kesäkuvakisa

Kesäkuvakisan satoa: vinoutunut sateenkaari

La, 09/12/2015 - 13:49 Toimitus
Juha Vartiainen: sateenkaari

Päivän kuvaHeinäkuun alussa alkaneen ja elokuun lopussa päättyneen kesäkuvakisan sadon setviminen jatkuu: pyysimme lähettämään kuvia, joissa on jotain kummallista: ilmiöitä, arvoituksellisia tapahtumia tai yksinkertaisesti jännittäviä asioita, joita emme pystyisi selittämään.

Eräs jännimmistä kuvista tuli Hiltulanlahdelta Juha Vartiaiselta. Kuvassa on sateenkaari, ja Juha kirjoitti saatteessaan siitä näin:

”Huomasin eilen illalla Auringon tulevan esiin, kun pienen ukkoskuuron jälkimainingeissa vielä satoi vettä, joten menin kameran kanssa pihalle odottamaan sateenkaarta, josta sitten muodostuikin harvinaisen komea.”

”Paras hetki oli kuitenkin ennen sitä kun huomasin ilmeisesti anomaalisen sateenkaaren pätkän. Nekin ovat suht´koht harvinaisia, mutta omituista tässä oli se, että ylimääräinen kaari oli sivusateenkaaren päällä. Tähän olisi mukava saada selitys; onko ennen havaittu ja onko selitys se sama litistyneet vesipisarat vai tarvitaanko ilmiön havainnollistamiseen korkeampaa matematiikkaa? Sää oli kuvaushetkellä käytännössä tuuleton, jonka vuoksi upea sateenkaarikin näkyi lähes tunnin ajan (anomaalinen noin vartin ajan).”

Juhan arvio osuu nappiin. Hän lähetti kuvasta kaksi versiota, alkuperäisen (alla) ja otsikkokuvana olevan käsitellyn, missä ilmiö näkyy korostettuna.

Sateenkaarien tiedettä

Sateenkaari syntyy periaatteessa siten, että Auringosta tuleva valkoinen valo osuu sopivasti sateeseen ja valkoisen valon sisältämät eri valon aallonpituudet heijastuvat ja taipuvat pisaroiden sisällä hieman eri tavoin. Pisara on juuri sopivan muotoinen ja veden optinen tiheys on juuri oikea, jotta pisarat toimivat kuin valoa eri väreihin hajottavat prismat.

Jotta sateenkaaren voisi nähdä, tulee Auringon (tai muun valonlähteen) olla katsojan takana ja sateen edessä. Silloin kaari muodostuu siten, että sen keskipiste on juuri vastakkaisella puolella taivasta kuin Aurinko (tai muu valonlähde) ja kaaren säde on 42°.

Lisäksi, jos tilanne on oikein otollinen, saattaa näkyvissä olla sivusateenkaari pääsateenkaaren ulkopuolella. Sen säde on 51° ja se syntyy valon kaksinkertaisesta heijastumisesta pisaran sisällä.

Tosinaan sateenkaarissa näkyy myös selvästi ”ylimääräisiä” kaaria, niin sanottuja interferenssikaaria. Ne syntyvät pisarassa eri reittiä kulkeneiden, mutta samaan suuntaan poistuvien säteiden aallonhuippujen osuessa päällekkäin, jolloin valo vahvistuu, tai eri kohtiin, jolloin valo heikkenee.

Näitä näkyy myös Juhan kuvassa ja ne antavat osaltaan myös viitteistä siitä, että sadekuuro on ollut varsin voimakas ja Auringon valo on osunut siihen todella mainiosti. Interferenssikaaret ovat pääkaaren sisäpuolella, mutta sivusateenkaaressa ne ovat ulkopuolella – mutta kuvassa selvästi näkyvä kaarenpala ei ole sellainen.

Tyypillisin syy omituiseen, ylimääräiseen sateenkaareen on heijastus. Valo heijastuu esimerkiksi järven tai meren pinnasta, jolloin tämä heijastunut valo muodostaa toisen, samaan aikaan näkyvän sateenkaaren hieman eri kohtaan.

Juhan mukaan vesialueita ei ole kuitenkaan ihan kuvauspaikan lähellä: ”Isompi järvi sateenkaaren suunnalla on noin 10 km päässä. Pienempiä lampia voi jossakin olla, mutta ei ainakaan parin-kolmen kilometrin säteellä.”

Ja kuten Juha itsekin vastauksessaan totesi, ne ovat liian kaukana. Siksi todennäköisintä on se, että kyseessä on jokin harvinaisempi sateenkaari-ilmiö. Sellaisia ovat esimerkiksi sateenkaaren puolat, tumma vyöhyke, nollannen kertaluokan hehku, korkeamman kertaluokan sateenkaaret ja anomaalinen sateenkaari. Näistä löytyy tietoa mm. Ursan Ilmakehän optisten ilmiöiden oppaasta ja kuvia on myös Ursan Taivaanvahdissa.

simulaatio ilmiöstäKuvassa onkin – juuri kuten Juha arveli – mitä todennäköisimmin vääristynyt, anomaalinen sateenkaari, joka on hyvin harvinainen. Sellaisia on kuitenkin havaittu juuri voimakkaissa sadekuuroissa, jolloin pisarat ovat litistyneitä ja mahdollisesti myös muuten epämuodostuneita. Usein ukkossateissa voimakkaat, paikalliset tuulet ja ilmavirtaukset piiskaavat myös pisaroita.

Näin kaaren säde muuttuu ja se voi jakautua kahdeksi, hieman toisistaan erillään olevaksi kaareksi yleensä juuri kaaren yläosassa.

Tällaisista on hyviä esimerkkejä ja simulaatioita (kuten oikealla) erinomaisella ilmakehäoptiikan sivulla Atmospheric Optics, ja koska kuvan ilmiö täsmää niihin, on aika todennäköistä, että kuvassa on juuri tällainen anomaalinen sateenkaari. Harvinainen, mutta ei tuntematon.

Mutta kuten Ursan opas tässä yhteydessä toteaa, on sateenkaaria ”havaittu ja tutkittu pitkään, mutta ei ole millään tavalla mahdotonta, etteikö vieläkin jotain uusia ja poikkeavia sateenkaari-ilmiöitä voitaisi löytää ja havaita!”

Kesäkuvakisan satoa: rapu relaa biitsillä

Ke, 09/09/2015 - 09:42 Toimitus
Outo rapu

Päivän kuvaHeinäkuun alussa alkaneen kesäkuvakisan sadon setviminen jatkuu: pyysimme lähettämään kuvia, joissa on jotain kummallista: ilmiöitä, arvoituksellisia tapahtumia tai yksinkertaisesti jännittäviä asioita, joita emme pystyisi selittämään.

Tämä kuva tosin vaikuttaa varsin selvältä heti nopeasti katsoen. Kuvassa on varmaankin hiekkarannalla hiekan alta kurkkaava hyvin nuori rapu, todennäköisesti Ocypode-sukuun kuuluva hietarapu tai aaverapu.

Kuvan ottaja Juha-Matti Koponen kirjoittaa: "Tämmöisen kuvan nappasin tuolla reissullani pari vuotta taaksepäin. Onnea arvaukseen!"

Hän myös mainitsee, että kuvauspaikka on Koh Rongin saari, Kambodža – eli ollaan Kaakkois-Aasiassa Tyynen valtameren rannalla. Se antaa aiheen olettaa, että kyseessä voisi olla kenties 1800-luvulla eläneen amerikkalaisen meribiologi William Stimpsonin mukaan nimetty Ocypode stimpsoni, mistä alla on kaunis japanilaispiirrustus.

Ocypode stimpsoni

Ja bonuksena tässä vielä pieni video tämänkaltaisesta (tosin isommasta) aaveravusta:

Kesäkuvakisan satoa: kikkare on kääpä

Ti, 09/08/2015 - 08:51 Toimitus
Kesäkuvakisa: Keijo Luoto

Päivän kuvaJulistimme heinäkuun alussa avoimeksi kesäkuvakisan ja pyysimme arvoisaa yleisöämme lähettämään elokuun loppuun mennessä kuvia, joissa on jotain kummallista: ilmiöitä, arvoituksellisia tapahtumia tai yksinkertaisesti jännittäviä asioita, joita emme pystyisi selittämään.

Ja saimmekin koko joukon erittäin kiinnostavia kuvia. Kiitos niistä!

Kaikenkaikkiaan yli 30 otosta, joissa tosiaankin on kaikenlaista todella kiinnostavista ilmakehän ilmiöistä aina hienosti tehtyihin kuvamanipulaatioihin, joiden kanssa olemme vieläkin hieman ymmällämme. Mutta ainakin oletamme, että pystymme selittämään – ainakin yleisellä tasolla – kaikki kuvat.

Julkaisemme tästä alkaen kuvia yksi kerrallaan ja tarjoamme niille selityksemme. Kuvissa on kommentointimahdollisuus ja toivommekin vilkasta keskustelua siitä onko selityksemme oikea. Jos se osoittautuu vääräksi tai liian yleiseksi, niin siinä tapauksessa kirjapalkinto lähtee matkaan. Lopulta myös kuvalle, josta on tykätty, mistä on keskusteltu tai joka on herättänyt eniten tuntemuksia, annetaan kuvan aiheeseen sopiva kirjapalkinto.

Kuvat julkaistaan myös Facebookissa sivullamme sekä Twitterissä omassa feedissämme, missä kuvista voi myös keskustella.

Tämän ensimmäisen julkaistavan kuvan on ottanut Keijo Luoto, joka totesi kuvastaan vain yksinkertaisesti: "Tässä olisi selitettävää. Koivunlehti on mittakaavana. Selitettävä mötikkä löytyi maaperästä."

Kyseessä voisi olla lievästi ylikypsentynyt leivonnainen tai keramiikkateos, mutta jos mötikkä löytyi maaperästä, on se todennäköisemmin luontoperäinen – ei ihmisen tekemä. Niinpä ehdotamme kääpää, koska ne saattavat olla toisinaan omituisen muotoisia, koko täsmää myös ja väri on hieman kääpämäinen. Samoin pinta näyttää puumaiselta.

Siis: tässä on kääpä. Vai onko?

Päivitys 9. syyskuuta: Kyseessä ei nähtävästi ole kääpä. Selvittely jatkuu Facebookissa. Kun salaisuus selviää, se päivitetään tännekin!