sinilevä

Ajattele jo sinilevää: halpa koe selvittää vartissa onko se myrkkyä vai ei

Ke, 02/01/2017 - 16:26 Toimitus

Viime kesänä kerrottiin (myös täällä Tiedetuubissa) Turun yliopiston ja VTT:n kehittämästä kätevästä ja edullisesta sinilevätestistä. Ensi kesäksi sellainen on tulossa myös kauppoihin.

Vaikka edelleen on talvi ja ajatus kesäisestä järvestä tuntuu kaukaiselta, tulee kesä kuitenkin kovaa vauhtia lähemmäksi. 

Kirkasvetisten järvivesien ohella siis myös sinilevälautat tulevat lähemmäksi. 

Myrkkyjä esiintyy noin joka toisessa sinileväesiintymässä, ja ongelmallisen niistä tekee se, ettei silmämääräisellä tarkastelulla pysty arvioimaan, onko vedessä oleva sinilevä myrkyllistä vai ei.

Turun yliopiston ja VTT:n hankkeessa kehitettiin biohajoava sinilevätesti, jonka avulla kuka tahansa voi kätevästi saada selville mahdollisten myrkkyjen määrän. Testi herätti siinä määrin kiinnostusta, että sille alettiin etsiä saman tien kaupallistajaa. 

Nyt sellainen on: salolainen Salofa Oy pyrkii saamaan helppokäyttöisen pikatestin ensin pohjoismaisten kuluttajien ulottuville jo tämän vuoden aikana.

"Kertakäyttöinen sinilevätesti tarvitsee toimiakseen vain muutaman pisaran vettä ja ilmoittaa tuloksen viidentoista minuutin kuluttua", kertoo erikoistutkija Liisa Hakola VTT:ltä. 

"Jos näyttöön ilmestyy kaksi punaista viivaa, vedessä on sinilevämyrkkyä. Yksi viiva merkitsee myrkytöntä vesinäytettä."

Pikatesti tunnistaa vedestä yleisimmät sinilevämyrkyt, kuten mikrokystiinin ja nodulariinin.

"Vedessä saattaa olla vielä sinileväesiintymän kadottuakin myrkkyjä jonkin aikaa. Testillä voidaan nopeasti varmistaa, että vettä voi näiltä osin turvallisesti käyttää", sanoo tutkija Markus Vehniäinen Turun yliopistosta.

Ennen kaupallistamista Salofa Oy siirtää testin omalle testialustalleen.

Salofa on kehittänyt pikatestien valmistusautomatiikkaa, ja levätestit tulevat olemaan yksi Salofan valmistamista pikatesteistä.

"Automaattinen testien kokoonpano on tarpeen, koska tuotantokustannuksissa on päästävä vähintään samalle tasolle kuin manuaalinen kokoonpano Kiinassa", selittää Salofan toimitusjohtaja Juhani Vänskä

"Samanlaisten kasettien käyttö eri testeissä on järkevää, jotta sekä tuotantovolyymit että automaation kustannushyöty saadaan riittävän suuriksi."

Uimaveden sinilevä paljastuu biohajoavalla pikatestillä

Ti, 06/14/2016 - 14:47 Toimitus
Sinilevätesti

VTT ja Turun yliopisto ovat yhdessä kehittäneet helppokäyttöisen ja edullisen sinilevätestin. Sen avulla myös kuluttaja voi varmistaa, että hänen uima- tai mökkirantansa vesi ei sisällä sinilevämyrkkyjä. Biohajoavalle pikatestille etsitään nyt kaupallistajaa.

Jokakesäinen sinileväesiintymien tarkkailu on taas alkanut uimavesien lämmettyä. Myrkkyjä esiintyy noin joka toisessa sinileväesiintymässä, eikä silmämääräisellä tarkastelulla pysty arvioimaan, onko vedessä oleva sinilevä myrkyllistä vai ei.

Apuun tulee nyt kuitenkin yksinkertainen ja luontoystävällinen apu: biohajoava sinilevätesti.

"Vedessä saattaa olla vielä sinileväesiintymän kadottuakin myrkkyjä jonkun aikaa", sanoo tutkija Markus Vehniäinen Turun yliopistosta. 

"Testillä voidaan nopeasti varmistaa, että vettä voi näiltä osin turvallisesti käyttää." 

Massavalmistukseen soveltuva, pankkikortin kokoinen sinilevätesti sopii sekä kuluttaja- että viranomaiskäyttöön. Kertakäyttöinen ja paperipohjainen pikatesti tunnistaa vedestä yleisimpien sinilevämyrkkyjen, kuten mikrokystiinin ja nodulariinin, esiintymisen.

"Sinilevätesti tarvitsee toimiakseen vain muutaman pisaran vettä ja ilmoittaa tuloksen viidentoista minuutin kuluttua", selittää erikoistutkija Liisa Hakola VTT:ltä.

"Jos näyttöön ilmestyy kaksi punaista viivaa, vedessä on sinilevämyrkkyä. Yksi viiva merkitsee myrkytöntä vesinäytettä."

VTT:n ja Turun yliopiston yhteishankkeessa on haluttu vastata kuluttajien tarpeeseen saada ajankohtaista tietoa oman vesistönsä tilasta edullisesti, nopeasti ja helposti.

Automatisoituun testialustaan siirrettynä nyt kehitetty määritys soveltuisi suoraan myös erityistä mittausherkkyyttä vaativiin sovelluksiin, kuten juomavesien testaamiseen maailmanlaajuisesti.

Sinilevätesti on kehitetty osana Tekesin rahoittamaa Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa projektia. Testi on todettu toimivaksi myös luonnonvesinäytteillä ja sille etsitään parhaillaan kaupallistavaa yritystä, jotta testi saataisiin kuluttajien saataville.

Suomen ympäristökeskuksen julkaisema valtakunnallinen levätiedote kertoo yleiskuvan vesiemme tilasta ja Järviwiki vesistöjen tasolla sinilevien esiintymisestä. Tätä tarkempaa tietoa veden laadusta ei aiemmin ole ollut saatavilla. 

Juttu perustuu Turun ylipiston lähettämään tiedotteeseen.

Kuin laivoja imevä musta aukko Itämerellä

Su, 09/06/2015 - 11:49 Jari Mäkinen
Spiraalimainen leväkukinta Itämerellä

Päivän kuvaPäivän kuvassa on huimalta näyttävä leväkukinta Itämerellä, jonka ESAn Sentinel-2A -satellitti kuvasi elokuun 7. päivänä. 

Kun viileähkön kesän jälkeen lämpimät päivät Pohjolassa koittivat, alkoi meressä olevat pienet levät (jotka itse asiassa ovat suurelta osin syanobakteerien massaesiintymisiä, eivät varsinaisia leviä) lisääntyä voimakkaasti. Kun Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä, laivoissa oleviin ilmaisimiin perustuva, toistaiseksi kokeellinen levävaroitusjärjestelmä Alg@line raportoi keskisellä Itämerellä olevista levälautoista, otti Sentinel-2A avaruudesta kuvan alueesta tarkalla kamerallaan.

Kuva näyttää noin 10 metriä kooltaan olevia yksityiskohtia, ja siinä näkyy selvästi mm. spiraalimaisen leväkukinnan keskellä kulkeva laiva. Vihertävänkeltaisessa levämassassa on selvästi havaittavissa paikallisia piirteitä sekä luonnollisesti kukinnan merivirtojen mukaan muodostuva yleisrakenne. Se, että kyseessä on oikeasti elävä, meren pinnalla oleva massa, välittyy selvästi kuvasta. Jopa laivan potkuripyörteet erottuvat kuvasta hyvin.

Levät, ja etenkin syanobakteerit alkavat lisääntyä voimakkaasti lämpimässä vedessä Auringon paistaessa, kun vedessä on runsaasti ravinteita ja meren pinta on rauhallinen. Laajamittaiset levälautat eivät aavalla ulapalla ollessaan haittaa juuri muuta kuin merenkulkua, mutta rannalle ajautuessaan ne tukahduttavat muuta elämää sekä aiheuttavat haittaa niin maataloudelle kuin turismillekin, kun uimarantoja joudutaan sulkemaan. Pahimmillaan leväkukinnat synnyttävät myös metaania jopa siinä määrin, että levän luona olevat ihmiset tai eläimet ovat vaarassa tukehtua.

Itse leväkukinta voi olla myös myrkyllistä, minkä vuoksi kukintoja tarkkaillaan ja analysoidaan tehokkaasti. 

Siinä missä laivat voivat kerätä erinomaisen hyvää tietoa paikan päältä ja ottaa näytteitä levästä, ei niillä saada laajamittaista kuvaa tilanteesta. Tässä avaruudessa olevat satelliitit, ja etenkin rutiininomaiseen ympäristön tarkkailuun tehty Sentinel-2 ovat erittäin hyödyllisiä. Sentinel-2 pystyy kuvaamaan ja tutkimaan allaan olevaa maata, merta ja jäätiköitä eri aallonpituuksilla ja vaikka satelliitin havaintolaitteet on viritetty ennen kaikkea maa-alueiden katsomiseen, toimivat ne erinomaisesti myös merten sekä niiden ilmiöiden tarkkailussa.

Sentinel-2A on ensimmäinen kahdesta laukaistavaksi suunnitellusta Sentinel-2 -satelliitista ja se lähetettiin kiertämään Maata 23. kesäkuuta osana eurooppalaista Copernicus-ohjelmaa. Se täydentää avaruudessa jo olevan Sentinel-1:n tutkahavaintoja, ja kun kumpikin satelliitti saa seurakseen vielä toiset samanlaiset, pystyy Eurooppa havaitsemaan koko maapalloa tehokkaasti lähes koska vain kaikissa olosuhteissa.

Ja tästä on suurta hyötyä myös meille suomalaisille, kuten esimerkiksi leväkukintojen seurannassa.

Suuri sinilevälautta Itämerellä

Pe, 08/21/2015 - 09:09 Jari Mäkinen
Sinilevää saaristomerellä

Päivän kuvaPäivän kuvassa on tänään Itämerellä vellova suuri sinilevälautta. Suomen ympäristökeskus kertoo tuoreimmassa sinileväraportissaan, että sinileväkukintoja on runsaasti Suomen lounaisilla merialueilla, Suomenlahdella sekä Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueilla, ja että järvillä sinilevien määrä on kasvanut edelleen ja on ajankohtaan nähden keskimääräistä suurempi.

”Runsaat sinileväkukinnat jatkuvat Suomen merialueilla. Levää on sekä veteen sekoittuneena että pintakukintoina erityisesti Selkämeren eteläosissa, pohjoisella varsinaisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Koekäytössä olevan ajelehtimisennusteen mukaan Selkämeren levälautat voivat kulkeutua länsirannikon suuntaan lähipäivinä”, sanoo SYKE:n vanhempi tutkija Sanna Suikkanen.

Rannikon havaintopaikoista runsaasti levää on havaittu itäisellä Suomenlahdella Pyhtäällä, Tammion saaristossa ja Haapasaaren ulkomerialueella. Saaristomerellä Kustavin, Turun ja Paimionlahden rannikkoalueilla sekä Hangonselän ja Korppoon saaristoalueilla on lisäksi ollut hieman levää. Sään jatkuessa poutaisena ja heikkotuulisena sinilevätilanne pysynee lähipäivät samankaltaisena.

”Sinilevien pintakukinnat ovat edelleen lisääntyneet järvillä lämpimän sään jatkuessa, ja niiden määrä on ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä suurempi”, kertoo puolestaan samassa sinileväraportissa biologi Satu Maaria Karjalainen.

Sinilevää on havaittu 56 valtakunnallisella havaintopaikalla, joista 41 paikalla on hieman ja 13 paikalla runsaasti sinilevää. Erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja havaittiin edelleen kahdella järvellä, Kaarinan Littoistenjärvellä sekä Lappeenrannan Haapajärvellä. Lisäksi kansalaisilta on tullut muutamia havaintoja runsaista ja erittäin runsaista sinileväkukinnoista Etelä- ja Keski-Suomessa.

Järvien pintavesien lämpötilat ovat pysyneet ajankohdalle tyypillisinä tai 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpinä. Etelä- ja Keski-Suomessa pintaveden lämpötilat ovat 18-21 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa pääosin 17-18 astetta sekä Lapissa 15-16 astetta. Meriveden pintalämpötila on pääosin 16-18 astetta.

 SYKE tarkkailee sinilevää paikan päällä tehtävien havaintojen lisäksi satelliittikuvien avulla, ja otsikkokuvana oleva kuva on otettu amerikkalaisella Landsat-satelliitilla. Kuvia saadaan nyt myös mm. ESAn Sentinel- ja EUMETSATin MetOP-satelliiteilta.

Alla on vielä bonuksena ESAn Envisat-satelliitin ottama kuva eteläiseltä Atlantilta Falkland-saarien (tai Malvinas-saarien, jos asiaa kysyy argentiinalaiselta) luota joulukuulta 2011. Kuvassa suuri ja näyttävä leväkukinta tekee meren pintaan kahdeksikon muotoisen kuvion. Lisää asiaa Envisatin tekemistä sinivelilauttahavainnoista Itämerellä on ESAn sivuilla suomeksi.

Sinilevää vai ei?

Ti, 06/24/2014 - 11:42 Toimitus
Sinilevävaroitus!

Juuri nyt ei sinilevästä ole juuri pelkoa, mutta jos (ja kun) kelit jälleen tulevat kesäisemmiksi ja lämpötila nousee, kasvaa myös mahdollisesti haitalliselle sinileväkukinnoille.

Nyt levän vaarallisuuden selvittämiseen tarvitaan laboratorio, mutta pian saman kertoo pieni, edullinen, nopea ja helppokäyttöinen mittalaite: kuumemittaria kokoinen laite paljastaa veden sinilevämyrkyt.

Laitetta ovat kehittäneet Turun yliopisto ja VTT.    

"Kansalaisia kiinnostaa, sisältääkö esimerkiksi oman mökkirannan tai uimapaikan vesi juuri käyttöhetkellä myrkyllistä sinilevää", sanoo tutkija Markus Vehniäinen Turun yliopiston biokemian laitokselta. "Myös viranomaiset ovat kiinnostuneita tarkasta tiedosta, jotta vesien turvallisuus voidaan varmistaa."

Tällä haavaa valtakunnallinen, Suomen ympäristökeskuksen julkaisema levätiedote kertoo yleiskuvan vesiemme tilasta ja Järviwiki vesistöjen tasolla sinilevien esiintymisestä. Tätä tarkempaa tietoa veden laadusta ei kuitenkaan ole saatavilla.

"Myrkkyjä esiintyy noin joka toisessa sinileväesiintymässä, eikä silmämääräisellä tarkastelulla pysty arvioimaan onko vedessä oleva sinilevä myrkyllistä vai ei. Vedessä saattaa olla vielä sinileväesiintymän kadottuakin myrkkyjä jonkun aikaa."

Vehviläiselle mukaan uudella laitteella voidaan nopeasti varmistaa, että vettä voi näiltä osin turvallisesti käyttää. Se mittaa vesinäytteestä yleisimpien sinilevämyrkkyjen, mikrokystiinin ja nodulariinin, määrää.

Turun yliopistossa on kehitetty mittaukseen sopivia reagensseja eli määritysaineita aiemmissa Tekes-rahoitteisissa CyanoTox ja NucleoTracker -projekteissa. Näiden tulokset yhdistetään nyt VTT:n Waterchip-projektissa kehittämään mittalaitteeseen. 

Kuumemittarin kokoiseen laitteeseen johdetaan vesinäyte, jonka sisältämiin myrkyllisiin bakteerikantoihin laitteen sisältämät vasta-aineet reagoivat. Testi paljastaa muutamassa minuutissa, sisältääkö vesinäyte myrkyllistä sinilevää vai ei. 

"Voimme kehittää laitteen tarkkuutta yhdistämällä VTT:n ja Turun yliopiston osaamisen", kertoo erikoistutkija Liisa Hakola VTT:ltä. "Samalla valmistaudutaan laitteen kaupallistamiseen".

Sinilevätoksiinit-hanke on saanut Tekesin rahoituksen vuosille 2014–2015.

Artikkeli perustuu Turun yliopiston tiedotteeseen, jonka on kirjoittanut Tuomas Koivula.

Päivän kuva 23.8.2013: Sinilevää vai ei?

Pe, 08/23/2013 - 00:40 admin

Kuvassa on Itämeren sinilevälauttoja Envisat-satelliitin kuvaamina 27. heinäkuuta 2008. Avaruudesta katsottuna ja erityisesti sopivalla aallonpituusalueella kuvattuna sinilevälautat ovat kaunis näky, mutta ne pilaavat rantoja ja valtaavat meren pintaa limaisella olemuksellaan. Lisäksi ne voivat olla myrkyllisen vaarallisia. Sinileväkukinnat ovat yleisiä makeissa vesissä ympäri maailmaa, mutta harvinaisia merialueilla. Itämeri on yksi harvoista murtovesialueista joissa esiintyy laajoja sinileväkukintoja.

Sinilevä koostuu mikroskooppisen pienistä syanobakteeresta, jotka käyttävät ravinnokseen meren pohjasta nousevaa fosforia. Kun kesäisin ravinteikasta pohjavettä nousee pintaan, saa lämpö sinilevät lisääntymään. Tyyni sää helpottaa levien kertymistä veden pinnalle, kun taas tuulet hajoittavat levälauttoja tehokkaasti.

Kun sinileviä on hyvin runsaasti, vesi värjäytyy levälajista ja kukinnan vaiheesta riippuen hieman ruskehtavaksi, kellertäväksi, vihertäväksi tai jopa turkoosinvihreäksi. Levän väri tulee maanpäälisten kasvien tapaan klorofyllistä, joka muuttaa fotosynteesin avulla Auringon valoa kemialliseksi energiaksi. Sinilevälautta tukahduttaa paikallisesti meren elämää hävittämällä ympäristöstään happea, minkä lisäksi jotkut levälajit ovat haitallisia tai jopa myrkyllisiä kaloille ja ihmisille. Sinilevälauttojen liikkeiden ja kasvamisen seuranta on siksi tärkeää yleisen turvallisuuden kannalta.

Maailmanlaajuisesti levät vaikuttavat olennaisesti ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrään, joten niiden seurannan avulla voidaan tarkentaa ilmastonmuutosta kuvaavia malleja.

SYKE seuraa levätilannetta

Suomen ympäristökeskus SYKE kanssa satelliittikuvien avulla Itämeren ja järvien pintalevälauttatilannetta. Päivittäin saatavista satelliittikuvista tulkitaan veden sameutta, jolloin veden pinnalle muodostuvat levälautat erottuvat hyvin. Pilvisyys estää kuitenkin usein kuvan hyödyntämisen ainakin osassa Itämerta. Riittävän pilvettömiltä päiviltä tulokset esitetään teemakarttoina, joissa pintalevät erottuvat erivärisinä kiehkuroina levätiheyden mukaan. Levätilannetta seurataan myös tutkimusaluksilta ja Itämerta risteileviltä kauppalaivoilta sekä perinteisillä havaintoasemilla, kuten myös Rajavartiolaitoksen ja meripartiolaisten toimesta.

Suomen ajankohtaisesta levätilanteesta on tietoa Järviwikin leväsivustolta www.jarviwiki.fi

Nyt jo sammuneen Envisatin sekä muiden maanhavaintosatelliittien kuvia on ESAn Maapallo-arkistossa.

Kuva: ESA / Envisat