanssi. Samoin maailman ensimmäinen rakettikyytiä saanut eläin oli amerikkalainen: rhesusapina Albert kensi 63 kilometrin korkeuteen Saksasta tuodulla V-2 -raketilla vuonna 1948.

Harva kuitenkaan muistaa Felicetteä, ranskalaiskissaa, joka teki avaruusmatkansa 18. lokakuuta 1963.

Maata kiertämään ei tämä mustavalkoinen kissa ei päässyt, vaan nousi "ainoastaan" 10 minuuttia ja 32 sekuntia kestäneelle lennolleen 157 kilometrin korkeuteen.

Pikaisen ylös-alaslentonsa aikana se pääsi nauttimaan noin viiden minuutin ajan painottomasta tilasta – ja joutui kokemaan laukaisun aikaan noin 9,5 g:n kiihtyvyyden. Veronique-niminen raketti kuljetti kissaa parhaimmillaan kuuden Machin nopeudella.

Lento tehtiin tuolloisessa Ranskan siirtomaassa Algeriassa olleelta Hammaguirin rakettikoeasemalta ja kulkupelinä oli silloin Ranskan järein raketti, Veronique, joka pystyi nostamaan 60 kilogrammaisen lastin ballistiselle lennolle avaruuteen.

Kyse oli luonnollisesti paitsi tutkimukseen käytetystä raketista, niin myös mannertenvälisestä ohjuksesta. Niiden kehittämisessä Ranska tuli heti kolmantena Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain perässä.

Felicette ja Veronique

Kissarakkaat ranskalaiset ovat hymistelleet Felicetten tarinalle kaikkien vuosikymmenien ajan, mutta brittiläinen mainosmies Matthew Serge Guy päätti laittaa pystyyn joukkorahoituskampanjan, jonka avulla Pariisiin pystytetään patsas avaruuskissalle. Kampanja on tuottanut 43 323 euroa, ja kun muut tuotot on laskettu mukaan, on koossa jo 49 000 euroa.

Patsaskin on jo tulossa: sen tekee eläinhahmoihin erikoistunut kuvanveistäjä Gill Parker. Noin puolitoista metriä korkeasta teoksesta on toistaiseksi vain hahmotelmia, jotka kertovat, että tulossa on pronssista tehty näköispatsas, missä lienee raketin päälle kipuava kissa.

Nyt hanke etsii paikkaa Pariisista patsaalle. Haussa on mieluiten turvallinen, yksityisellä alueella oleva, mutta yleisölle avoin paikka.

Yllä oleva video selittää hieman hankkeen taustaa ja kertoo myös Felicetten tarinan.

Tanssi tohtoritutkintosi

Tieteestä kertomiseen on monia tapoja, mutta yksi varsin vähän käytetty keino on tanssi. 

Siihen on syynsä: monimutkaisten tieteellisten asioiden selittäminen tanssin keinoin on hankalaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, ja vuosittain järjestettävä "Tanssi tohtoritutkintosi" -kilpailu pyrkii osaltaan innostamaan tutkijoita tiedottamaan tiedetuloksistaan tanssien.

Tuloksena on usein varsin väkinäistä elehtimistä, mutta kuten tämänvuotisen kilpailun voittajateokset osoittavat, voi teoksilla olla jopa ihan taiteellista arvoa.

Tanssi tohtoritutkintosi, eli Dance Your Ph.D. on Yhdysvaltain tieteenedistämisseura AAAS:n Science-lehden tukema puolileikillinen tempaus, missä joka vuosi kehotetaan tutkijoita ja tutkijaryhmiä tekemään tanssiesityksiä. Nämä arvioidaan ja voittajat saavat paitsi muutaman tonnin rahaa, niin myös mainetta ympäri maailman. 

Tämänvuotiset – järjestyksessään jo kymmenennen  kilpailun – voittajat julkistettiin tänään. Pääpalkinnon vei Kalifornian yliopiston Santa Barbaran kampuksella topologiaa tutkiva Nancy Scherich. Hänen teoksensa on yllä.

Vaikka kyseessä on hyvin yhdysvaltalaispainotteinen tempaus, on osallistujia ympäri maailman. Esimerkiksi tämänvuotisen yleisöpalkinnon voitti brasilialainen Natália Oliveira. Kaikkiaan teoksia saatiin kisaan tänä vuonna 53 tutkijalta.

Kaikki videot ovat katsottavissa kilpailun kotisivuilla.

Tiedetuubi piti luonnollisesti peukkuja suomalaisille Kai Ruusuvuorelle, joka tanssi väitöskirjansa Modelling the role of charge in atmospheric particle formation using quantum chemical methods, sekä Tiina Nevanlaidalle ja hänen teokselleen Neuronal Ceroid Lipofuscinosis CLN8 - from gene to protein.