satelliittiasema

Sodankylään avattiin Arktinen avaruuskeskus

To, 04/06/2017 - 10:14 Toimitus
Sodankylän uusi antenni. Kuva: Matias Takala

Ilmatieteen laitos otti käyttöön eilen juhlallisesti uuden, kookkaan satelliittien maa-aseman Sodankylässä. Paikalle on kasvanut vähitellen monipuolinen Arktinen avaruuskeskus, missä otetaan vastaan suuri osa Suomessa käsiteltävästä satelliittidatasta.

llmatieteen laitoksen Arktisen avaruuskeskuksen infrastruktuuri laajentui jälleen 5. huhtikuuta, jolloin käyttöön otettiin uusi n. 15 metriä korkea SOD03-satelliittidatan vastaanottoantenni. Antenni on jo kolmas iso vastaanottoantenni alueella. 

"Tämä antenni on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta, joka Sodankylään on muodostunut vuosien varrella", Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Jouni Pulliainen toteaa.

Arktinen avaruuskeskuksen tehtävänä on tuottaa tärkeää tietoa arktisilta alueilta hyödyntäen uusinta satelliitti- ja avaruusteknologiaa.

Keskuksessa tuotetaan myös arktisen alueen turvallisuuden kannalta tärkeitä operatiivisia palveluita. Satelliittien välittämää tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi meteorologisissa palveluissa, tulvaennustejärjestelmissä, jääpalveluissa sekä meriliikenteessä. 

Yksi keskeisimmistä sovellutuksista on Itämeren jäätilanteen seuranta talvimerenkulun tarpeisiin. Palvelu perustuu Sodankylässä tuotettuihin tutkasatelliittiaineistoihin.

"Reaaliaikaisessa seurannassa satelliittidata vastaanotetaan Sodankylän yli lentävältä satelliitilta, jonka jälkeen datasta jalostetaan lopputuote, joka siirretään välittömästi Itämerellä operoivan jäänmurtajan komentosillalle", kuvailee Pulliainen.

Asema on käytännön panostus puheenjohtajuuskauden tavoitteiden saavuttamiseksi

Arktinen avaruuskeskus yhdistää entistä monipuolisemmin myös arktisen osaamisen ja avaruusteknologian. Satelliittihavainnoista kertyviä pitkiä aikasarjoja voidaan hyödyntää myös mm. ilmastonmuutostutkimuksessa. Tieto on tärkeää erityisesti arktisilla alueilla, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt erityisen voimakkaasti.

"Arktinen avaruuskeskus on konkreettinen panostus Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden tavoitteiden saavuttamiseksi", toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

"Puheenjohtajamaana Suomen pitää pystyä reagoimaan myös arktisten alueiden ympäristölliseen kehitykseen, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa koko arktisen alueen tulevaisuuteen." 

Nykyisin Sodankylässä myös jalostetaan, jaellaan ja arkistoidaan satelliittien välittämiä havaintoja lähes reaaliaikaisesti Suomesta, Euroopasta ja koko pohjoiselta pallonpuoliskolta.

Sodankylässä tuotetaan muun muassa ainutlaatuista satelliittipohjaista tietoa pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteestä ja maaperän routaantumisesta Euroopan Unionin, EUMETSATin ja Euroopan avaruusjärjestön rahoittamina palveluina. Olennainen osa Sodankylän toimintaa on myös osallistuminen Copernicus Collaborative Ground Segment -verkostoon. Euroopan Unionin jättimäisen Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliitit muodostavat EU:n ympäristötiedon palveluverkoston.

Asema on kattavasti varustettu myös erilaisilla havaintomittalaitteilla, joiden avulla voidaan myös varmentaa erilaisten satelliittimittausten oikeellisuus. "Ilman näitä referenssimittauksia satelliittien tuottama havaintoaineisto olisi laadullisesti käyttökelvotonta", Pulliainen muistuttaa.

Arktisen avaruuskeskuksen yhteistyökumppaneita ja rahoittajatahoja ovat muun muassa kansainväliset avaruusjärjestöt (ESA, EUMETSAT, NASA, NOAA), Euroopan unioni sekä useat muut kansalliset organisaatiot ja tutkimuslaitokset, kuten Suomen ympäristökeskus (SYKE), ja Sodankylän geofysiikan observatorio.

Ilmatieteen laitoksen lisäksi samalla paikalla toimii nykyisin Oulun yliopistoon kuuluva Sodankylän geofysiikan obsevatorio.

Pilvipalveluita ja virtuaalilaskentaa

Ilmatieteen laitoksen Arktisen avaruuskeskuksen infrastruktuuria on kehitetty niin, että isot satelliittidatamassat ovat saatavilla koneellisesti luettavan rajapinnan kautta tai pilvipalveluna.

Sodankylään rakennetut pilvipalvelu- ja virtuaalilaskenta-alustat mahdollistavat uusien lisäarvopalvelujen sekä tuotteiden kehityksen ja tuotannon. Lähtökohtaisesti monet aineistoista ovat täysin ilmaisia.

"Pitkällä tähtäimellä uskon, että datan pohjalta syntyy jossakin vaiheessa täysin uudenlaista liiketoimintaa", toteaa Ilmatieteen laitoksen Jouni Pulliainen.

Uuden kehitystyön ja toimintojen laajentamisen ansiosta Sodankylästä on muodostumassa testialusta myös älyliikennetutkimukselle. Sodankylään on parhaillaan rakenteilla monipuolinen infrastruktuuri, jossa yhdistyy 5G-verkko, älyliikennepalvelut, sääosaaminen ja haastavat talviolosuhteet.

Juttu perustuu Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen. Kuva: IL / Matias Takala

Sodankylän satelliittiasema tarjoaa valtavasti dataa ilmaiseksi

Ti, 09/06/2016 - 17:56 Toimitus

Sodankylässä sijaitsevan Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä on kansallinen satelliittipalvelukeskus, joka palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Sodankylässä vastaanotettavat satelliittiaineistot tarjoavat rajattomia mahdollisuuksia monelle eri alalle – ja mahdollisuuksia olisi paljon enempäänkin. Tieto voisi tarjota hyvää kasvupohjaa mm. tänään julkistetulle Pohjoisen avaruuskiihdyttämö -idealle.

Sodankylän kansallisessa satelliittipalvelukeskuksessa vastaanotetaan ja arkistoidaan satelliittien välittämiä havaintoja lähes reaaliaikaisesti Suomesta, Euroopasta ja koko pohjoiselta pallonpuoliskolta.

Tietoja käytetään jo nyt esimerkiksi meteorologisissa palveluissa, tulvaennustejärjestelmissä, jääpalveluissa sekä meriliikenteessä, mutta sillä voisi olla laajempaakin käyttöä. harva nimittäin tietää, että Sodankylässä vastaanotettu satelliittidata on avointa ja ilmaista.

Aineistoilla olisi paljon nykyistä enemmän annettavaa myös laajemmalle käyttäjäjoukolle. Sodankylän satelliittipalvelukeskusta on kehitetty viime vuosina niin, että isot satelliittidatamassat on saatavilla myös pilvipalveluna.

"Tämä tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia tuotekehitykseen sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteisten ekosysteemien ja kumppanuuksien luomiseen", Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen korostaa.  

Ilmatieteen laitos hyödyntää itse saatavaa satelliittikuvaa omassa toiminnassaan monella tapaa.  Satelliittikuvista räätälöidään tuotteita erilaisiin tarpeisiin, esimerkkejä tästä ovat mm. jääkartat, tulvatilannekuvat, UV-tuotteet ja lumi- ja routakartat. Satelliittihavainnoista kertyviä pitkiä aikasarjoja voidaan hyödyntää myös mm. ilmastonmuutostutkimuksessa.

Tieto on tärkeää erityisesti arktisilla alueilla, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt erityisen voimakkaasti.

Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen yhteistyökumppaneina ovat Eumetsat, Euroopan avaruusjärjestö ESA sekä EU:n Copernicus-ohjelma. Syynä laajaan yhteistyöjoukkoon on se, että Sodankylän on sijainniltaan edullinen polaarirataisten eli napojen yli lentävien satelliittien datan vastaanottoon. Yhteistyötä edesauttaa kuitenkin myös se, että Sodankylän asemalla on valmius vastaanottaa dataa monesta eri satelliiteista ja se, että asema on varustettu maanpintalaittein, joiden avulla voidaan myös varmentaa satelliittimittausten oikeellisuus.

Lisätietoja satelliittipalvelukeskuksesta ja sen tietopalveluista saa sen nettisivuilta: nsdc.fmi.fi

Juttu perustuu Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen. Kuva: Sodankylän satelliittipalvelukeskus.