Taidehistorian tunnetuin maalaus on kiehtonut ihmismieliä yli 500 vuoden ajan.
Leonardo da Vinci aloitti La Giocondan eli Mona Lisan maalaamisen vuoden 1503 tietämissä, mutta tavoilleen uskollisena ei pitänyt kiirettä sen viimeistelyssä. Kiire olisikin kenties kostautunut, sillä soveltamallaan tekniikalla da Vinci sai aikaan arvoituksen, jota on yritetty ratkoa vuosisatojen ajan.
Kymmenkunta vuotta sitten 39 tutkijaa lähti selvittämään fluoresenssispektrometrian keinoin maalauksen salaisuuksia. Lyhytaaltoisen säteilyn avulla pystyttiin tutkimaan kerros kerrokselta, miten renessanssiajan yleisnero oli mestariteoksensa luonut. Röntgentutkimus on paljastanut, että Leonardo käytti maalausta tehdessään sfumato- eli valohämytekniikkaa poikkeuksellisella kärsivällisyydellä. da Vinci sai Mona Lisan eteerisen olemuksen aikaan 30 maalikerroksella, joista kunkin paksuus on vain noin 40 mikrometriä – eli puolet hiuksen paksuudesta.