Pe, 12/08/2017 - 10:12 By Jarmo Korteniemi
Yksinkertainen kartta järistysalueesta

Suomalaisittain varsin voimakas maanjäristys herätti huomiota Oulun tienoilla varhain perjantaina.

Pohjois-Pohjanmaalla ihmiset heräilivät torstain ja perjantain välisenä yönä voimakkaaseen maanjäristykseen. Raporttien mukaan järistys sattui kello 00.32 ja sen kesto oli muutamia sekunteja. Magnitudiltaan se oli 3,0 - 3,2.

Järistyskeskus sijaitsi Limingan eteläpuolella, noin 25 kilometriä Oulusta etelään. Keskuksen syvyys oli noin 30 kilometrin syvyydessä.

Havaintoja tapahtumasta tehtiin Pohjanlahden rannikkoseudulla jopa sadan kilometrin päässä järistyskeskuksesta.

Aineellisia tai henkilövahinkoja ei tiettävästi ole sattunut. Kalevan mukaan ainakaan pelastuslaitos ei ole saanut asian tiimoilta tehtäviä. Sosiaalisessa mediassa kerrottiin jyrähdyksestä, tärinästä ja irtaimiston kolinasta.

Havainnot (vaaleansiniset ympyrät) kartalla (EMSC)

Maanjäristykset johtuvat kallioperän jännitystilojen lauetessa. Syynä tärinään on toistensa suhteen liikkuvien kalliolohkojen nykäisy.

Lumijoen maanjäristyksen tarkempi syy on kahden tekijän yhteisvaikutuksessa. Koko maan alueelle aiheutuu ensinnäkin jatkuvaa kallioperän puristusta Pohjois-Atlantin keskiselänteen leviämisen vuoksi. Lisäksi jääkauden aikaisen lisäpainon poistuminesta johtuvaa maannousua tapahtuu erityisesti Pohjanlahden alueella. Tämä ns. rebound-ilmiö pyrkii venyttäämään kalliota pystysuunnassa.

Suomen suurin mitattu maanjäristys oli magnitudiltaan 3,8. Se sattui Alajärvellä helmikuussa 1979. Tuota voimakkaampiakin on toki sattunut, mutta ennen mittausten aloittamista.

Kaikkein suurimman tiedossa olevan suomalaisjäristyksen arvioidaan olleen magniturin 5,0 luokkaa. Tuo Perämerellä 23.6.1882 sattunut järistys kesti alle kymmenen sekuntia. Ruotsin puolella lahtea sattui lähes vastaavan kokoinen järistys vuonna 2016. Se tuntui hyvin myös Suomessa.

Jääkauden jälkeen on tapahtunut vieläkin suurempia maanjäristyksiä, joiden tarkkaa voimakkuutta voi vain arvella. Niistä ovat kuitenkin todisteena monet jättimäiset kalliosiirrokset. Suurimmissa kalliolohkot ovat liikkuneet noin seitsemän metriä toistensa suhteen. Ne tunnetaan Länsi-Lapissa sijaitsevina Ruoste-, Vene- ja Ruokojärvien siirroksina.

Magnitudiasteikko on logaritminen. Yhden kokonaisluvun hyppäys (esim. M3→M4) tarkoittaa vapautuneen energiamäärän 32-kertaistumista. Magnitudin 9 järistys on siis energialtaan noin biljoona (1012) kertaa voimakkaampi kuin magnitudin 1 järistys. (Aiemmin käytössä ollut Richterin asteikko oli samankaltainen, muttei toiminut luotettavasti erittäin suurille järistyksille.)

Tuoreesta järistyksestä uutisoi Suomessa ensimmäisenä Kaleva.

Päivitys klo 12.30: Tarkennettu ja lisätty tietoja järistysten voimakkuuksista ja magnitudiasteikosta.

Päivitys klo 13.10: Täsmennetty Limingan järistyksen suuruutta ja syvyyttä suomalaislähteiden pohjalta. Aiemmat luvut (M3,2 - M3,8, syv. 10 km ja Lumijoella) perustuivat Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen USGS:n yölliseen arvioon.

Lähteet: EMSC, USGS ja Helsingin yliopiston Suomen seismisyys -sivu