shenzhou

Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana

Kiinalaisten taikonauttien 30-päiväinen lento Tiangong-2 -avaruusasemalle on jo edennyt paria päivää ylitse puolenvälin. Taikonutit Jing Haipeng ja Chen Dong lähtivät matkaan 17. lokakuuta ja suunnitelman mukaan he palaavat takaisin Maahan marraskuun 20. päivänä.

Lento on täynnä tieteellisiä ja teknisiä kokeita, mutta luonnollisesti olennaisessa osassa on myös tiedotus ja PR.

Tässä mielessä kiinnostava on asemalta vapaalentoon lähetetty pieni satelliitti nimeltä Banxing-2, joka on kokeellinen pikkusatelliitti, mutta sen tehtävä on periaatteessa vain ottaa kauniita kuvia 18 metriä pitkästä asemasta sen ulkopuolelta: satelliiteista ja avaruusaluksista ei ole paljoakaan avaruudessa otettuja kuvia, mutta nyt ainakin Tiangong-2:sta niitä on roppakaupalla.

Satelliitin massa on 47 kg ja se on kooltaan noin 40 cm kanttiinsa oleva kuutio. Sen mukana on 25 megapikselin kamera, joka ottaa kuvia niin näkyvän valon kuin infrapunasenkin alueella. Lisäksi mukana on laajakulmakamera, jonka ottama kuva on alla.

Banxing-2:n tarkoitus on etääntyä jopa 500 kilometrin päähän asemasta ja sen avulla paitsi otetaan kauniita kuvia (joiden tarkkuus parhaimmillaan on senttimetrin luokkaa), niin myös harjoitellaan muodostelmalentoa kahden avaruudessa liikkuvan kappaleen välillä. Tämä on tärkeää, kun kiinalaiset alkavat käyttää ensi vuonna automaattista rahtialusta, joka telakoituu itsekseen avaruusasemaan.

On helposti myös ajateltavissa, että satelliitti – tai sen myöhemmät versiot – voisivat käydä kuvaamassa muitakin avaruudessa olevia kohteita, kuten muiden maiden satelliitteja ja avaruusasemaa. Yhdysvalloilla on tiettävästi jo neljä tällaista muita satelliitteja vakoilevaa satelliittia ja Venäjällä kaksi, joten Kiina liittyisi tässäkin mielessä suurten avaruusvaltojen joukkoon.

Video: Näin Kiinan taikonautit nousivat avaruuteen

Tuorein kiinalainen miehitetty avaruuslento alkoi viime yönä klo 2.30 Suomen aikaa, kun Shenzhou-11 -alus laukaistiin matkaan Pitkä marssi 2F -kantoraketilla Gobin autiomaassa sijaitsevasta Jiuquanin avaruuskeskuksesta.

Aluksen kyydissä olivat taikonautit Jing Haipeng ja Chen Dong, joiden on tarkoitus telakoitua Tiangong-2 -avaruusasemaan ja viettää siellä 30 päivää. Kaksikon edessä on varsin tiivis ohjelma täynnä tieteellisiä kokeita, tekniikan testaamista ja PR-toimia. 

Kyseessä on kuudes Kiinan tekemä miehitetty avaruuslento, ja tulee olemaan kaikkein pisin. Aiemmat lennot Tiangong-1 -asemalle kestivät kaksi viikkoa.

Videolla näkyy hyvin paitsi raketin laukaisu ja nousu avaruuteen, niin myös se, että Shenzhou pystyy kuljettamaan kolmea avaruuslentäjää, vaikka nyt kyydissä oli vain kaksi. Nähtävästi avaruusasemalla ei ole kuitenkaan resursseja kolmen ihmisen majoittamiseen pitkäksi aikaa.

Shenzhou 11 valmis lähtöön – mitä tiedämme tästä kiinalaisten avaruuslennosta?

Su, 10/16/2016 - 23:29 Jari Mäkinen

Seuraava kiinalaisten miehitetty avaruuslento on tarkoitus laukaista kiertoradalle noin kahden tunnin päästä, eli aikaisin maanantaiaamuna Kiinan aikaa. Kaksihenkinen miehistö lentää Kiinan uudelle avaruusasemalle.

Kiina ei ole enää yhtä salamyhkäinen avaruuslentojensa suhteen kuin se on ollut aikaisemmin. Kokemuksen myötä luottamus lentojen sujumiseen suunnitellulla tavalla on lisääntynyt, ja se puolestaan on lisännyt luottamusta lentojen tekemiseen yhä julkisemmin. 

Niinpä tällä kerralla taikonauttikaksikko tapasi lehdistön edustajia tänään sunnuntaina ja vastaili kysymyksiin nyt yöllä Suomen aikaa alkavasta lennostaan.

Shenzhou-11 -lennon miehistönä ovat Jing Haipeng ja Chen Dong, joista Jing on jo varsinainen konkari: 50-vuotiaalle entiselle hävittäjälentäjälle kyseessä on jo kolmas matka avaruuteen. Tätä ennen hän on lentänyt Shenzhou-7 -lennolla syyskuussa 2008 ja Shenzhou-9 -lennolla maaliskuussa 2012.

Chen on puolestaan ensikertalainen. Vuonna 1978 syntynyt lentäjä otettiin mukaan avaruuslentäjäkoulutukseen vuonna 2010 ja hänet nimitettiin tälle lennolle viime kesänä.

Sen jälkeen hän ja Jing ovat harjoitelleet aktiivisesti lentoaan varten. He tulevat telakoitumaan avaruudessa viime kuussa laukaistuun Tiangong-2 -avaruusasemaan ja työskentelevät siellä kuukauden ajan. 

Shenzhou-10 -alusta kuljettanut Pitkä marssi 2F -kantoraketti nousemassa avaruuteen kesäkuussa 2013.

Kyseessä on jo kuudes kiinalaisten tekemä miehitetty avaruuslento ja kolmas, jonka kohteena on avaruusasema. Kaksi edellistä lentoa vuosina 2012 ja 2013 kävivät Tiangong-1 -asemalla. Kiina on nyttemmin menettänyt yhteyden tuohon asemaan ja se tulee putoamaan hallitsemattomasti Maahan ensi vuoden alussa.

Tiangong-2 on ykkösen tapaan massaltaan noin kahdeksan tonnia ja sen pituus on hieman yli kymmenen metriä. Sen sisätila on 15m3, joten se on varsin kookas.

"Tehtävämme on haastava, täynnä riskejä ja se on vaarallinen, mutta en haluaisi tehdä mitään niin paljon kuin nousta uudelleen avaruuteen", totesi Jing tiedotustilaisuudessa, eikä varmasti valehdellut – vaikkakin niskassaan molemmilla on Kiinan kunnianhimoinen avaruusohjelma ja maan halu näyttää kykynsä myös avaruudessa. 

Siinä missä Tiangong-asemat ovat miehitettyjä vain ajoittain, on Kiinan tarkoituksena lähettää oma pysyvästi miehitetty asema kiertoradalle 2020-luvun alussa. Osa valmistautumista sitä varten on Tanzhou-niminen automaattinen avaruusrahtari, jonka on tarkoitus telakoitua Tiangong-2:een ensi vuonna. 

Sen jälkeen Shenzhou-12 -alus taikonautteineen nousee asemalle joko ensi vuonna tai seuraavana.  Sitä seuraa uusi avaruusasema vuonna 2019, joka toimii uuden pysyvästi miehitetyn aseman ytimenä. Shenzhou-13:n ja -14:n on tarkoitus käydä tulla asemalla vuosina 2019 ja 2020, minkä jälkeen aseman laajentamisen jälkeen uuden sukupolven Shenzhou-alukset aloittavat avaruusaseman miehistönvaihtolennot samaan tapaan kuin nyt Kansainvälisen avaruusaseman miehistöjä vaihdetaan Sojuz-aluksin.

Mutta nyt on vielä vuorossa Shenzhou-12, ja sen on tarkoitus nousta matkaan nyt alkuyöstä Jiuquanin avaruuskeskuksesta Kiinan luoteisosasta.

Katso Kiinan Tiangong-2 -avaruusaseman laukaisu

Tämä on yllättävää: Kiina näytti Tiangong-2 -avaruusaseman laukaisun suorana ja kerti siitä "läntiseen" tapaan televisiossa.

Tiangong-2 on jo toinen kiinalainen avaruusasema, ja sen ennalta ilmoitettu laukaisuikkuna jatkuu tästä torstaista, syyskuun 15. päivästä viisi päivää eteenpäin.

Asema toimitettiin Jiuquaniin Pekingistä heinäkuun 7. päivänä ja se kuljetettiin eilen Jiuquanin avaruuskeskuksen laukaisualustalle 921.

Laukaisu tapahtuu Pitkä Marssi 2F/T2 -kantoraketilla. 

Asema itsessään on 14,5 metriä pitkä ja on massaltaan 8,5 tonnia. Se on suunniteltu siten, että kolmihenkinen miehistö voi toimia siellä kuukauden päivät kerrallaan.

Ensimmäisten asukkaiden odotetaan lähtevän matkaan lokakuussa Shenzhou 11 -avaruusaluksella.

Lähetys on katsottavissa suorana CCTV:n nettipalvelussa: op.cctvnews.cn/2015/live/ (ja jos kaikki toimii hyvin, niin myös yllä upotettuna).

Tällainen on uusi kiinalainen avaruusasema – laukaistaan matkaan kenties jo ylihuomenna

Ti, 09/13/2016 - 16:19 Jari Mäkinen

Kiina on laukaisemassa jo toisen avaruusasemansa avaruuteen nyt syyskuun puolivälissä. Ennalta ilmoitettu laukaisuikkuna avautuu torstaina, ja suunnitelman mukaan seuraava kiinalaisten miehitetty avaruuslento lähtee matkaan pian sen jälkeen.

Kiinan kunnianhimoinen avaruusohjelma menee eteenpäin hitaasti, mutta varmasti. Siinä seuraava askel on jo toisen kiinalaisen avaruusaseman, Tiangong-2:n laukaisu, ja tuoreiden tietojen mukaan tämä saattaa tapahtua jo nyt torstaina. Ennalta ilmoitettu laukaisuikkuna jatkuu 15. päivästä viisi päivää eteenpäin, mutta ainakaan toistaiseksi laukaisuradalla olevaa lentoliikennettä ei ole varoitettu tapahtumasta.

Laukaisu tapahtuu Jiuquanin avaruuskeskuksesta Pitkä Marssi 2F/T2 -kantoraketilla. 

Kiinalainen Visual Business -sivusto on julkaissut hienoja panoraamoja laukaista odottavasta raketista: tiangong.visualbusiness.cn/pano.

Tiangong-2 -avaruusasema toimitettiin Jiuquaniin Pekingistä heinäkuun 7. päivänä, minkä jälkeen sen laukaisua on valmisteltu. 14,5 metriä pitkä, 8,5 tonnia massaltaan oleva asema asennettiin viime kuussa kantoraketin nokkaan ja se on tarkoitus kuljettaa keskuksen laukaisualustalle 921 huomenna.

Erityistä tässä laukaisussa on se, että tällä kerralla kiinalaiset ovat kertoneet valmisteluista ja asemasta avoimemmin kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta avaruudessa hylättynä olevan, todennäköisesti rikkoutuneen edellisen avaruusaseman, Tiangong-1:n tilasta ei ole kerrottu mitään.

Taikonautit Tiangong-1:n sisällä vuonna 2013.
Taikonautit Tiangong-1:n sisällä vuonna 2013.

Uusi asema pystyy toimimaan yksinään, mutta sitä on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa uusilla moduuleilla, jolloin lopulta tuloksena on taannoisen Mir-avaruusaseman kaltainen avaruusasema.

Aseman nyt laukaistava perusrunko on halkaisijaltaan 4,2 metriä ja sen massa on 20 tonnia. Se on suunniteltu siten, että kolmihenkinen miehistö voi toimia siellä kuukauden päivät kerrallaan. Asemaa ei siis ole suunniteltu toimimaan ainakaan toistaiseksi pysyvästi miehitettynä.

Seuraava Shenzhou-alus laukaistaneen matkaan pian avaruusaseman laukaisun jälkeen. Kyseessä on jo kuudes miehitetty kiinalainen avaruuslento ja kaikkiaan 11. Shenzhou-aluksen lento avaruudessa. Ensimmäiset neljä lentoa alukset tekivät automaattisesti, ja myös Shenzhou-8 -lento tehtiin ilman miehistöä. Se telakoitui itsestään Tiangong-1 -asemaan vuonna 2011 ja osoitti, että myös Kiina voi lähettää tarvikkeita avaruusasemalleen miehittämättömällä avaruusaluksella.

Kiinalaisten avaruusasema vaikeuksissa

La, 06/11/2016 - 11:49 Jari Mäkinen
Tiangong 1


Kiinan avaruusasema Tiangong 1, joka on kiertänyt Maata syyskuusta 2011 alkaen, on nähtävästi vaikeuksissa ja saattaa pudota pian Maahan holtittomasti.


Tiangong 1 on ensimmäinen kiinalainen avaruusasema ja olennainen osa maan suunnitelmassa rakentaa suurempi avaruusasema Maata kiertävälle radalle. Sitä on seuraamassa ainakin kaksi muuta samankokoista – noin 7,3 tonnia massaltaan olevaa – moduulia lähivuosina, jotka oli tarkoitus liittää toisiinsa yhdeksi, suureksi asemaksi.

Kolme Shanzhou-avaruusaluksilla lentänyttä miehistöä on vieraillut Tiangong 1:ssä ja näistä viimeisin oli Shenzhou 10 jo kolme vuotta sitten. Nie Haisheng, Zhang Xiaoguang ja Wang Yapin lähtivät asemalle 11. kesäkuuta 2011 ja viipyivät siellä kesäkuun 26. päivään saakka. Heitä ennen Shenzhou 8 -miehistö oli asemalla heti tuoreeltaan vuonna 2011 ja Shenzhou 9 vuonna 2012. 

Kesän 2013 jälkeen asema on toiminut automaattisesti. Siinä on asennettuna koko joukko tutkimuslaitteita ja kameroita, joilla on muun muassa tehty havaintoja maan pinnasta ja meristä.

Yllättäen aikaisemmin tänä vuonna Kiinan tiedotusvälineet kertoivat Tiangong 1:n "tietojenkeruuvaiheen päättyneen" ja avaruusviranomaiset täsmensivät, että radioyhteys asemaan on katkennut. Nähtävästi tämän jälkeen asema ei ole ollut enää hallinnassa.

Nyt havaitsijat ympäri maailmaa ovat huomanneet Tiangong 1:n alkaneen pyöriä. Muun muassa Thomas Dormanin keräämien ja Space.com -sivuston julkaisemien havaintojen mukaan asema pysty enää pitämään aurinkopaneeleitaan suunnattuna Aurinkoon, joka saanee aikaan sen, että sillä ei ole tarpeeksi sähköä normaaliin toimintaan. Vaikka radioyhteys olisi siis ollut vielä olemassa, niin nyt se ei enää toimisi ainakaan jatkuvasti.

Onkin todennäköistä, että Kiina on menettänyt asemansa hallinnan, ja että se tulee putoamaan Maahan hallitsemattomasti. Se, milloin tämä tapahtuu, on vielä epävarmaa – etenkin kun aseman rataa nostettiin juuri joulukuussa korkeammalle, mistä putoaminen kestää kauemmin.

Ilmakehän rippeet vielä satojen kilometrien korkeudessa hidastavat siellä olevien kappaleiden ratanopeutta ja saavat ne putoamaan hitaasti alaspäin. Mitä alemmaksi ne tulevat, sitä nopeammin putoaminen tapahtuu, kunnes lopulta ne syöksyvät Maan ilmakehään. Pienimmät kappaleet tuhoutuvat siinä kokonaan, mutta Tiangongin kokoisesta asemasta tulee selviämään ilman kitkakuumennuksen jälkeen myös kappaleita pinnalle saakka.

Jos putoaminen tapahtuu asuttujen alueiden päällä, kappaleet voivat aiheuttaa vaaraa. Suurin osa maapallosta on kuitenkin merta ja harvaan asuttuja seutuja, joten todennäköisyys sille, että Tiangongin palanen putoaa päähän, on hyvin pieni. Suomessa riskiä ei edes ole, koska asema ei tule radallaan lainkaan Suomen päälle. 

Auringon aktiivisuus vaikuttaa ilmakehän yläosien tiheyteen, joten arviot putoamisen ajankohdasta ovat hyvin epätarkkoja. Tällä haavaa näyttää siltä, että näin tapahtuisi loppuvuodesta 2017 – ellei Kiina saa asemaa hallintaansa, mikä on edelleen mahdollista.

Uusi asema laukaisuvalmiina

Vaikka Tiangong 1:n kohtalo on epäselvä, on sen seuraaja, Tiangong 2, valmiina laukaistavaksi kiertoradalle syyskuussa. Todennäköisesti heti sen jälkeen lähtee matkaan seuraava kiinalaisten miehitetty avaruusalus, Shenzhou 11, joka telakoituu avaruusasemaan.

Miehitettyjen Shenzhou-alusten lisäksi kiinalaiset ovat laukaisemassa ensi vuonna miehittämättömän rahtialuksen avaruusasemalleen. Ensimmäinen Tianzhou-nimen saanut alus on tarkoitus lähettää matkaan maan uudella Pitkä Marssi 7 -kantoraketilla.

Seuraavana vuonna on laukaisuvuorossa Tianhe 1 -niminen avaruusasema, joka toimisi keskuskappaleena varsinaiselle suuremmalle, lisäosista koottavalle avaruusasemalle. Sen massa olisi kokonaisuudessaan noin 60 tonnia, eli se olisi kooltaan ja muodoltaan vähän kuin ammoinen venäläinen Mir-avaruusasema. Kiinalaislähteiden mukaan asema voisi olla valmis vuonna 2022.

Nähtävästi Tiangong-asemat on nyt kiinalaissuunnitelmissa korvattu tällä uudella Tianhe-asemalla, joka muistuttanee yllä olevaa Tiangong 3 -nimellä vielä kolme vuotta sitten tunnettua asemaa.

Kiinan uusi superraketti testissä: nokka halkesi kahtia

Ke, 06/24/2015 - 18:24 Jari Mäkinen

Kiina on kehittämässä uutta, nykyisin käytössä olevia kantoraketteja olennaisesti raskaampaa rakettimallia, nimeltään Pitkä Marssi 5, ja sen eri osien testaukset ovat jo käynnissä. 

Yksi näistä testattavista osista on raketin nokkakartio, jonka testi sujui juuri toivotulla tavalla: raketin kyydissä olevaa kuormaa laukaisun aikana suojaava nokkakartio halkesi suunnitellusti kahteen puolikkaaseen. Kaikkiaan neljä tonnia painavan ja halkaisijaltaan 5,2-metrisen kartion rakenne on tällainen, jotta sen puolikkaan putoaisivat sivuille turvallisesti pois aiheuttamatta vaaraa itse kantoraketille ja sen kuormalle.

Rahtitila on jopa 54 metriä pitkä ja raketti kykenee kuljettamaan sen sisällä avaruuteen jopa 25 tonnia painavia lasteja. Näin raketti on äreämpi kuin esimerkiksi eurooppalainen Ariane 5.

Vain tällä haavaa maailman voimakkain kantoraketti, amerikkalainen Delta IV Heavy, on tulevaa kiinalaisrakettia suorituskykyisempi, sillä se pystyy nostamaan 28,7 tonnia matalalle kiertoradalle. Tämän vuoden joulukuussa suunnitelman mukana ensilentonsa tekevä Falcon 9 Heavy tulee olemaan kaikkia voimakkaampi, sillä se kykenee laukaisemaan matalalle kiertoradalle peräti 53 tonnia.

Pitkä Marssi 5:n eräs kiinnostavimmista laukaisutehtävistä tullee olemaan kiinalaisten suunnittelema avaruusasema. Aseman keskusmoduuli on tarkoitus laukaista avaruuteen vuonna 2018 ja sitä on aikomus laajentaa vähitellen Kansainvälisen avaruusaseman tapaan. Aseman pitäisi olla valmis vuonna 2022, jolloin sen massa olisi 60 tonnia; ISS:n massa on noin 450 tonnia.

Koska Euroopan avaruusjärjestö ESA neuvottelee parhaillaan kiinalaisten kanssa eurooppalaisavaruuslentäjien lähettämisestä kiinalaisasemalle, on mahdollista että ESA-astronautitkin tulisivat tulevaisuudessa käyttämään uutta kantorakettia.

Raketin oli tarkoitus tehdä ensimmäinen lentonsa ensi vuonna, mutta hanke on kovasti myöhässä ja nyt ensilentoa suunnitellaan vuodelle 2017. Eräs ensimmäisistä lennoista tulee lähettämään matkaan Chang’e-5 -kuualuksen, jonka tehtävänä on tuoda Maahan näyte Kuun pinnalta.

Pitkä marssi 5 -raketin mallikappaleMonikäyttöraketti ja sen serkut

Ennen tätä nyt tehtyä nokkakartiotestiä on raketin ensimmäistä vaihetta testattu kaksi kertaa. Siinä on kaksi kappaletta uusia nestemäistä vetyä ja happea käyttäviä YF-77 -moottoreita. Raketin keskirungon ympärillä on 2-4 apurakettia, jotka käyttävät myös vetyä ja happea ajoaineinaan.

Kaikkiaan Pitkä Marssi 5 olisi 60,5 metriä korkea ja sen laukaisumassa olisi 643 tonnia. Raketti olisi hyvin modulaarinen, eli sitä voisi käyttää apurakettien kanssa tai ilman niitä hyvin eri massaisten hyötykuormien laukaisuun. Se tulisi siten korvaamaan Kiinan nykyiset Pitkä Marssi -perheen kantoraketit CZ-2, CZ-3 ja CZ-4. Nimen CZ tarkoittaa Pitkää Marssia.

Pitkä Marssi 5:n lisäksi tekeillä on kaksi muuta kantorakettia, numerot 6 ja 7.

CZ-6 on itse asiassa Pitkä Marssi 5:n apuraketti, joka sopivilla ylemmillä vaiheilla varustettuna voi toimia kevyenä kantorakettina.

CZ-7 puolestaan on keskiraskas raketti, joka on pitkälti nykyaikaistettu, miehitettyjen Shanzhou-avaruusalusten laukaisussa käytettävä Pitkä Marssi 2F. Suurin uudistus on se, että raketti käyttäisi kerosiinia ja hapettimena nestehappea nykyisin käytettävien kalliiden ja myrkyllisten hydratsiinipohjaisten ajoaineiden sijaan. 

Seiska tulisi myös laukaisemaan matkaan kiinalaisavaruusasemaa huoltamaan lähetettävät miehittämättömät Tianzhou-rahtialukset. Sen ensilennon on tarkoitus tapahtua jo ensi vuonna, jolloin Tianzhou-1 telakoituisi avaruudessa aikaisemmin lähetettävään uuteen, järjestyksessä toiseen Tiangong-pienoisavaruusalukseen.

Uusi tehdas ja laukaisuasema

Koska uusien, suurien rakettiosien kuljettaminen maanteitse laukaisualustalle olisi hankalaa, on Kiinassa tekeillä uusi laukaisukeskus sekä rakettitehdas.

Uusi Wenchangin saarella sijaitseva laukaisuasema on Kiinan eteläisessä Hainanin provinssissa, joka on niin lähellä päiväntasaajaa kuin Kiinassa on mahdollista. Sieltä lähetettävät satelliitit voivat käyttää hyödykseen enemmän maapallon pyörimisliikettä, joten joko samalla raketilla voidaan lähettää painavampi satelliitti tai saman satelliitin lähettäminen vaatii vähemmän ajoaineita.

Rakettien kuljettaminen Wenchangiin tapahtuu laivoilla Tianjiniin jo tehdystä uudesta tuotantolaitoksesta. Suurikokoinen tehdas pystyy teoriassa valmistamaan jopa 30 CZ-5 -kantorakettia vuodessa.

Päivän kuva 15.10.2013: Kymmenen vuotta taikonautteja

Ma, 10/14/2013 - 23:24 admin

Täsmälleen kymmenen vuotta sitten, lokakuun 15. päivän aamuna klo 9 paikallista aikaa Kiinan luoteisosassa sijaitsevassa Gansun provinssissa, Gobin autiomaassa, suuri kantoraketti heräsi henkiin. Pitkä Marssi -raketti nousi taivaalle Jiuquanin laukaisukeskuksesta, nokassaan Shenzhou 5 -avaruusalus. Miehittämättömien koelentojen jälkeen nyt kiinalaistekoisen miehitetyn avaruusaluksen sisällä oli ihminen, Kiinan kansanarmeijan hävittäjälentäjä Yáng Lìwěi – ensimmäinen taikonautti, kiinalainen avaruuslentäjä.

Yáng kiersi aluksellaan Maan 14 kertaa ja palasi takaisin noin vuoronautta myöhemmin. Alus kopsahti laskuvarjojen varassa Kiinan Mongolian laajalle ruohikkotasangolle noin klo 7 paikallista aikaa.

Lennon myötä Kiinasta tuli kolmas omalla avaruusaluksellaan oman avaruuslentäjänsä kiertoradalle laukaissut maa, ja siten se nousi samaan sarjaan Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa.

Shenzhou 5:n jälkeen Kiina on tehnyt neljä miehitettyä avaruuslentoa lisää ja laukaissut kiertoradalle myös oman pienen avaruuslaboratorion. Viimeisillä lennoilla Shenzhoun kyydissä on ollut kolme taikonauttia – myös naisia.

Taikonauteista ja Kiinan tiestä avaruuteen kerrottiin enemmän Tiedetuubissa viime kesäkuussa Shanzhou 10 -lennon yhteydessä: Taikonauttien tie taivaalle.

Taikonauttien tie taivaalle

To, 06/13/2013 - 17:06 Jari Mäkinen
Shenzhou-9 valmiina matkaan

Tiistaina kiertoradalle laukaistu kiinalainen Shenzhou-10 -alus telakoitui tänään pieneen Tiangong-1 -avaruusasemaan.

Tai pieni on tässä suhteellinen sana, sillä asema on kymmenisen metriä pitkä ja vaikka tästä ei ole tarkoitus rakentaa suurempaa asemaa, vastaavista pienasemista voidaan tulevaisuudessa koota suurempi asia samaan tapaan kuin Kansainvälinen avaruusasema on koottu palasista. Ja Shenzhou-avaruusalus on kooltaan hieman venäläistä Sojuzia suurempi, minkä lisäksi telakoituminen avaruudessa on jo sinällään suuri saavutus.

Kiina on kulkenut vuosikymmenessä pitkän tien eteenpäin avaruudessa, sillä siitä tuli vuonna 2003 kolmas omalla aluksellaan ihmisen avaruuteen lennättänyt maa.

Kiina nousee avaruuteen

Pekingissä sijaitsevan Kiinan tiedettä ja tekniikkaa esittelevän museon sisäänkäynnin vieressä, kunniapaikalla, on Shenzhou-avaruusaluksen maahanpaluukapseli. Sen ympärillä vilisee koko ajan väkeä, kun liki jokainen kävijä haluaa ottaa kuvan itsestään kuuluisan kapselin kanssa. Ja kun katseen kääntää kohti kattoa, on sinne levitetty Shenzhoun suuri laskuvarjo. Musta ja painava avaruuskapseli on leijunut takaisin Maan pinnalle ohuesta kankaasta tehdyn varjon varassa, köydestä punotun nyörin varassa.

Kiinan tie avaruuteen alkoi 1950-luvulla, jolloin maa alkoi suunnitella omaa kantorakettiaan ja ensimmäistä satelliittiaan. Kyseessä oli yhteistyö silloisen Neuvostoliiton kanssa ja tarkoituksena oli mannertenvälisen ohjuksen kehittäminen, sillä ajan henki oli atomipommi: sellainen piti saada ja sellainen piti pystyä sinkoamaan raketilla minne tahansa maapallolla.

Ensimmäisen satelliittinsa Kiina laukaisi avaruuteen vuonna 1970, vaikka tarkoitus oli alunperin saada satelliitti Maan kiertoradalle jo vuosikymmentä aikaisemmin. Dong Fang Hong I, eli "Itä on punainen 1", ammuttiin kiertoradalle neuvostoliittolais-kiinalaisena yhteistyönä syntyneen raketin sijaan kokonaan kiinalaistekoisella Pitkä Marssi -nimisellä kantoraketilla, koska maiden väliset suhteet viilenivät 1960-luvun alussa. Kiinasta tuli samalla viides oman satelliittinsa avaruuteen lähettänyt maa Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Ranskan ja Japanin jälkeen.

Kiinan miehitettyyn avaruuslentoon tähtäävä ohjelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran Kiinan kommunistipuolueen keskuskomiteassa jo vuonna 1968, kun "Projekti 714" laitettiin eteenpäin. Sen tavoitteena oli saada kiinalainen avaruuteen vuonna 1973 Shuguang-1 -nimisellä avaruusaluksella, johon olisi mahtunut kaksi henkilöä. Lentoa varten kasattiin yhdeksänhenkinen koelentäjäryhmä, mutta Kiinan kulttuurivallankumouksen poliittisissa pyörteissä miehitetty avaruuslento jäi taka-alalle ja se peruttiin lopulta vuonna 1972.

Avaruustekniikan ja kantorakettien kehittäminen sen sijaan jatkui, sillä niillä oli suoria sotilaallisia vaikutuksia. Kiina testasi maahanpaluutekniikoita 1970-luvun puolivälissä, ja vuonna 1978 miehitetyt avaruuslennot nousivat taas esiin. Kiinalaisavaruuslentäjät komeilivat valokuvissa näyttävän näköisissä avaruuspuvuissa sukkulamaisen aluksen ohjaamossa. Sukkulasta luovuttiin kustannussyistä ja samalla miehitetyt avaruuslennotkin laitettiin taas hyllylle, kunnes asiaan palattiin 1980-luvun puolivälissä.

Kaksi erillistä asiantuntijaryhmää tutki kapselityyppisen avaruusaluksen ja sukkulan tekemisen mahdollisuuksia sen aikaisen kiinalaistekniikan avulla, ja päätyi ehdottamaan Shenzhoun tyylisen aluksen tekemistä. Kiinan silloinen johtaja Deng Xiaoping ei pitänyt kummastakaan esitetystä vaihtoehdosta, vaan oli tiukasti koko avaruushanketta vastaan ja ilmoitti selvästi, ettei hänen aikanaan Kiina tule tekemään miehitettyä avaruuslentoa.

Kun Deng siirtyi syrjään vuonna 1989, otettiin avaruuslentosuunnitelmat taas esiin ja lopulta vuonna 1992 hyväksyttiin virallisesti "projekti numero 921". Sen tavoitteena oli saada kiinalainen lopultakin avaruuteen ennen vuosituhannen loppua.

Kiinalainen avaruusalus (mutta suunniteltu Venäjällä?)

Miehitetyn avaruuslennon tekemiseksi vaaditaan neljä asiaa: avaruusalus, kantoraketti sen laukaisemiseen, avaruuslentäjät ja lennonjohto sekä siihen kuuluva maailmanlaajuinen yhteysverkosto. Näistä kantoraketti sekä avaruuslentäjät olivat helpoimmat, koska Pitkä Marssi -kantoraketin voimakkaimmasta versiosta pystyttiin tekemään miehitettyyn lentoon sopiva versio, ja päteviä koelentäjiä oli kansanarmeijan ilmavoimissa riittävästi. Yhteysverkosto oli taas mahdollista rakentaa lähettämällä antennein ja radiolaittein varustettuja laivoja sopiviin paikkoihin maailman merillä.

Avaruusaluksen tekemisessä käännyttiin Venäjän puoleen, sillä etenkin maahanpaluukapselin suunnittelussa oli parempi ostaa tietoa sieltä kuin keksiä pyörää uudelleen. Aikaisemmasta poiketen Venäjä ja Kiina toimivat nyt puhtaan kaupallisesti, eli venäläiset myivät tekniikkaansa kiinalaisille, ja tarjosivat perusapua varsinaisen kiinalaisaluksen tekemisessä. Sojuz-insinöörit kävivät Kiinassa opettamassa sikäläisiä avaruusinsinöörejä ja kaksi kiinalaista avaruuslentäjäkandidaattia lähetettiin Moskovan luokse Tähtikaupunkiin kosmonauttikouluun.

Avaruusohjelmaa varten rakennettiin Pekingin esikaupunkialueelle suuri avaruuskaupunki, mihin kuuluu kymmenkunta suurta laboratoriota. Niitä käytetään kiinalaisavaruuslentäjien, eli taikonauttien koulutukseen, lentojen suunnitteluun sekä Shenzhou-alusten rakentamiseen ja testaamiseen. Avaruuskaupungin erikoisuuksiin kuuluu mm. maailman viidenneksi suurin avaruussimulaattori ja erityisesti avaruuslentäjille ruokaa suunnitteleva ja valmistava tehdas.

Lopulta, marraskuun 20. päivänä 1999 kaikki oli valmista, ja kiinalaisten avaruusalus Shenzhou-1 nousi avaruuteen Jiuquanin laukaisukeskuksesta. Mukana ei tosin ollut vielä ihmisiä, vaan kyseessä oli aluksen ensimmäinen koelento, jolla myös testattiin koko miehitetyn avaruuslennon vaatima systeemi. Samalla Projektista 921 päättäneet saivat ainakin osittain olla tyytyväisiä, sillä vaikka kiinalaisen tekemä avaruuslento ei ollutkaan toteutunut ennen vuotta 2000, oli miehittämätönkin kiinalaisalus kuitenkin nostanut Kiinan otsikoihin ympäri maailman.

Taikonautit saivat katsella viiden vuoden ajan alustensa lentoa miehittämättöminä, mutta he olivat varmasti vain tyytyväisiä, sillä Shenzhouta hiottiin koelentojen perusteella paremmaksi ja sen systeemit testattiin erilaisissa lento-olosuhteissa – myös hätätilanteissa. Mukana lennoilla oli eläimiä ja ihmisen kokoisia ja monia elintoimintoja jäljitelleitä nukkeja, mutta myös suoranaisesti miehitettyihin lentoihin liittymättömiä koelaitteita.

Kiinalaisten mukaan yli 40 tutkimuslaitosta on osallistunut lennoilla tehtyihin kokeisiin, jotka ovat kuuluneet tekniikan testaamiseen ja kehittämiseen, materiaalitieteisiin, Maan havainnointiin, tähtitieteeseen ja biologiaan. Aiheet ovat samoja kuin läntisissäkin kokeissa. Tutkimuslaitteita on lennoilla ollut paitsi Shenzhou-kapselin sisällä, niin myös sen päällä. Esimerkiksi Shenzhou-4:n kiertorataosa oli korvattu suurikokoisella mikroaaltotutkalla.

Neljän koelennon jälkeen Shenzhou oli viimein valmis ensimmäiseen miehitettyyn avaruusmatkaansa. Yáng Lìwěi nousi matkaan Shenzhou-5 -aluksella lokakuun 15. päivänä 2003 ja teki 21 tuntia pitkän lennon.

Lìwěi raportoi lähes sietokyvyn rajamailla olleesta tärinästä laukaisun aikana, joten seuraavilla kerroilla kiinalaisten oman Pitkä Marssi 3 -kantoraketin miehitettyihin lentoihin kelpaavaa versiota on hiottu vähemmän ravistavaksi.

Kahden vuoden valmistelujen jälkeen oli lokakuussa 2005 vuorossa toinen miehitetty lento, Shenzhou-6, jonka mukana oli jo kaksi taikonauttia. Fèi Jùnlóng ja Niè Haishèng viettivät avaruudessa viisi vuorokautta ja käyttivät hyväkseen koko aluksen sisätilaa: kun Yang pysyi koko lentonsa ajan kiinni istuimessaan maahanpaluukapselissa, tekivät Fei ja Nie myös työtä myös suuremman kiertorataosan sisällä.

Syyskuussa 2008 Shenzhou-7:n mukana oli kolme avaruuslentäjää (Zhái Zhìgāng, Líu Bó Míng ja Jǐng Hǎipéng) ja heistä Líu ja Zhái tekivät lennon aikana avaruuskävelyn kiinalaistekoisissa Feitian-avaruuspuvuissa.

Sen jälkeen Kiina suuntasi huomionsa avaruusasemaan, tai "avaruuslaboratorioon, joka edeltää avaruusasemaa", kuten kiinalaiset sanovat. Tiangong-1 laukaistiin kiertoradalle syyskuussa 2011 ja sen jälkeen lokakuussa Shenzhou-8 lensi asemalle miehittämättömänä. Se, että aluksessa ei ollut mukana taikonautteja, lisäsi vain tempun vaativuutta, sillä alukset telakoituivat automaattisesti.

Shenzhou-9 kävi asemalla kolmen avaruuslentäjän kanssa viime vuoden kesäkuussa (mukanaan Jǐng Hǎipéng, Líu Wang ja Liú Yáng) ja nyt Shenzhou-10 viipyy asemalla suunnitelman mukaan 12 vuorokautta. Kokonaisuudessaan Niè Haishèngin, Zhāng Xiǎoguāngin ja Wáng Yàpíngin lento kestää lähes kaksi viikkoa.

Shenzhou-9:n miehistöön kuului myös yksi nainen, Liú Yáng, ja nyt myös 10:n mukana on naistaikonautti, Wáng.

Tiangong-1 valmiina laukaisuun

Shenzhou, "pyhä alus"

Vaikka Shenzhoun, "Pyhän aluksen", siemen tulee suuresta itänaapuristamme, on se täysin kiinalainen avaruusalus, joka poikkeaa monessa mielessä venäläisten käyttämästä Sojuz-aluksesta. Olennaisin yhtäläisyys on maahanpaluukapseli, joka muistuttaa lähes suoraan Sojuzin kapselia. Kiinalaiset hankkivat 90-luvun puolivälissä kaksi Sojuz-aluksen maahanpaluukapselia niitä tekevältä Energia-yhtiöltä ja lainasivat niistä perustekniikan ja kapselin muodon. Kiinalaisten versio on tosin hieman suurempi joka suunnassa, sillä kun Sojuzin kapselin pituus on 1,9 metriä ja leveys 2,17 metriä, on Shenzhoun maahanpaluukapseli 2,06 m pitkä ja 2,52 leveä.

Sojuzin tapaan Shenzhoun maahanpaluukapseli on kolmiosaisen aluksen keskellä siten, että sen pohjaan on kiinnitettynä noin kolme metriä pitkä huoltomoduli ja sen päässä on liki kolmemetrinen kiertoratakapseli. Huoltomoduli pitää huolen aluksen ratamanöveereistä ja asennonsäädöstä sekä vastaa valtaosin sähkönsaannista ja tietoliikenteestä. Kiertorataosa on paineistettu kapseli, jonka sisällä avaruuslentäjät voivat tehdä työtä kiertoradalla ollessaan, mutta kapseli pudotetaan pois kyydistä ennen maahanpaluuta. Samoin huoltomoduli irrotetaan ennen paluuta.

Kiertorataosa on puolestaan suurin eroavaisuus Sojuziin verrattuna, sillä kiinalaisaluksessa se pystyy lentämään myös itsestään avaruudessa. Siinä on erilliset aurinkopaneelit, ohjausrakettimoottorit ja asennonsäätölaitteet. Niinpä kiertorataosa voi toimia kuin erillinen, automaattinen avaruuslaboratorio, joka voidaan jättää avaruuteen jatkamaan lentoa, vaikka miehistö palaisi Maahan. Kiertorataosa pystyy periaatteessa toimimaan avaruudessa omin nokkinensa jopa vuoden päivät.

Shenzhou-alus sinällään pystyy tekemään 20 vuorokautta pitkiä lentoja kolmen avaruuslentäjän kanssa. Kaikkiaan alus painaa laukaisuhetkellä noin 7,8 tonnia ja sen kokonaispituus 9,25 metriä. Tyypillinen kiertorata, jolle lentämään Shenzhou on suunniteltu, on soikio, jonka Maata lähin kohta on 196 kilometrin korkeudessa ja kaukaisin piste Maasta 324 kilometrin päässä.

Kuu kiikarissa

Kun Projekti 921 hyväksyttiin vuonna 1992, oli siinä jo silloin useita alakohtia. Yksi oli miehitetyn avaruusaluksen tekeminen ja sillä lentäminen. Toisena tuli avaruusasema ja kolmas tavoite avaruussukkula, jota seurasivat vielä Shenzhou-aluksen rahtiversio ja mahdolliset lennot Kuuhun. Sukkula on pudotettu nyttemmin listalta kokonaan pois, mutta muut kohdat ovat edelleen Kiinan virallisia päämääriä.

Samaan aikaan kun Kiina on kehittänyt miehitettyjen avaruuslentojen vaatimaa tekniikkaa, on maa kurottanut myös jokohti Kuuta. Kiinan ensimmäinen kuuluotain, Cháng'é-1, laukaistiin keväällä 2007, ja sitä seurasi Cháng'é-2 vuonna 2010. Seuraavana on vuorossa miehittämätön laskeutuja vuonna 2013 alussa ja kuunäytteiden tuominen Maahan robottialuksella noin vuonna 2017. Miehitetyt lennot olisivat vuorossa sitten välittömästi sen jälkeen; Long Lehao, kuulennoista vastaavan ohjelman varajohtaja, ennustaa kiinalaisten astuvan Kuun pinnalle vuonna 2024.

Pekingin tiede- ja tekniikkamuseo

To, 06/13/2013 - 16:28 Jari Mäkinen
Pekingin tiede- ja tekniikkamuseo

Jos matkasi suuntautuu Pekingiin, kannattaa Kiinan muurin, Taivaallisen rauhan aukion ja Taivaan temppelin lisäksi uhrata ainakin puoli päivää Kiinalaisen tieteen ja tekniikan museolle. Siellä on nähtävissä muun muassa Shenzhou 3:n maahanpaluukapseli ja paljon muuta avaruuslentoihin liittyvää materiaalia.

Museo sijaitsee Pekingin kolmannen kehätien pohjoispuolella kartalla katsottuna jokseenkin kehän keskivaiheilla. Vuonna 1988 avatussa museossa on pysyvän Kiinan tiedettä ja tekniikkaa esittelevän näyttelyn lisäksi paljon opetuksellisia näyttelyosastoja, vaihtuvia näyttelyitä sekä IMAX-teatteri. Kiinalaisethan ovat olleet aikanaan edelläkävijöitä monella alalla ja heitä on kiittäminen ruudista, tarkoista tähtitaivaan tapahtumien havainnoista, kompassista, paperista, painamisesta sekä pronssin sulattamisesta ja valamisesta - muutamia tärkeimpiä mainitakseni.

Kunniakasta historiaa on seurannut hiljaisempi vaihe, kunnes nyt Kiina on taas vauhdissa. Ja sen näkee museossa esiteltävien laitteiden lisäksi yleisössä: paikalle tulee bussilasteittain koululaisia, jotka perusfysiikan lisäksi opettelevat mikropiirien tekemistä ja - kyllä - lentoa avaruuteen.

Museon osoite: 1, Beisanhuan Zhonglu, Peking. 100006

Paikalle pääsee busseilla 300, 302, 367, 380, 387, 406, 407, 422, 702, 718, 725, 730, 731, 734, 735, 801, 825, 830, 831, 834, 835 ja 967, mutta kiinaa taitamattomien kannattaa ajaa taksilla (pyydä kirjoittamaan museon nimi ja osoite hotellissa paperille). Taksikyyti Pekingissä on suomalaisittain erittäin edullista.

Avoinna: 9:00 - 16: 30 (Maanantaisin suljettu, mutta avoinna kansallisina juhlapäivinä)

Lisätietoa netissä: www.cstm.org.cn

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita