NASA ja Uber alkavat yhdessä tutkia lentotaksien käyttöä – turvallisuusviranomainen tiukkana

Pe, 05/11/2018 - 17:21 By Jari Mäkinen
Uberin lentolaitekonsepti. Kuva:Uber

Tälllä viikolla torstaina ja keskiviikkona (8. ja 9. toukokuuta) pidettiin Los Angelesissa Uber Elevate Summit -kokous, missä pohdittiin autonomisia lentolaitteita. Taksiyhtiö Uber kun aikoo laajentaa toimintaansa lentotakseihinkin heti kun mahdollista, ja oli kutsunut yli 700 asian parissa puuhaavaa henkilöä paikalle. Yhtiö julkisti myös tuoreimpia suunnitelmiaan.

Yleensä näitä laitteita kutsutaan lentäviksi autoiksi, mutta oikeastaan ne ovat paljon enemmän. Ne ovat autonomisia henkilökuljetukseen tarkoitettuja lentolaitteita, jotka tyypillisesti ovat sähkökäyttöisiä ja pystyvät lentämään satakunta kilometriä yhdellä latauksella.

Useat yritykset kehittävät tällaisia parhaillaan ja useiden ajatuksena on käyttää niitä nimen omaan lentotakseina; käyttäjien ei täydy olla lentäjiä, vaan tavallisia matkustajia, jotka tilaavat kyydin esimerkiksi kännykällä ja kopterimainen vempele porhaltaa itsekseen automaattisesti lentäen hetken päästä paikalle.

Laite voi nousta ja laskeutua tenniskentän puolikkaan kokoiselle alueelle, ja parhaimmillaan ne ovat lyhyillä, kymmenkunta kilometriä olevilla pyrähdyksillä. Kyytiin mahtuu yhden autollisen verran ihmisiä.

Uber on kenties pisimmällä näissä suunnitelmissa, ja sen (kenties hieman kunnianhimoinen) suunnitelma on aloittaa lentotaksitoiminta viiden vuoden sisällä. Kokeilut voisivat alkaa jo parin vuoden päästä, jolloin laitteet käyttäisivät erityisesti niiden liikennöintiin tarkoitettuja lentotaksiasemia.

Hahmotelmissaan Uber kaavailee aloittavansa luonnollisesti Yhdysvaltain suurkaupungeista, joissa voisi olla esimerkiksi pilvenpiirtäjien katoilla asemia, joilta lähtisi tai minne saapuisi jopa 200 kopteria tunnissa. Siis nousu tai laskeutuminen 24 sekunnin välein keskimäärin. 

Aluksi lentolaitteissa olisi lentäjät, mutta kunhan tekniikka osoittautuu tarpeeksi luotettavaksi ja automaattisten lentolaitteiden lupa-asiat saadaan sovittua, voisivat laitteet olla automaattisia.

Olemukseltaan laitteet ovat todennäköisesti kuin isokokoisia drooneja, jotka ovat jonkinlaisia lentokoneiden ja helikopterien risteytyksiä.

Ne lentäisivät tyypillisesti 300-600 metrin korkeudessa, ja toiveikkaiden kaavailuiden mukaan ne eivät tuota yhtään enempää meteliä kuin ohi ajava rekka.

Hahmotelma lentotaksiasemasta. Kuva: Nasa

"Ei joustoa turvallisuudessa"

Eräs kiinnostavimmista puheenvuoroista Uber Elevatessa oli Yhdysvaltain ilmailuhallinnon FAA:n virkaatekevän johtajan (presidentti Trump ei ole ennättänyt vielä nimittämään uutta) Dan Elwellin näkemys siitä, miten ala tulee kehittymään.

Vaikka suuri osa innokkaista nuorista insinööreistä ei välttämättä pidä hänen sanomastaan, oli se hyvä annos konkretiaa. Hän nimittäin totesi, että uudet lentolaitteet ovat lentäviä laitteita, ja ne tulee kelpuuttaa käyttöön ilmailussa käytettävien tiukkojen turvallisuuskriteerien mukaan.

Kun Uber haluaisi aloittaa liikenteen vuonna 2023, on mahdollista, että lakipuolen saaminen kuntoon ja aivan uudenlaisen lentolaitteen lentokelpuuttaminen ei onnistu tässä ajassa.

Perinteisillä lentokoneillakin tähän menee pitkään ja pelkästään koelennot kestävät minimissään vuoden päivät. Uudenlaisissa lentolaitteissa on monia asioita rakenteista automaattisten systeemien kautta sähkömoottoreihin, joita ei ole vielä käytetty ilmailussa.

"Haluan sanoa teille selvästi, että emme tule hyväksymään minkäänlaista turvallisuuskulttuurin heikkenemistä", Elwell totesi. 

"Jos siis toivotte, että voisitte aloittaa kaupallisen lentotoiminnan vuonna 2023", hän jatkoi osoittaen sanansa kanssaan keskustelleelle Uberin teknologiapäällikkö Jeff Holdenille, "niin en sano, että se on liian toiveikasta, mutta en menisi lupaamaan mitään." 

Uberin ajatuksena on käyttää lentolaitteilleen samoja kriteereitä, joita on käytetty jo esimerkiksi Suomeen pian Malmin Sähkölentoyhdistyksen käyttöön tulevan Pipistrel Alpha Electron hyväksymiseen, mutta konetta ei ole vielä hyväksytty Yhdysvalloissa.

Meneillään on selvästi murrosvaihe, missä perinteinen ilmailuala ja uusi tekniikka joutuvat nokatusten. On kuitenkin tärkeää, että ilmailun turvallisuuskulttuurista pidetään kiinni.

Kaaos ilmassa?

Lentolaitteiden tekniikan ohella suuri kysymys tulee olemaan lennonjohto. Ajatus suuresta määrästä auton kokoisia drooneja pörräämässä kuka minnekin ilmassa on kauhistus – ja tuloksena olisi varmasti onnettomuuksia, ellei mitään tehdä.

Kolari ilmassa kun ei ole vain kahden kauppa: romut putoaisivat alas asutulle alueelle ja kenties jonkun niskaan.

Uber Elevatessa Nasa ja Uber ilmoittivatkin käynnistävänsä yhteishankkeen, missä tutkitaan juuri tätä lennonohjauspuolta.

Nasa on mukana siten, että se on myös suuri ilmailutekniikan tutkimuslaitos; usein unohdetaan, että Nasa-lyhenteen ensimmäinen a-kirjain tulee sanasta "aviation", eli ilmailu.

Yhteistyön mukaan Uber toimittaa Nasalle suunnitelmansa kaupunkiliikenteestä lentotaksein ja Nasa simuloi ilmatilan käyttöä mahdollisimman realistisesti.

Nasa mallintaa myös törmäyksiä. Mitä tapahtuu, jos (siis kun) lentotaksit törmäävät toisiinsa kaupunkialueella?

Työ tullaan tekemään Nasan Dallasissa Fort Worthin lentoasemalla olevassa keskuksessa ja mallinnuksissa käytetäänkin esimerkkinä Dallasta. Siellä kun kaupunkialueen lisäksi on mukana kansainvälisen lentoaseman liikenne.

Tarkoituksena on kehittää lentotilan hallintajärjestelmä, jonka ohjauksessa kaikki ilmassa oleva liikenne voisi sujua turvallisesti. Tässä olennainen kysymys on se, miten uudet lentolaitteet – joita saattaa tulla tuhansia käyttöön nopeastikin – voidaan ottaa mukaan lennonjohtoon, vai pitäisikö niitä varten kehittää omansa ja varata niille omat, raskaasta liikenteestä erilliset alueensa.

Lisäksi simulaatioissa otetaan huomioon melu, mitä ilmaliikenne kokonaisuudessaan aiheuttaa. 

Nasa toimittaa luonnollisesti tuloksensa myös ilmailuviranomaisille, ja niiden perusteella uusien lentolaitteiden käyttöönotto saattaa tapahtua joustavastikin. Tai sitten ei.

Auto tappaa 1,25 miljoonaa ihmistä vuodessa – robottiautolle ensimmäinen uhri

Ti, 03/20/2018 - 11:19 By Jari Mäkinen
Uberin robotti-Volvo. Kuva: fickr / zombiete

Autonomiset autot ovat olleet aiemminkin kolareissa, mutta nyt sellainen on ajanut pahaa-aavistamattoman jalankulkijan päälle ja valitettavasti uhri on menehtynyt.

Kyseessä oli Tempessa, Phoenixin esikaupunkialueella Yhdysvaltojen Arizonassa liikenteessä ollut Uber-yhtiön kokeiluauto, otsikkokuvassa olevan auton kaltainen Volvo XC90.

Uutisten mukaan jalankulkija oli 49-vuotias nainen, joka oli kävellyt polkupyörän kanssa auton eteen nelikaistaisella tiellä. Hän ei ollut suojatiellä, vaan siis enemmän tai vähemmän hortoilemassa tiellä. 

Autossa oli mukana kuljettaja, jonka tehtävänä on ottaa ohjat tarpeen tullen, mutta hän ei ennättänyt estämään onnettomuutta. Poliisin mukaan auton olisi ollut vaikea välttää kolaria, vaikka sitä olisi ajanut ihminen, koska jalankulkija oli tullut suoraan varjosta valaistulle tielle. Onnettomuus tapahtui illalla noin klo 22.

Vaikka Uberin auto ei ole siis syyllinen, on yhtiö keskeyttänyt toistaiseksi autojen testaamisen paitsi Phoenixin alueella, niin myös San Franciscossa, Pittsburghissa ja Torontossa.

Autonomisille autoille on tapahtunut aikaisemminkin onnettomuuksia, ja yleensä sellaisen tapahduttua päivitellään sitä, että tällaiset robottiautot ovat vaarallisia.

Ne eivät ole kuitenkaan lähellekään niin vaarallisia kuin ovat autojen ohjaimissa olevat ihmiset. WHO:n tilastojen mukaan maailmassa kuolee tieliikenteessä vuosittain 1,25 miljoonaa ihmistä.

Otetaan luku uudelleen: ihmiskuljettajat tappavat vuodessa 1,25 miljoonaa ihmistä.

Tämän lisäksi miljoonat ihmiset loukkaantuvat. Ei ole mikään ihme, että monissa maissa 3 % kansantulosta tuhraantuu auto-onnettomuuksiin.

Tilastojen mukaan liikenne on suurin yksittäinen 15-29 -vuotiaiden tappaja maailmassa.

Rikkaissa länsimaissa, kuten Suomessa ja etenkin turvallisuustilastoa johtavassa Ruotsissa, on tilanne paljon parempi kuin turvallisuuskulttuuriltaankin kehittymättömissä maissa. Vaikka vain 54 % autoista on tulotasoltaan matalissa tai keskiluokassa olevissa maissa, tapahtuu niissä 90 % kuolemiin johtavista auto-onnettomuuksista.

Suomessa kuoli vuonna 2016 maantieliikenteessä Liikenneviraston tietojen mukaan 192 henkilöä ja loukkaantui 3 232 henkilöä. Kaikkiaan onnettomuuksia tapahtui 2 473, kun mukaan lasketaan vain poliisin tietoon tulleet henkilövahinko-onnettomuudet.

Lähes kaikki onnettomuudet ovat johtuneet kuljettajista – siis inhimillisistä virheistä. Huono sää ei ole juuri koskaan pätevä selitys onnettomuudelle, sillä kuljettajan pitäisi sopeuttaa ajotapansa sään mukaiseksi.

Autonomiset autotkaan eivät ole täydellisiä, eikä niitä toistaiseksi voi käyttää kaikissa olosuhteissa.

Silti ne ovat jo nykyisellään turvallisempia kuin ihmiset, ja kunhan ne tästä vielä paranevat, on hyvinkin mahdollista, että tulevaisuudessa ihmiset eivät saa ajaa autoja kuin erikoisluvalla.

Kuka korvaa?

Tässä Tempen tapauksessa Uberin Volvo ei siis näytä olevan syyllinen, mutta autonomisten autojen onnettomuuksien juridiset pohdinnat ovat aivan oma asiansa. Niiden suhteen Volvolla on tosin jo selvä linja: auton valmistaja on aina vastuussa.

Kirjoitimme jo vuonna 2015 tästä Volvon strategiasta:

“Meidän mielestämme valmistajan täytyy olla täydessä vastuussa auton tekemisistä, kun se toimii itsenäisesti”, totesi Volvon tutkimus- ja kehitystoimien johtaja Peter Martens

Korjaus robottiautojuttuun: vallankumous alkaakin jo nyt

Su, 08/21/2016 - 13:26 By Jari Mäkinen
Uber Volvo XC90

Kerroimme tiistaina Fordin suunnitelmista tehdä autonomisten, yhteiskäytössä olevien robottiautojen lauma vuonna 2021 ja ennustimme, että vallankumous autoilussa alkaa parin vuoden päästä. No, nyt vuokra-autopalvelu Uber kertoi perjantaina alkavansa liikennöidä autonomisilla autoilla jo tässä kuussa. Eipä aikaakaan, kun robottiautoja on kaikkialla.

Bloomberg-uutistoimiston mukaan autokyytejä tarjoava Uber aikoo laittaa robottiautot tositoimiin Pittsburghissa, Yhdysvalloissa, jo tämän kuun aikana. Toistaiseksi tosin autoissa on mukana koko ajan myös kuljettaja, joka varmistaa sen, että auto toimii normaalisti. 

Kyyditettäville tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden testata ja kommentoida matkustamista autonomisessa autossa, ja matka on ainakin yhdessä suhteessa heille miellyttävä: robottiautokyyti on ilmainen.

Uber käyttää kokeessa Volvon XC90 -mallista kovasti modifioitua autoa, joita yhtiölle pitäisi tulla satakunta kappaletta käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Volvo ja Uber sopivat yhteistyöstä aiemmin tänä vuonna.

Autonomisten autojen saaminen liikenteeseen on ollut jo pitkään Uberin tavoitteena. Se on rahoittanut useita tutkimushankkeita ja sopinut eri tasoisia sopimuksia eri autovalmistajien kanssa. Eniten näistä sai huomiota viime maaliskuussa sopimus Mercedes-Benzin kanssa; sen jatkosta ei ole kuulunut sittemmin mitään, mutta Uber selvästi haluaa saada erilaisia autoja käyttöönsä.

Näin asiakkaat voivat valita kyytinsä yksinkertaisesta pikkuautosta juhlallisempaan limusiiniin. 

Uberin vastikään ostama autonomisia kuorma- ja pakettiautoja ubertyyppiseen käyttöön hahmotellut Otto laajentaa skaalaa tavarankuljetukseenkin. 

Kaikki autonvalmistajat eivät kuitenkaan ole Uberin kanssa yhteistyössä, sillä esimerkiksi General Motors on ilmoittanut investoivansa voimakkaasti Uberin kilpailijaan Lyftiin ja Ford aikoo olla itse autonomisten autojensa operaattori. Myös BMW:llä on samankaltaisia suunnitelmia.

Volvon mukaan autonomiset autot voivat tehdä liikenteestä paljon turvallisempaa ja edullisempaa. Siinä missä nyt monet näkevät eri tavoilla yhteiskäytössä olevat, tarvittaessa käyttöön kätevästi tilattavat autonomiset autot vain suurten kaupunkien ratkaisuna, väittää Volvo autonomisten autojen tulevan myös pitemmille matkoille sekä maaseuduille.

Volvon toimitusjohtaja Hakan Samuelsson totesi Uber-sopimuksen solmimisen yhteydessä tällaisten maaseudullekin sopivien autojen kehittämisen suurena mahdollisuutena.

Mutta kehitys kohti Suomenkin mökkiteille tulevia autonomisia autoja kohti alkaa kaupungeista, ja ensimmäiset kunnolliset testit siis alkavat vielä tässä kuussa Pittsburghissa.

Tästä alkaa vallankumous: Über haluaa 100 000 autonomista Mersua

Ma, 03/21/2016 - 17:19 By Jari Mäkinen


Saksalainen Manager Magazin kertoi viime perjantaina, että uuden ajan taksiyhtiö Über olisi kiinnostunut tilaamaan peräti sata tuhatta S-luokan Mercedes Benz -autoa. Uutinen on merkittävä monessa mielessä: paitsi että se on kymmenen miljardin euron tilaus, se saattaa pyöräyttää robottiautoliikenten toden teolla käyntiin sekä muuttaa täysin tapamme liikkua paikasta toiseen.


Eipä aikaakaan, kun nykyinen tyyli omistaa auto tuntuu antiikkiselta. Tulevaisuudessa tilaat itsellesi automaattisesti liikkuvan robottiauton, kun sellaista kaipaat, ja ajat sillä joko baarista kotiin tai lomamatkalle Keski-Eurooppaan. Rajat taksien, omien autojen ja vuokra-autojen välillä muuttuu häilyväksi, ja pian saattaa olla jopa niin, etteivät ihmiset pääse rattiin ilman erityistä lupaa.

Kaduilla liikkuu paljon nykyistä vähemmän autoja ja tienvarret ovat tilavia, kun pysäköintipaikkoja tarvitaan vähemmän. Liikenne soljuu eteenpäin sujuvasti, kun robottiautot etsivät automaattisesti parhaat reitit, eivätkä pidä härkäpäisesti kiinni kuvitelluista oikeuksistaan. 

Tämä on ollut jo jonkin aikaa tulevaisuudenkuva, mutta pian se on muuttumassa teoriasta todeksi. 

Taksiyhtiö Über, joka on jo pitkään hehkuttanut mielikuvaa kaupungeilla risteilevistä autoistaan, jotka saa paikalle älypuhelimen hipaisulla, on ottamassa radikaalin askeleen, sillä se neuvottelee nähtävästi jättimäisestä robottiautotilauksesta.

Viime viikon Manager Magazin kertoo huhusta, jonka mukaan Daimlerin johtaja Dieter Zetsche ja Überin toimitusjohtaja Travis Kalanick ovat viimeistelemässä sopimusta 100 000 S-luokan robottiauton tilauksesta. Kyseessä olisi nykytasolla jotakuinkin yhden vuoden S-Mersujen tuotantomäärä ja rahassa lähes kymmenen miljardia euroa. 

Toistaiseksi autonomiset autot ovat vielä kehitettävänä ja niiden saaminen liikenteeseen vaatii suuria rukkauksia tielainsäädäntöön, mutta teknisesti suurimmat esteet alkavat olla jo raivattu. Käytännössä kaikki autonvalmistajat tekevät tällä haavaa paljon työtä tällä saralla, mutta viime aikoina etenkin Mercedes on panostanut asiaan paljon: se on palkannut suuren määrän autonomisen autoilun ja sen vaatimien tekniikoiden osaajia ja on esitellyt konseptiaan autonomisesta autosta. 

Auto on nähtävästi myös jo siinä määrin toteuttamiskelpoinen, että Über-autojen toimitusten huhutaan alkavan jo vuonna 2020.

Se neljän vuoden kuluttua. Ja aivan kuten internetin ja tietokoneiden kanssa, on varsin todennäköistä, että kehitys on sen jälkeen nopeaa.

Kenties jo vuosikymmenen kuluttua sen jälkeen kysymme kuinka liikenne sujuikaan ylipäänsä ennen robottiautoja...