auto

Päivän kuva 26.5.2013: Kupla uusissa kuoseissa

La, 05/25/2013 - 23:49 Jari Mäkinen

Kupla-Volkkari oli Ferdinand Porschen 1930-luvun alussa perustaman suunnittelutoimiston eräs ensimmäisistä tuotteista. Porschen ensimmäinen urheilullinen auto oli vuonna 1939 esitelty Porsche 64, joka yllättäen perustui varsin pitkälti Kuplaan, Natsi-Saksan "Kansanautoon".

Autossa oli nelisylinterinen bokserimoottori ja siinä missä Kupla saavutti sadan kilometrin tuntinopeuden, pääsi Porschella yli 160 km/h. Tätä koekappaletta rakennettiin lopulta vain kolme kappaletta, sillä sodan aikana ei ollut suurta tarvetta luksusautoille. Sen sijaan sodan päätyttyä Ferdinand Porschen poika Ferry Porsche jatkoi isänsä jalanjäljissä. Hän rakensi - edelleen Kuplaan perustuneen - Porsche 356:n, joka tuli tuotantoon vuonna 1948.

Ensimmäisissä autoissa käytettiin suoraan Kuplan osia, mutta vähitellen ne korvattiin omatekoisilla, ja myös Porsche etääntyi yhtiönä Volkswagenista, kunnes 2000-luvun alussa niiden tiet taas yhdistyivät: sen jälkeen kun Porsche yritti ostaa koko Volkswagen Groupin ja velkaantui siinä pahasti, osti Volkswagen Group lopulta vuonna 2009 Porschen.

Tunnetuin Porschen malli on 911, joka on suoraan Kuplaan ja sen tekniikkaan takautuva auto. Siinä oli Kuplan tapaan ilmajäähdytteinen boksertakamoottori, tosin tehokkaampi ja 6-sylinterinen. Malli on edelleen tuotannossa monen muutoksen jälkeen, ja vaikka moottori ei ole enää ilmajäähdytteinen, on se takana ja kuusisylinterinen, ja auto on malliltaan coupé. Kun 911:n ja Kuplan laittaa rinnakkain, sukulaisuus on selvästi havaittavissa.

Automaattiauto näkee linnunkin lennossa

Ke, 05/01/2013 - 11:23 Jari Mäkinen
Google-auton näkökenttä

Huhtikuun 27. päivänä X Prize -säätiön illallisella puplahti esiin kiinnostavia tietoja Googlen automaattiautosta. Yhtiö on kehittänyt jo vuodesta 2005 itseohjautuvaa autoa ja sellaisella on tehty ajokokeita vuodesta 2010.

Tarkoituksena on kehittää auto, joka pystyisi ajamaan itsenäisesti paikasta toiseen omien kameroidensa ja sensoriensa, satelliittipaikannuksen ja Google Street View -palvelun avulla. Markkinoille auto voisi tulla jo vuonna 2015.

Googlen lisäksi luonnollisesti lähes kaikki autonvalmistajat ja monet yliopistot tutkivat automaattista ajamista, mutta hakukoneyhtiön hanke on ollut eniten julkisuudessa. Kehitteillä olevasta autosta ei ole kuitenkaan kerrottu paljoakaan julkisuudessa. Googlen Toyota Priuksesta modifioima koeauto on ollut esillä ja siitä on kuvia, mutta sen toimintaa ei ole juurikaan selitetty tarkemmin.

Toki tiedetään, että siinä on tehokas tietokonelaitteisto, joka muodostaa ympäröivästä maisemasta kolmiulotteisen kuvan kameroiden, tutkien ja laserkeilaimen avulla, ja että koeautot ovat kulkeneet reippaasti yli puoli miljoonaa kilometriä ilman yhtäkään kolaria.

Googlen testiratojen lisäksi autoilla on ajettu normaalissa liikenteessä Nevadassa, missä hyväksyttiin kesäkuussa 2011 ensimmäisenä maailmassa laki itseohjautuvien autojen käytöstä tieliikenteessä. Laki määrää, että auton sisällä pitää olla kaksi henkilöä, joista toinen tarkkailee tietokoneiden toimintaa ja toinen voi ottaa koska tahansa auton hallintaansa rattiin tarttumalla tai jarruttamalla.

X Prize -säätiön ja Googlen väliset suhteet ovat lämpimät, koska Google on päärahoittajana säätiön kuuhankkeessa ja X Prizellä on myös avoinna useampi palkinto autoilun alalla. Ensimmäisen yksityisen, toistetun avaruuslennon tekemisestä annetusta Ansari X Prize -palkinnosta tunnettu säätiö on julistanut useita erilaista palkintoja, joista monet ryhmät ympäri maailman kisaavat. Lisärahoitusta säätiö hakee mm. hyväntekeväisyysillallisilla, joista viimeisin järjestettiin 27. huhtikuuta koko viikonlopun kestäneessä tapahtumassa Kaliforniassa.

Paikalla ollut Bill Gross, innokas teknologiabloggari, lähetti illalliselta twiittauksia, joissa kerrottiin mitä X Prizen johtaja Peter Diamandis oli selittänyt Googlen salamyhkäisestä autosta. Diamandiksen mukaan auton ympäristöä kartoittavat laitteet keräävät sekunnissa yli 750 MB tietoa ja systeemi näkee oikeastaan kaiken auton ympärillä: liikkuvat ihmiset, lentävät linnut ja jopa maahan pudotetut tupakantumpit.

Ongelmana auton tekemisessä ei ole niinkään ympäristön havaitseminen, vaan sen tietomäärän reaaliaikainen käsittely ja siitä olennaisen tiedon löytäminen. Hyvin toimiessaan auto olisi joka tapauksessa paljon parempi ajaja kuin ihminen, sillä laitteistot eivät väsy, eivät ole hiprakassa, pystyvät näkemään myös pimeässä ja sumussa, eikä tietokoneilla ole hormoneja hyrräämässä. Sähkösysteemit toki voivat mennä rikki tai hämääntyä, mutta niinhän voivat ihmisetkin.

Ainoa olennainen ongelma on Suomessakin tuttu asia: lumi. Kun lumi tai loska peittää maan sekä tiessä olevat merkinnät, ei automaattiauton havaintolaitesysteemi pysty toimimaan kunnolla – ainakaan vielä. Odottamattomien tilanteiden vuoksi autoa, jota ei voisi ajaa itse, tuskin on tulossa pitkään aikaan. Kun auto menee hämilleen, se kaipaa vielä ihmistä ohjaimiin.

Itseohjautuvat autot ovat kuitenkin tulossa ja on hyvin todennäköistä, että parin vuoden päästä autoihin saa lisävarusteena automaattiajon samaan tapaan kuin vielä jokin aika sitten sai vakionopeussäätimen. Ja siitä pari vuotta eteenpäin, niin ajamme autoja niin usein automaattisesti, että uutiset kertovat onnettomuuksista, jolloin ajamiseen tottumaton ihminen on joutunut yllättäen tarttumaan rattiin huonossa säässä...

Alla on Bloomberg Businessweekin video, missä käsitellään Google-autoja ja Kaliforniassa hyväksyttyä lakia automaattiajosta.

Diamandis päätti monia tulevaisuuden tekniikoita kartoittaneen, myös autopaljastuksia sisältäneen esityksensä erinomaiseen toteamukseen: "Lopetetaan ongelmista valittaminen ja aletaan korjaamaan niitä!"