käyttöliittymä

Kuka tämänkin on suunnitellut? Opiskelijat kertovat, miten matkakorttilaite olisi paljon parempi

Ke, 01/18/2017 - 11:12 Toimitus

Jokainen pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä käyttävä on varmasti törmännyt uusiin matkakorttien lukulaitteisiin. Ja moni on ajatellut varmasti miksi sen käyttöliittymä on sellainen kuin on: huono. Aalto-yliopiston opiskelijat päättivät suunnitella sen uudestaan matemaattisen mallinnuksen avulla.

Hiljattain käyttöön otettu uusi Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkakortinlukija on saanut osakseen kritiikkiä (ja aina usein myös voimasanoja) heikon käytettävyyden ja myöhästymisiä aiheuttavan hitauden vuoksi.

Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat analysoivat käyttöliittymän ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen keskittyneellä erikoiskurssilla ja tekivät ehdotuksen uudeksi käyttöliittymäksi yleisöltä ja muilta Aalto-yliopiston opiskelijoilta saamiensa ideoiden pohjalta.

Käyttöliittymä korjaa kaksi merkittävää ongelmaa eli epäloogisen toimintajärjestyksen ja liian kauan kestävän ostotapahtuman.

Ostotapahtuman hahmottamiseen ja uudelleensuunnitteluun opiskelijat käyttivät matemaattista mallintamista. Huomioon otettavia seikkoja olivat esimerkiksi tehtävän suorittamiseen kuluva aika, virheiden mahdollisuus ja visuaalinen tarkkaavaisuus.

Tämänhetkisen käyttöliittymän suurin ongelma sekä uusille käyttäjille että kokeneille matkustajille liittyy valitsemis- ja vahvistamistapahtumaan.

”Ensimmäisenä poistaisimme tarpeettoman kaksinkertaisen vahvistuksen", maisteriopiskelija Jenni Pajukoski selittää.

"Tällä hetkellä käyttäjän on painettava OK-painiketta ja näytettävä korttinsa lukijalaitteelle. Mielestämme pelkän kortin näyttämisen pitäisi riittää vahvistukseksi. Kun OK-painikkeen painaminen jätetään pois, aikaa säästyy tutkimuksemme mukaan jokaisen arvolippuoston kohdalla noin 2,7 sekuntia. Jos bussissa on 40 matkustajaa, aikaa säästyy kokonaisuudessaan lähes 2 minuuttia.” 

Näkymien määrä kahteen         

Matkakortinlukijan käyttöä hankaloittaa myös se, että tilaa ei ole käytetty tehokkaasti hyödyksi: ruudun painikkeet ovat pieniä ja tekstejä on vaikea lukea.

Toinen parannus saavutettaisiin vähentämällä näkymien määrä kahteen. Tällä hetkellä laitteessa on ostotapahtuman aikana käytössä kolme näkymää.

”Ehdotuksessamme käyttäjä valitsisi ensimmäisessä näkymässä matkustusalueen. Toisessa näkymässä käyttäjä näkee valitun lipputyypin, matkustajien määrän ja kokonaishinnan. Vahvistus onnistuu korttia näyttämällä, eikä käyttäjän tarvitse välttämättä tehdä lainkaan lippujen määrää koskevia toimenpiteitä”, Pajukoski sanoo.

Opiskelijat muuttivat myös käyttöliittymän värejä ja kirjainkokoja. He käyttivät apuna ihmisten havainnointikykyä kuvaavia malleja ja selvittivät, miten käyttäjien huomio saadaan värien avulla parhaiten kiinnitettyä kunkin näkymän tärkeimpään sisältöön.

Muiden muutosten lisäksi opiskelijat halusivat lisätä käyttöliittymään kielivaihtoehdoksi suomen ja ruotsin rinnalle englannin.

Tutkimuksen toteuttivat Jenni Pajukosken lisäksi maisteriopiskelijat Siyuan CaoJiayao YuTimi SeppäläErkka Virtanen ja Oskari Päivinen professori Antti Oulasvirran ohjauksessa.

Opiskelijat saivat idean kurssityöhön Aalto-yliopiston Designing Interactions -kurssilla tehtyjen lopputöiden pohjalta, jotka tehtiin yhteistyössä HSL:n kanssa. Kurssin materiaalit olivat käytössä myös tässä työssä.

”Olisi mahtavaa, jos HSL ottaisi ehdotuksemme käyttöön”, Jenni Pajukoski sanoo.

Professori Antti Oulasvirran tutkimusryhmässä optimointimenetelmät soveltavat matemaattisia malleja ihmisen käyttäytymisestä suunnittelupäätösten tekemisessä.

Artikkeli on Aalto-yliopiston tiedote vain vähäisissä määrin toimitettuna.

Kynsi voi olla käyttöliittymä

Ke, 10/16/2013 - 11:43 Toimitus
InTouch käytössä

Jos haluat nykyisin siirtää kuvan tai videon kännykästä vaikkapa tietokoneeseen tai toiseen matkapuhelimeen, niin vaihtoehtoja on useita: wifi-yhteys, sähköpostin liite tai bluetooth. Tiedostot voidaan myös heittää pilveen tai siirtää jollain fyysisellä tavalla, kuten esimerkiksi muistikortilla tai -tikulla.

Mutta mitä jos vaikkapa sormus tai rakennekynsi olisi tehty sellaiseksi, että ne voisivat toimia tiedon kantajina? VTT on pohtinut asiaa ja kehittänyt juuri näihin perustuvan ratkaisun tietojen vaivattomaan siirtämiseen. Esimerkiksi rakennekynnellä voi koskettaa toisella näytöllä olevaa tiedostoa, jolloin se siirtyy kynteen ja sitä kautta kaverin kännykkään.

Nämä uudet InTouch-käyttöliittymät ovat helppokäyttöisiä, ja ne ovat yhteentoimivia digitaalisten laitteiden ja esineiden maailmassa.

Käyttöliittymä toimii kosketusnäyttöjen kanssa ja on NFC-standardin mukainen. InTouchin avulla voi siirtää tiedostoja suoraan tai pilvipalvelun kautta. Myös turvallisuus ja yksityisyys kyetään säilyttämään integroitavien turvallisuustoimintojen ansiosta.

InTouch-konsepti mahdollistaa myös täysin uudenlaiset, vuorovaikutteiset laite- ja tuotekategoriat ja -sukupolvet sekä samalla uuden liiketoiminnan syntymisen. Sovelluskohteita voivat olla mm. digitaaliset laitteet, autot, teollisuus, logistiikka ja terveysala.

Keksinnöstä on jätetty patenttihakemus ja sille etsitään hyödyntäjiä.

Alla olevassa videossa esitellään tarkemmin InTouch-tekniikkaa. Video, kuten tiedote, mihin tämä juttu perustuu, ovat peräisin VTT:ltä.