norsu

Amazoniasta löytyi tieteelle uusi jättilehtinen norsunkorvakasvi

To, 11/14/2019 - 18:44 By Jarmo Korteniemi
Kuva jättilehtisestä puusta (Melo ja kumpp., 2019)

Brasilialaistutkijat ovat löytäneet Amazonin sademetsästä outoja puita, joilla on ihmistä suuremmat lehdet. Uuteen lajiin kuuluvat puut saattavat olla vaarassa kadota luonnosta.

Tutkijat huomasivat ensimmäisen oudon suurilehtisen puun jo 37 vuotta sitten, mutta sen varmistettiin edustavan omaa lajiaan vasta nyt. Tiedeartikkeli aiheesta julkaistiin syksyllä Acta Amazonica -sarjassa.

Puun soikeat lehdet ovat mitoiltaan 60–250 cm x 50–140 cm. Isokin ihminen voisi siis hyvin piilotella yhden ainoan lehden takana. Piilosille meno olisi tosin työlästä, sillä ainoat lehdet sijaitsevat ryppäänä 10–15 metriä pitkän oksattoman rungon huipulla.

Puut kuuluvat jo aiemmin tunnettuun kasvisukuun, jonka virallinen nimi on lehtien muodon vuoksi "norsunkorvakasvit". Uuden jättilehtisen kasvin tapauksessa nimi on erityisen osuva: Savanninorsun korvalehti on pituudeltaan 180240 cm ja leveydeltään 110130 cm.

Sivujuonne: "Norsunkorviksi" kutsutaan huonekasvien harhaanjohtavien myyntinimien ja käännöserheiden vuoksi myös muutamia muita kasveja, kuten kilpipiileaa (Pilea peperomioides, ruotsiksi ”elefantöra”) sekä taarokasveja (Colocasia-suku, englanniksi ”elephant-ear”). Suomeksi ainoa virallinen norsunkorva on kuitenkin Coccoloba uvifera.

Uudella puulajilla ei suomenkielistä nimeä vielä ole, vaan se tunnetaan tylsästi tieteellisellä nimellään Coccoloba gigantifolia. ”Coccoloba” viittaa kasvisuvulle tyypilliseen mehevään marjaterttuun, lajinimi ”gigantifolia” taas tarkoittaa jättilehtistä.

C. gigantifolia-puita on löydetty vasta noin 20 kappaletta. Ne kasvavat keskellä Amazonin sademetsää kahdella alueella, jotka ovat 600 kilometrin päässä toisistaan. Vielä ei kuitenkaan voida täysin varmuudella sanoa, kuinka harvalukuinen laji tarkalleen on. Toisin kuin suomalaismetsissä, Amazoniassa toistensa lomassa saattaa kasvaa jopa useita satoja eri puulajeja. Yksittäisen lajin puihin törmääminen saattaa siis joskus olla sattuman kauppaa. Tästä kertoo jo uuden puulajin löytöhistoriakin.

Ensimmäinen C. gigantifolia löytyi jo vuonna 1982 ja lisää havaittiin vuosina 1985, 1989, 1993 ja 1995. Nuo puut olivat kuitenkin kukattomia ja hedelmättömiä, joten lisätutkimuksiin ei ryhdytty. Vasta vuonna 2005 löydettiin ensimmäinen kukkiva ja hedelmiä vastikään tuottanut puu. Sen siemeniä tuotiin idätettäväksi ja kasvatettavaksi Manauksessa sijaitsevaan Amazonian tutkimusinstituutti INPA:an. Nyt, kun kasvatettujen puiden ikä on yli kymmenen vuotta, voitiin vihdoin varmuudella sanoa että kyse on uudesta lajista.

Tutkijoiden mukaan puu on luokiteltava saman tien uhanalaiseksi. Puiden leviäminen ja lisääntyminen on jo lähtökohtaisesti vaikeaa, oletetun harvalukuisuuden sekä populaatioiden välisen pitkän matkan vuoksi. Tuon lisäksi seutua muokataan rajusti ihmisen toimesta. Metsistä raivataan alati tilaa soijaviljelmille ja laidunalueille, läheiset joet on padottu monesta kohdasta, ja joenvartta kulkevan päätien käyttöä aiotaan lähitulevaisuudessa lisätä rankasti.

Vieläkin suurilehtisempiä kasveja on

Suomalaiset kasvit jäävät lehtineen mennen tullen C. gigantifolian varjoon. Meikäläisittäin ”suuria”, 20-senttisiä lehtiä voi löytää esimerkiksi vaahteralta, haavalta, leskenlehdeltä ja lumpeelta. Ukon- ja karhunputket sekä takiaiset taas tekevät jopa 60 cm pitkiä lehtiä. Vieraslajikasvien, kuten etelänruttojuuren, raparperin ja jättitataren lehdet voivat olla tuotakin suurempia. Suomessa ylivoimaisen voiton vienee kuitenkin haittakasvi jättiputki, jonka äkäisen liuskoittuneet lehdet saattavat yltää yli metrisiksi.

Maailman mittapuussa C. gigantifolia ei kuitenkaan ole se aivan kaikkein suurilehtisin kasvi.

Yhtenäisistä lehdistä pinta-alaltaan suurimpia lienevät joko jättigunneran raparperimäiset lehdet, tai amatsoninjättilumpeen kelluvat pyöreät lehdet. Kummatkin saattavat olla läpimitaltaan kolmen metrin luokkaa. Pisimpiä taas ovat erään raffiapalmulajin 25-metriset lehdet, jotka tosin ovat jakautuneet sadoiksi erillisiksi lehdyköiksi. Joillain muilla palmuilla taas on 5–8 -metrisiä, mutta yhtenäisiä lehtiä.

Lähde: Melo ja kumpp.: "A new species of Coccoloba P. Browne (Polygonaceae) from the Brazilian Amazon with exceptionally large leaves". Acta Amazonica 49(4): 324-329.

Aloituskuvassa esimerkkejä luonnonvaraisten C. gigantifolia -puiden lehdistä. Aloituskuvan oikeanpuoleinen lehti on mitoiltaan 2,15 m x 1,38 m, eli hieman maksimikokoa pienempi. (Melo ja kumpp., 2019)

Norsut ovat persoonia aivan kuten ihmiset

To, 02/22/2018 - 21:44 By Toimitus
Norsuja Sri Lankassa. Kuva: Leonora Enking

Harva tulee ajatelleeksi, että myös norsuilla on persoonallisuus, mutta niin vain on – aivan kuten ihmisillä. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan Aasian norsujen persoonallisuusluokat olivat tarkkaavaisuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus.

​Ihmiset ovat tunnetusti erilaisia persoonallisuuksiltaan, ja ihmisen persoonallisuus voidaan jakaa viiteen eri persoonallisuusluokkaan. Myös eläinten käytös eroaa yksilöiden välillä: jotkut yksilöt ovat rohkeampia, kun taas toiset muita sosiaalisempia tai aggressiivisempia. 

"Tällaisia johdonmukaisia käyttäytymiseroja kutsutaan persoonallisuudeksi", kertoo juuri julkaistun norsututkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Martin Seltmann Turun yliopiston biologian laitokselta.

"Persoonallisuuden tutkimus on tähän asti keskittynyt ihmisten lisäksi muun muassa kädellisiin, lemmikkeihin ja eläintarhayksilöihin, tai suhteellisen lyhytikäisiin lajeihin. Ihmisten lisäksi tutkimukset muista pitkäikäisistä eläinlajeista, jotka elävät luonnollisessa ympäristössään, ovat harvinaisia."

Turun yliopiston tutkijat tarkastelivat Myanmarin työläisnorsupopulaatiota ja totesivat, että Aasian norsujen persoonallisuus voidaan jakaa kolmeen persoonallisuusluokkaan: tarkkaavaisuuteen, sosiaalisuuteen ja aggressiivisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että persoonallisuus koostui sekä naaras- että urosnorsuilla näistä kolmesta persoonallisuusluokasta. 

"Tarkkaavaisuus kuvaa sitä, miten norsu toimii ja havainnoi ympäristöään. Sosiaalisuus kertoo, miten paljon norsu hakeutuu toisten norsujen ja ihmisten seuraan, ja miten suosittuja seurustelukumppaneita norsut itse ovat. Aggressiivisuus osoittaa, miten vihamielisesti norsu käyttäytyy muita norsuja kohtaan, ja miten paljon se puuttuu toisten norsujen sosiaaliseen kanssakäymiseen."

Norsun ja ihmisen elämänkaaret muistuttavat toisiaan

Tutkijat tarkastelivat yli 250 työläisnorsun persoonallisuutta niiden luonnollisessa ympäristössä Myanmarissa. 

"Nämä norsut tekevät töitä puuteollisuudessa, jossa ne kuljettavat tukkeja paikasta toiseen", Seltmann kertoo.

"Tämä on hyvin ainutlaatuinen tutkimusympäristö ja -populaatio, joka mahdollistaa useiden satojen norsujen tutkimisen."

Jokainen norsu työskentelee mahoutin eli niin sanotun norsuajajan kanssa. Tämä sosiaalinen suhde voi kestää norsun koko eliniän ajan. Siksi mahout tuntee norsunsa käytöksen hyvin tarkkaan ja voi antaa yksityiskohtaista tietoa sen persoonallisuudesta. 

"Tapasimme norsuja, jotka olivat esimerkiksi selvästi uteliaampia ja rohkeampia kuin toiset. Ne saattoivat yrittää vaikkapa varastaa vesimeloneja, joita oli tarkoitus käyttää palkkioina."

Tutkijat keräsivät aineistoa norsujen persoonallisuudesta kyselytutkimuksen avulla Myanmarissa vuosina 2014–2017 osana turkulais-brittiläistä norsututkimusohjelmaa.

Kysymykset esitettiin mahouteille ja heidän piti arvioida norsun käyttäytymistä 28 piirteen mukaan. Mahoutit arvioivat asteikolla yhdestä neljään, käyttäytyykö norsu harvoin vai usein tietyn piirteen mukaisesti.  

"Norsulla on paljon samanlaisia piirteitä ihmisen kanssa elinkierrossaan ja käyttäytymisessään", sanoo tutkimukseen osallistunut tutkija Mirkka Lahdenperä.

"Norsut muun muassa elävät hyvin pitkään ja synnyttävät kerrallaan vain yhden poikasen, joka tarvitsee sekä äidin että muiden naaraiden huolenpitoa hyvin pitkään syntymänsä jälkeen. Molemmat lajit elävät monimutkaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, joka on mahdollisesti yksi syy, miksi myös persoonallisuusrakenne on kehittynyt monimutkaiseksi."

Tutkimus tuo lisätietoa siitä, miten persoonallisuus on kehittynyt pitkäikäisissä, hyvin sosiaalisissa lajeissa. Aasian norsujen persoonallisuuden tutkimus voi myös auttaa lajin suojelussa ja helpottaa populaation hoitoa ja ylläpitoa.

Lisäksi tutkimustieto voi parantaa norsuyksilöiden hyvinvointia Myanmarin työläisnorsupopulaatiossa.  

Mammutit pian eläinsuojelumääräysten piiriin?

Su, 08/28/2016 - 12:42 By Jarmo Korteniemi
Kuva: Anita Hart

Kansainvälinen eläinten kauppaa kontrolloiva CITES-sopimus voi pian saada mielenkiintoisen lisälajin. Villamammutin.

Mikäli ehdotus menee läpi, villamammutti on ensimmäinen jo valmiiksi sukupuuttoon kuollut eläin, joka lisätään kansainvälisten eläinsuojelumääräysten piiriin. Tavallaan.

Mammutteja - villaisia tai muitakaan - ei ole ollut elossa aikoihin. Viimeiset yksilöt kituuttelivat Koillis-Siperiassa saarella samoihin aikoihin kun minolainen kulttuuri veteli Välimerellä viimeisiään, runsaat 3600 vuotta sitten.

CITES-päätöksen tarkoitus onkin auttaa mammuttien eläviä lähisukulaisia, norsuja. Päätös hillitsisi laitonta norsunluukauppaa.

Mammuttien luita löytyy etenkin Siperian sulavasta ikiroudasta. Kallis kauppatavara, eritoten monimetriset syöksyhampaat, toimitetaan muualle, varsinkin Kaakkois-Aasian ja Kiinan suuntaan. Siellä luut kaiverretaan taiteeksi ja viedään maailmalle. Markkinoilla oleva mammutinluun määrä on kasvanut 15 vuodessa 5,5-kertaiseksi, noin 100 tonniin vuodessa (2012).

Aluksi mammutinluita pidettiin eettisenä ja suositeltavana vaihtoehtona norsunluulle, jonka kauppa kiellettiin pääpiirteissään 1990. Nyt tilanne on kääntynyt hieman päälaelleen.

Räjähdysmäisesti kasvaneen mammuttikaupan ohessa markkinoille livahtaa myös paljon salametsästettyä norsunluuta. Se naamioidaan mammutinluuksi, ja näin salametsästys on hitusen kannattavampaa. Selvää luunpesua!

CITES-ehdotuksessa norsunluu halutaan kitkeä yhtälöstä pois. Mammuttikauppa saa yhä pyöriä, mutta tarkan valvonnan alaisena. Luiden ja etenkin niistä tehtyjen tuotteiden alkuperän todentaminen on tärkeää.

Alkuperäeläin tunnistetaan helpoissa tapauksissa luun pinnan viivoituksen sekä pintakerroksen paksuuden avulla. Lopullinen varmuus saadaan kuitenkin spektroskopian keinoin.

Kaupan sääntely vähentäisi rahan- ja luunpesun mahdollisuuksia. Toivon mukaan seuranta myös hillitsee salametsästystä.

CITES-ehdotus tulee käsiteltäväksi ensi kuussa pidettävässä kokouksessa.

Maailmassa elää kolme norsulajia. Afrikan savanni- ja metsänorsut lasketaan nykyisin vaarantuneeksi, intiannorsu uhanalaiseksi. Kannat ovat pienentyneet dramaattisesti varsinkin Itä-Afrikassa salametsästyksen vuoksi.

Asiasta kertoi aiemmin IFLScience-sivusto. Lue CITES-ehdotus perusteluineen täältä.

Otsikkokuva: Anita Hart

Kaiverrus: Patrick / Flickr