ihmisen kehitys

Tuntematon esi-isäserkkusukumme löytyi Afrikasta

To, 09/10/2015 - 14:47 Jari Mäkinen
Nalendin ihmisen kädet

Etelä-Afrikasta, syvältä luolastosta on löytynyt aiemmin tuntematon ihmisen kaltainen laji. Luolasta löytyi peräti 15 osittain säilynyttä luustoa, jotka kuuluvat tälle uudelle kädelliselle lajille. Olennaista luiden lisäksi on se, että luut oli selvästi haudattu rituaalisesti: kaukaisilla serkuillamme oli siis jo kulttuuria.

Kyseessä on suurin yksittäinen koskaan Afrikassa tehty tämänkaltainen löytö ja merkittävä uusi palanen ihmisen evoluutiossa. Se on mahdollisesti varhaisin tunnettu ihmisten suvun edustaja, joka voi olla ihmisten ja varhaisten apinaihmisten välissä – tai sitten se on vain eräs samaan aikaan Afrikassa eläneistä ihmismäisistä apinaihmislajeista, joista osa hiipui ja osa on nykyihmisen edeltäjiä.

Joka tapauksessa löytö on merkittävä ja luut ovat läheisesti osa ihmisen suvun kehitystä.

Löydöstä kerrottiin tänään ilmestyneessä Elife-julkaisun numerossa ja kaikki tässä ohessa olevat kuvat ovat kyseisestä artikkelista. Löydöstä kertoi  myös tutkimuksen rahoittamiseen osallistunut National Geographic kiinnostavassa artikkelissaan.

Naledin ihmisen luutNaledin ihminen

Uusi ihmislaji on nimetty Nalediksi, eli sen koko nimi on Homo Naledi. Todennäköisesti se eli Afrikassa kolmisen miljoonaa vuotta sitten, joskin ajoitus ei ole vielä kovin varmaa. 

Homo-suku kehittyi tähän saakka olleen kuvan mukaan 2–2,5 miljoonaa vuotta sitten, joskin muutamat fossiilinäytteet ovat jo aiemmin antaneen vinkkiä siitä, että sukujuuret olisivat kauempana historiassa. Näitä löytöjä on ollut kuitenkin vaikea tulkita apinaihmisiksi tai ihmisiksi.

Joka tapauksessa pystyihmiset elivät jo noin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja näistä kehittyivät noin 500 000 vuotta sitten Euroopassa neandertalinihminen, Aasiassa denisovanihminen ja Afrikassa nykyihminen. 

Me periydymme näistä afrikkalaisista; lähdimme liikkeelle Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten levittäytyen Aasiaan, Eurooppaan ja Australiaan. Vanhimmat jäänteet nykyihmisistä Euroopassa ovat noin 41 000 vuoden takaa. Viimeisin nykyihmisen etappi oli Amerikka, minne esivanhempamme saapuivat noin Alaskan kautta 30 000–10 000 vuotta sitten.

Samanlaisia, mutta hyvin erilaisia

Nyt löytyneet jäänteet ovat ovat siis aikajanalla ennen nykyihmistä, mutta luurangoissa on yllättäen monia samankaltaisuuksia. 

Kallo on hieman saman muotoinen, mutta siinä on vähemmän tilaa aivoille ja otsalohko on ”apinamaisesti” koholla.

Jalat ovat pitempiä ja hoikempia kuin apinoilla tai gorilloilla, ja ovat antaneet Naledin ihmisille nykyihmismäisen olemuksen. Ne kävelivät selvästi kahdella jalalla pystyssä, eivät vain laahustaneet eteenpäin takajaloillaan.

Kädet ja ranteet muistuttavat pitkälti nykyihmisen vastaavia, mutta sormet ovat käyrempiä. Niillä käsillä on voitu siis tehdä jo jotain, mutta ei läheskään niin kätevästi kuin omilla käsillämme.

Löydetyt 15 osittaista luustoa ovat kiinnostava otos eri ikäisiä naisia ja miehiä. Koska ne ovat säilyneet erittäin hyvin, voidaan luista päätellä paljon niiden kantajista ja kehittymisestä.

Lisäksi luiden löytyminen luolasta on hyvin jännittävää: asuivatko esiserkkumme syvällä luolastossa vai haudattiinko heidät sinne? Jos kyse oli rituaaleista, olisivat naledin ihmiset olleet todella edellä aikaansa, sillä vastaavaa on havaittu tapahtuneen muualla vasta 200 000 vuotta sitten.

*

BBC:n Pallab Ghosh kertoo jutussaan elävästi matkastaan tutkijaryhmän mukana luolaan. Tutkijaryhmä koostui lähes pelkästään pienikokoisista naisista, koska tunnelit olivat hyvin kapeita. Matka pinnalta luiden luokse kesti noin 20 minuuttia.

Simpanssit ymmärtävät lämpimän aterian päälle

Su, 07/05/2015 - 20:51 Toimitus
Simpanssi kokin hattu päässään (kuvamuokkaus)

Simpanssit ovat eläinmaailmassa meille ihmisille kaikkein lähimmät sukulaiset. Meillä on paljon yhteistä, ja tuoreen tutkimuksen mukaan yhteisten asioiden listaan voidaan nyt laittaa mukaan yksi asia lisää: kuten mekin, myös simpanssit ymmärtävät kuumennetun ruoan olevan parempaa.

Tähän ovat päätyneet Yalen yliopiston tutkija Alexandra Rosati ja Harwardin yliopiston professori Felix Warneken​, jotka ovat tutkineet  simpansseja Kongossa olevassa Tchimpoungan rauhoitusalueella. He tekivät yhdeksän erilaista koetta 24-päisellä villeinä syntyneellä simpanssilaumalla.

Ensimmäisessä kokeessa tutkijat antoivat kuumalla pannulla ilman voita tai öljyä lämmitettyjä bataattiviipaleita sekä samanlaisia raakoina, ilman kypsennystä, ja simpanssit pitivät huomattavasti enemmän kypsennetyistä.

Seuraavaksi he yrittivät selvittää miten simpanssit ymmärsivät ruokien eron ja sen, miten ero saatiin aikaan.

Tutkijakaksikko hämäsi simpansseja muovipurkilla, mihin laitettiin raaka bataattipalanen, ja mistä (valepohjan alta) paljastuikin kypsennetty bataatti. Näytti siis siltä, että boksi sai aikaan paremman makuisia bataattipalasia. 

Lisäksi oli toisia, selvästi merkittyjä purkkeja, joissa bataatti ei "kypsentynytkään", vaan säilyi samanlaisena.

Simpanssit valitsivat hyvin nopeasti palasia purkista, missä bataattipalaset näyttivät kypsentyvän.

Seuraavaksi simpansseille annettiin bataattipalasia, jotka ne saattoivat syödä saman tien tai käydä kypsentämässä ne neljän metrin päässä selvästi sivustalla olevassa muovipurkissa, jonka simpanssit huomasivat parantavan bataatteja.

Eikä kyseessä ollut vain yksi välkky yksilö, vaan puolet simpansseista halusi käydä kypsentämässä bataattipalasiaan.

Koejärjestely jatkui siten, että simpansseille annettiin raakoja porkkanoita. Simpanssit lähtivät välittömästi laittamaan niitä "kypsennyslaatikoihin", eli ne olisivat halunneet porkkanansakin parempimakuisina.

Lopulta tutkijat antoivat simpansseille raakoja perunoita ja puunpalasia, ja simpanssit osasivat laittaa niistä vain perunat kypsennettäväksi. 

Vaikka simpanssit siis ymmärtävät ruoan käsittelyn ja paremman maun kuuluvan yhteen, ne eivät kuitenkaan varsinaisesti osaa kokata, koska simpanssien ei tiedetä hallitsevan tulta. Simpanssit eivät myöskään varastoi ruokaa, eikä niiden ruokavalio ole samankaltainen kuin meidän. 

Vaikka tutkimus vaikuttaa yksinkertaiselta, se osoittaa selvästi, että simpanssit ymmärtävät ruoan valmistamisen merkityksen. Voi hyvinkin olla, että esimerkiksi metsäpalojen jälkeen ne ovat myös herkutelleet "kypsennetyllä" lihalla, juureksilla tai hedelmillä.

Tutkijat heittävät ilmaan myös mahdollisuuden, että ruoan valmistaminen olisi ollut aikanaan ihmisille hyvä syy opetella hallitsemaan tulta. Nykyisin vallalla olevan teorian mukaan ihmisen edeltäjät oppivat ensin säilyttämään ja tekemään tulta puolustamista ja lämmittelyä varten, ja vasta sen jälkeen keksivät käyttää sitä ruoan valmistamiseen.

Joka tapauksessa ruoan kuumentaminen oli ihmiskunnan kehityksessä käänteentekevä keksintö, sillä lihan ja mukulakasvien lämpökäsittely teki niistä helpommin syötäviä ja laajensi osaltaan ihmisen ruokavalikoimaa. Kun ruoasta sai aiempaa enemmän energiaa, saattoivat aivot kasvaa suuremmiksi ja siten ihmisten älykkyys otti askeleita eteenpäin.

Mutta milloin ja miten ihminen keksi tämän ruoan kuumentamisen, on sitten toinen asia. Se tapahtui kuitenkin selvästi sen jälkeen, kun meidän ja simpanssien suvut erosivat geneettisesti toisistaan myöhäisen mioseenin aikaan, siis noin 13 miljoonaa vuotta sitten.

Jokainen koiran tai kissan elämää seurannut saattaa ajatella tässä vaiheessa, että tässä ei ole mitään uutta. Myös lemmikit ymmärtävät hyvän ruoan päälle ja valitsevat nirsosti parempimakuisen tai helpommin syötävän; se pitääkin paikkansa, mutta ne eivät osaa yhdistää raakaa ruokaa ja sen kypsentämistä toisiinsa. Tutkijat todennäköisesti olisivat hyvin kiinnostuneita kuulemaan muistakin eläimistä, jotka osaisivat yrittää kypsentää itse ruokaansa samaan tapaan kuin simpanssit koettivat feikkimuovilaatikoiden avulla.

Tutkimus ilmestyi perjantaina Royal Societyn Proceedings B -julkaisusarjassa.