kirjoitus

Paljon onnea kuulakärkikynä ja Lázló Biró!

Pe, 06/10/2016 - 09:15 Jari Mäkinen
Kuulakärkikynän pää


Unkarilainen toimittaja László József Bíró oli harmissaan perinteisen mustekynän hankaluudesta ja keksi kuulakärkikynän omaa työtään helpottamaan. Toimittaja kun joutui kirjoittamaan käsin paljon, oli moderni kuulakärkikynä hänelle ja kollegoilleen siunaus.


Bíró esitteli sen Budapestin maailmannäyttelyssä vuonna 1931, mutta anoi sille patenttia vasta liki vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1943. Patentti myönnettiin hänelle täsmälleen 73 vuotta sitten, kesäkuun 10. päivänä 1943.

Patentin anominen viivästyi hieman 30-luvun epävakaan poliittisen ilmapiirin vuoksi. Bíró joutui pakenemaan natseja Unkarista ja päätyi Pariisin kautta Argentiinaan, missä hän tapasi brittiläisen Henry Martinin.

Martin ei ollut niinkään kiinnostunut toimittajien työn helpottumisesta, vaan siitä, että kuulakärkikynästä olisi tavatonta hyötyä sotilaslentäjille ja etenkin koneiden navigaattoreille. Heidän kun olisi hyvä tehdä merkintöjään musteella, mutta "normaalin" mustekynän käsittely lentokoneessa oli hankalaa. Kynä toimi myös erilaisissa ilmanpaineissa, myös korkealla reittilentokorkeudessa.

Martin kauppasi Bírón luvalla kyniä Iso-Britannian kuninkaallisille ilmavoimille, mutta kaupallisen patentin hankki Bíró itse ja kynien tuotanto alkoi vuonna 1945. Ensimmäinen valmistaja oli Eterpen Co. -yhtiö Buenos Airesissa.

Maailman tunnetuin kuulakynävalmistaja on kuitenkin ranskalainen Société Bic. Herrat Marcel Bich ja Edouard Buffard perustivat vuonna 1945 yhtiön nimeltä Société PPA (missä PPA tuli sanoista "kirjoitusvälineet, kynät ja niiden oheistuotteet") ja sen erääksi tuotteeksi otettiin heti alusta alkaen kuulakärkikynä.

Bich oli nähnyt toisen maailmansodan aikana Bírón kuulakärkikynän ja hän hankki sen valmistusoikeudet sodan päätyttyä ja kynien valmistuksen alettua Argentiinassa.

Ranskalaiset kehittivät kynästä vuonna 1950 edullisen, muovisen version, joka sai nimen Bic Cristal. Svetsiläisen valmistustekniikan ansiosta kynän kuula oli täsmälleen oikean muotoinen 0,01 millimetrin tarkkuudella, joten muste virtasi aiempia kyniä paremmin ja tasaisemmin paperille, joten kynästä tuli nopeasti suosittu.

Erityisen hyvän markkinoinnin ansiosta se löi nopeasti itsensä läpi ja monet hienoilla mustekynillä kirjoittaneet ottivat halvan muovisen kuulakärkikynän kirjoitusvälineekseen. Kynät valloittivat lopulta koko maailman ja ovat edelleen tuotannossa. Yhtiö muutti niiden suosion vuoksi myös nimensä Biciksi.

Vuonna 2004 rikkoontui 100 miljardin valmistetun Bic-kynän raja, mutta nykyisin kyniä menee kaupaksi huomattavasti aiempaa vähemmän – kiitos yhä elektronisemman viestinnän.

Mikä on maailman paras kieli?

Ti, 02/09/2016 - 15:08 Toimitus


Ihmiset lukevat äidinkieltään yhtä tehokkaasti, oli se sitten suomi, kiina tai englanti. Tuore tutkimus tukee kielitieteilijäjoukon esittämää ajatusta, että kaikkien kielien perustana olisi yleismaailmallisia periaatteita. Pitävää näyttöä asialle ei aiemmin ole saatu.


Maailman eri kieliä voidaan vertailla monin erilaisin eksaktein ja tunteellisin perustein, mutta tuoreessa Southamptonin yliopiston, Turun yliopiston ja Tianjinin normaaliyliopiston tutkimuksessa selviteltiin kuinka tehokkaasti eri kielet pystyvät kirjoitettuina välittämään tietoa. 

Tai aivan kaikkia kieliä ei suinkaan tutkittu, vaan tarkastelussa oli kolme mielenkiintoisesti erilaista kieltä: osallistujayliopistojen mukaan englanti, suomi ja kiina. 

Tutkimuksessa koehenkilöt lukivat saman tekstin, joka oli tarkasti käännetty heidän omalle äidinkielelleen. Tutkijat havaitsivat, että vaikka sanojen välillä lukemiseen käytetty aika hieman vaihteli, virke- ja kappaletasolla lukeminen oli yhtä nopeaa kaikilla kielillä.

"Löydös esittää, että vaikka kirjoitetuissa kielissä oli erittäinkin merkittäviä eroja, perustasolla ihmiseltä kuluu sama aika käsitellä tietoa riippumatta siitä, millä kielelle se on kirjoitettu", professori Simon Liversedge Southamptonin yliopistosta kertoo.

Idea tutkimuksesta syntyi muutama vuosi sitten, kun Turun yliopiston professori Jukka Hyönä ja Liversedge olivat luennoimassa Kiinassa. Näin syntyi nopeasti suomalais-brittiläis-kiinalainen verkosto.

"Virisi idea vertailla kolmea, toisistaan selkeästi poikkeavan kielen lukemista", selittää Hyönä.

"Kiina on merkkipohjainen eikä siinä merkillä ja äänteellä ole yhteyttä vaan se pitää vain opetella. Suomi puolestaan on yksi maailman säännönmukaisimmista kielistä. Kun tuntee äänteet, voi lukea suomea ääneen vaikka ei ymmärtäisi siitä sanaakaan. Englanti puolestaan on äänneasultaan äännemerkkijärjestelmää käyttävistä kielistä yksi epäsäännöllisimmistä."

Kolmikko laati tutkimusta varten yleistajuisia tekstejä, jotka käännettiin jokaiselle kielelle niin, että ne vastasivat tarkasti samaa asiaa kaikissa kielissä. Kukin yliopisto kutsui 25 tutkittavaa omaan laboratorioonsa lukemaan tekstiä ja lukunopeus selvitettiin käyttämällä silmänliikekameraa. 

Kuva: ​Kaikiin kolmeen yliopistoon luotiin täysin samanlaiset laboratorio-olosuhteet koetta varten.

Kaikki kielet toimivat samalla tavalla?

Joukko kielitieteilijöitä on jo pitkään esittänyt, että kaikissa kielissä on yleismaailmallisia periaatteita, mutta ajatusta ei ole kyetty todentamaan. Juuri Cognition-lehdessä julkaistu tutkimus tukee käsitystä.

"Meillä on yhtäläinen tapa käsitellä kieltä lukemisen aikana", Liversedge sanoo. "Se viittaa siihen, että mikään kirjoitettu kieli ei olisi muita tehokkaampi ymmärryksen jakamisessa."

Tutkimus paljasti myös pieniä eroja. Esimerkiksi suomalaiset käyttivät tiettyjen sanojen lukemiseen enemmän aikaa kuin englantilaiset, mutta virketasolla ero tasoittui. 

Tutkijoiden mukaan tutkimus on ensimmäinen askel lukemisen universaalisuuden osoittamisessa. Seuraava askel on jo työn alla.

"Keräämämme aineisto antaa mahdollisuuksia jatkotutkimukseen", Hyönä jatkaa. 

"Olemme jo aloittaneet työn, jossa selvitämme, miten eri kielten morfologia vaikuttaa kielen lukemiseen. Miten esimerkiksi se vaikuttaa, että suomeksi sanotaan 'autossamme' ja englannissa 'in our cars', kiinassa ei morfologiaa ole lainkaan".

Jälleen kerran tutkimus saattaa kuullostaa saivartelulta ja pikkuasioihin puuttumiselta, mutta se auttaa osaltaan ylittämään kielellisiä muureja ja kehittämään muun muassa automaattista kielenkääntämistä. Juuri nyt automaattiset käännökset tökkivät juuri tällaisten merkittävien pikkuasioiden vuoksi todella pahasti.

Ja olisi myös toivottavaa, että myös suomalaiset kykenisivät ymmärtämään paremmin omaa äidinkieltään...

*

Artikkeli perustuu Turun yliopiston tiedotuksen julkaisemaan, Erja Hyytiäisen kirjoittamaan juttuun Eri kielet ovat kirjoitettuna yhtä tehokkaita välittämään tietoa.