siitepöly

Pärskiminen & niiskuttelu tulee kuukauden myöhässä

Ke, 04/11/2018 - 16:44 Toimitus
Lepän norkko. Kuva: Thayne Tuason (Wikipedia, CC BY-SA 4.0)

Varma kevään merkki on ​säännöllisten siitepölytiedotuksen alkaminen. Tänä vuonna siitepölykausi tulee noin kuukauden myöhässä keskivertovuoteen nähden.

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on aloittanut säännöllisen siitepölytiedottamisen.

Ensimmäisen tiedotteen mukaan vähäisiä määriä lepän siitepölyä on kaukokulkeutunut maan etelä- ja keskiosiin, ja uudet kulkeumat ovat mahdollisia lähipäivien aikana. Lepän siitepölylle herkistyneet voivat saada allergisia oireita.

Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan lähipäivien aikana lämpimimmillä kasvupaikoilla maan eteläosissa. Lepän kukinta ei ole vielä alkamassa.

Koivun odotetaan tänä vuonna kukkivan tavallista voimakkaammin, kolmen heikohkon kukintavuoden jälkeen. Ennuste perustuu Luonnonvarakeskuksen norkkolaskentoihin.

"Koivun siitepölykausi alkaa tyypillisesti kaukokulkeumilla huhtikuun puolivälin jälkeen, huipun osuessa maan eteläosissa toukokuun alkupuoliskolle ja pohjoisessa touko-kesäkuun vaihteeseen", kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto.

"Tänä vuonna kukinta on todennäköisesti jonkin verran myöhässä, ellei huhtikuussa saada maahan lämpöaaltoa."

Koivun jälkeen allergikkoja kiusaa vielä heinien ja pujon kukinta. Niiden kukinnan runsaudesta ei voi antaa ennustetta tässä vaiheessa vuotta. 

Siitepölytilannetta ja -ennustetta voi seurata Turun yliopiston ylläpitämältä sivustolta www.norkko.fi.  

Osoitteesta app.norkko.fi voi tarkistaa paikkakuntakohtaisen tilanteen jopa kahden tunnin tarkkuudella.

*

Juttu on Turun yliopiston tiedote hieman toimitettuna. Otsikkokuva: Kuva: Thayne Tuason (Wikipedia, CC BY-SA 4.0)

Tagit

Suorana labrasta 7/2018: Anna-Mari Pessi on "somemuori", joka tietää kaiken itiöistä

Ma, 02/12/2018 - 10:02 Jari Mäkinen
Suorana labrasta: Anna-Mari Pessi

Kahden Paavon jälkeen Suorana labrasta -tilin ottaa haltuun Anna-Mari Pessi Turusta. Hän on erikoistutkijana aerobiologian laboratoriossa Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä.

Anna-Mari luonnehtii itseään twitter-profiilissaan (@annapessi) "somemuoriksi ajalta ennen somea", mutta hän tuntuu olevan hyvin ajan hermolla sen suhteen, miten twiittaillaan. 

Tämän viikon aikana twiitit liittyvät todennäköisesti pääosin aerobiologiaan, eli ilmassa oleviin erilaisiin ötiäisiin, kuten siitepölyihin ja sieniin. Anna-Meri kertoo niiden olevan usein vapaa-aikanakin mielessä.

Työpaikkana hänellä on siitepölytiedotteistakin kuuluisa Turun yliopiston aerobiologian laboratorio, joka tosin on osa isompaa Biodiversiteettiyksikköä

"Aerobiologina tutkin ilman biologisia hiukkasia ulkoilmasta asuntoihin ja työkaluinani ovat mikroskooppi ja laaduhallinta. Useimmat tuntevat laboratoriomme allergikkoja palvelevista siitepöly- ja homeitiötiedotteista, sisäilmasta ihmettelemme homeita ja muita mikrobeja asumisterveyden näkökulmasta."

Anna-Mari kertoo olleensa näissä hommissa kesäharjoittelut mukaan laskettuna kohta 30 vuotta – ja lähes koko ajan samassa laboratoriossa!

"Joskus laskin, että olen laskenut ja tunnistanut (siis mikroskoopissa) yli 500 000 itiötä. Sen jälkeen lopetin laskemisen, siis sen laskemisen, kuinka paljon olen laskenut."

Hänen työhönsä kuuluvat mm. siitepölyseuranta ja -tiedotus ja niihin sisältyvä tutkimus sekä rakennusmikrobiolgia ja asumisterveystutkimusten laadunhallinta ja raportointi.

"Tällä hetkellä teen lisäksi laboratorio-opasta asumisterveyslaboratorioiden mikrobiologisista analyyseistä THL:n toimesta."

Ja tällä viikolla kaiken lisäksi hän myös lähettelee kuvia ja tunnelmia työstään @suoranalabrasta -tilille, jonka tuoreimmat postaukset näkyvät alla.

Siitepölydataa neljältä vuosikymmeneltä

Ti, 06/07/2016 - 10:47 Toimitus
Paju kukkii


Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on avannut siitepölydataa vuosilta 1974‒2013. Tutkimusdata on tiedeyhteisön vapaassa käytössä, ja sitä voi hyödyntää myös kaupallisesti.


Aerobiologian yksikön vuodesta 1974 asti keräämän siitepölydatan avaaminen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Siitepölydata avataan nyt ensimmäistä kertaa vapaasti kaikkien käyttöön, aiemmin esimerkiksi Euroopan siitepölydatapankista sitä on luovutettu tapauskohtaisesti tutkimuksiin ja muihin tarkoituksiin, kaupallisiin tarkoituksiin vain maksua vastaan.

"Halusimme kokeilla erityyppistä lähestymistapaa", kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto ja jatkaa: "Näin voi syntyä uusia oivalluksia ja hyödyntämistapoja, joita ei tähän mennessä ole edes osattu ajatella".

Aerobiologian yksikkö on kerännyt siitepölydataa vuodesta 1974. Siitepölyhavaintoja kerätään yhdeksästä keräyspisteestä ympäri Suomen.

Nyt avattu data on kerätty Turun keräyspisteestä. Yksikön keräämiä aikasarjoja on käytetty muun muassa Ilmatieteen laitoksen, Turun yliopiston ja European Aeroallergy Network -verkoston yhteistyönä kehittämissä eri siitepölytyyppien leviämismalleissa.

Aiemmin tänä vuonna aerobiologian yksikkö ja Ilmatieteen laitos avasivat Tekesin rahoittamassa yhteishankkeessa Norkko-siitepölytiedotuspalvelun, joka tuottaa maailman tarkimpia siitepölyennusteita. 

Ensimmäisiä askelia tuoreen datapolitiikan toteuttamisessa

Siitepölydatan avaaminen toteuttaa käytännössä Turun yliopiston datapolitiikkaa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen vapaata saatavuutta ja hyödyntämistä. Yliopisto painottaa avointa tiedettä uudessa strategiassaan. 

Data avattiin sveitsiläisessä Zenodo-arkistossa, joka on myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen suosittelema. 

"Siitepölydata avattiin datapolitiikan pilottiprojektina", kertoo pilotin käynnistyksessä aktiivisesti mukana ollut lakimies Liisa Ewart Turun yliopiston tutkimuspalveluista.

"Datapolitiikan valmistellut projektiryhmä halusi pilotoida datan avaamista luotettavan, kansainvälisen ja arvostetun arkiston kanssa"

Siitepölydata on merkitty lisenssillä, jolla sitä voi vapaasi katsella, jakaa, muokata, levittää ja käyttää kaupallisesti, kunhan mainitsee datan tekijän nimen. 

"Dataan viitataan samalla tavalla kuin tutkimusjulkaisuihin. Tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön huomioidaankin yhä useammin tutkijan meriittinä", kertoo Turun ylipiston kirjaston palvelupäällikkö Jukka Rantasaari, joka oli mukana datapolitiikan valmistelleessa projektiryhmässä. 

 

Juttu on käytännössä suoraan lainattu Turun yliopiston tiedote.
Kuva: Marjatta / Flickr

Siitepölyallergian syy on kukkien seksi

To, 04/21/2016 - 09:46 Jari Mäkinen
Siitepölyjä

Päivän kuvassa on tänään erilaisia siitepölyjä elektronimikroskoopilla nähtynä ja väritettyinä. Suuri osa näistä kuvassa olevista siitepölyistä on otettu mukaan lähinnä niiden kauneuden vuoksi, kun taas vaikuttavuudeltaan suurin – ainakin Suomessa – lienee hieman tylsemmän näköinen (kuva jutun lopussa) koivun siitepöly. Koivuallergikkojen pahin kärsimysaika on nyt alkamassa.

Päivän kuvaKuvassa olevat pikku veijarit ovat auringonkukka (Helianthus annuus), aitoelämänlanka (Ipomoea purpurea), jalomalva (Sidalcea malviflora), kultanauhalilja (Lilium auratum), kultahelokki (Oenothera fruticosa) ja risiini (Ricinus communis).

Auringonkukkasiitepölypartikkelit ovat kuvassa pieniä punaisia väkäpintaisia, aitoelämänlangat suuria vihreitä palluroita, jalomalvat puolestaan keltaisia suuria piikkipalleroita, kultanauhaliljat soikeita, vihreitä papumaisia, helokki punainen kolmikyttyräinen ja risiinit pieniä vihreän kuulan näköisiä silopintaisia palloja.

Kuva on noin 500-kertainen suurennos, eli soikeat, hieman värjätyiltä' pesusieniltä näyttävät kultanauhalinjan siitepölyhituset ovat kooltaan noin 50 μm – siis 0,05 mm.

Kukkien seksiä

Kun puhutaan siitepölystä, on kyse kasvien lisääntymisestä. Siis oikeasti kukista ja mehiläisistä.

Aloitetaan selitys kukasta: kukka on yksinkertaisesti suvulliseen lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa syntyvät siemenet. Se on kasvussaan rajoittunut verso, jonka osat ovat kukkapohjus sekä verholehdet, terälehdet, hedelehdet ja emilehdet.

Hedettä voi pitää kasvien koiraspuolisena suvullisen lisääntymisen välineenä ja emi on puolestaan naaraspuolinen lisääntymiselin. Siitepöly on puolestaan kuin spermaa, vaikkakin on muodoltaan jauhetta, joka syntyy heteiden ns. ponsissa.

Siitepölyn yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen sukusolun. Tuulen tai hyönteisten kuljettamana tai muulla tavoin siitepölyhiukkanen joutuu emin ns. luotille, ja siitä kasvaa siemenaiheeseen tunkeutuva siiteputki. Sen välityksellä siittiösolu joutuu munasoluun, minkä jälkeen tapahtuu hedelmöitys. Paljassiemenisillä siitepöly joutuu suoraan siemenaiheeseen.

Koska kasvit eivät voi liikkua toistensa luokse ja kuljettaa siitepölyä itse heteestä emiin, on luonto keksinyt kaksi näppärää tapaa hoitaa homma: siitepöly leviää joko ilman kautta tuulen mukana tai hyönteisten välityksellä. On myös kukkia, joiden pölytyksestä huolehtivat lepakot tai linnut (esimerkiksi kolibrit).

Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi kaikki heinäkasvit ja havupuut sekä monet lehtipuutkin kuten koivut ja lepät. Niiden kukat ovat yleensä ulkonäöltään vaatimattomia. Sitä vastoin hyönteispölytteiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä suurilla, värikkäillä terälehdillä. Hyönteispölytteisten kasvien kukat erittävät myös mettä ja erilaisia tuoksuja, jotta hyönteiset tulisivat varmasti vierailemaan niissä.

Kuvassa on rauduskoivun siitepölyä suurennettuna ja väritettynä. Kuvia monien erilaisten kasvien siitepölyistä on muutenkin mainiolla brittiläisellä Science and Plants for Schools -sivustolla.

 

Allergia-aika alkaa

Kun nyt keväällä alkaa kasvien kiima-aika, on ilmassa paljon siitepölyä. Noin 20% suomalaisista kärsii jonkinlaisesta siitepölyallergiasta, ja pahimmillaan piina kestää kevään lepän ja koivun kukinnan lisäksi kesän heinäkukinnan ja loppukesänkin, jolloin kukkii puolestaan pujo.

Suomen "virallista" siitepölykartoitusta on tehnyt Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö, joka on antanut tiedotteita tilanteesta vuodesta 1976 alkaen. Tiedotteita julkaistaan monissa tiedotusvälineissä sekä se on myös netissä, nykyisin varsin havainnollisena ja kätevänä Norkko-palveluna.

Eilisen tiedotteen mukaan lepän kukinta jatkuu koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Pähkinäpensaan kukinta on päättynyt. Lepän siitepölymäärät ilmassa ovat enimmäkseen vähäisiä maan eteläosissa ja kohtalaisia maan keskiosissa sekä Oulun seudulla. Lepän siitepölylle allergiset voivat saada oireita koko maassa Lappia lukuun ottamatta.

25.4. saakka ulottuva ennuste puolestaan povaa, että lepän kukinta heikkenee maan eteläosissa ja jatkuu maan keskiosissa sekä Oulun korkeudella. Etelä-Lapissa kukinnan odotetaan alkavan lähipäivien aikana. Lepän siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan vähäisistä kohtalasiin maan eteläosissa. Maan keskiosissa sekä Oulun seudulla määrien odotetaan olevan kohtalaisia ja Etelä-Lapissa vähäisiä. Koivun siitepölyä voi kulkeutua perjantain aikana maan eteläosiin vähäisiä tai kohtalaisia määriä. Koivun paikallisen kukinnan odotetaan alkavan huhti- toukokuun vaihteessa maan eteläosissa.