huumori

Tutkimus: Jos zombiet hyökkäävät, ihmiskunta ei kestä

Ti, 01/17/2017 - 14:04 Jari Mäkinen

Pitihän tämäkin tutkia, tosin hieman kieli poskessa – kirjaimellisesti. Jos zombievallankumous tulee Walking Dead -tyyiin, niin meillä ei juuri ole toivoa.

Brittein saarilla olevan Leicesterin yliopiston opiskelijat paneutuivat asiaan, ja tekivät simulaatioita ihmiskunnan tulevaisuudesta zombien hyökkäyksen jälkeen.

Tulokset eivät ole lupaavia, sillä loppu tulee noin sadassa vuorokaudessa ja vain kenties kolmisensataa ihmistä jäisi henkiin koko maailmassa.

Kyseessä ovat yliopiston opiskelijoiden kouluttamiseen tarkoitetut pienet tutkimukset, jotka voivat olla varsin mielikuvituksellisiakin. Näin opiskelijat oppivat tekemään tutkimusartikkelin oikealla tavalla, vaikkakin aihe ei täytäkään ihan tieteellisiä vaatimuksia.

Nyt tulevat tutkijat päättivät pohtia zombievallankumousta, ja tuottivat kaksi tutkimusta, jotka julkaistiin Journal of Physics Special Topics -sarjassa kahtena artikkelina: Zombie-epidemia ja Toinen zombie-epidemia.

Lyhyesti sanottuna toisessa näistä oletettiin, että yksi zombie löytää yhden elävän ihmisen yhdessä vuorokaudessa ja pystyy muuttamaan hänet 90 prosentin todennäköisyydellä zombieksi. Tällä tavalla sadan vuorokauden kuluttua eläviä olisi enää 273 ja noin vuodessa koko elävä ihmiskunta olisi pelkkää historiaa.

Pohjana oli oikea epidemioiden leviämiseen kehitetty SIR-malli, joka jakaa ihmiset kolmeen ryhmään. Yhteen kuuluvat tartunnalle alttiit (S, suspectible), toiseen tartunnan jo saaneet (I, infected) ja kolmanteen ne, jotka ovat joko kuolleet tai parantuneet (R, removed). Malli laskee millä vauhdilla epidemia etenee populaatiossa ja kuinka eri kategorioihin kuuluvien ihmisten määrä muuttuu ajan kuluessa.

Yksinkertaistamisen vuoksi nyt ei huomioitu muista syistä johtuvia kuolemia, koska ne oletettiin minimaalisen pieniksi zombievirukseen verrattuna.

Kun kehitystä arveltiin pitemmällä ajanjaksolla, tutkimus antoi kuitenkin toivoa. Jos zombiepopulaatiota saataisiin pienennettyä ja elävät ihmiset tekisivät lapsia, saattaisi ihmiskunta pystyä säilymään ja kenties myös voimistumaan.

Tosin todennäköisesti tämä tulos saatiin aikaan vain lähtöarvoja sopivasti muuttamalla ja vain siksi, että tästäkin jutusta saataisiin lopulta optimistisempi.

Kuva: Flickr / Fernando de Sousa

Huvipuistolaitetutkija: "Painovoima on pelkkää harhaa"

Tässä on aivan erinomaista katsottavaa näin loppukesän lomanmuistelupäivien iloksi: erikoislaatuisia huvipuistolaitteita, jotka on kehitetty floridalaisessa ICR-laitoksessa.

Institute fof Centrifugal Research, eli ICR, eli suomeksi jotakuinkin Keskihakuisvoimatutkimusinstituutti, on instituutin nettisivujen mukaan perustettu vuonna 1976, jolloin "äärimmäistä g-voimia, aivomanipulaatiota ja syntymää edeltäviä simulaatioita" tutkineet tohtorit Matthew Brenswick ja Nick Laslowicz päättivät jatkaa tutkimuksiaan k.o. asioiden tiimoilta erityisessä tutkimuslaitoksessa, joka yhdistää aivotutkimuksen ja huvipuistolaitteet.

Yllä oleva video "Centrifuge Brain Project" keskittyy ennen kaikkea Laslowiczin huvipuistolaitetutkimukseen.

Tästä tutkimuksesta erinomainen esimerkki on alla oleva Spheroton X1, missä on 482 paikkaa ja mikä pystyy kehittämään 1,6 – 2,1 g:n kiihtyvyyksiä. Laite on ICR:n mukaan kehitetty vuonna 1982.

Videota katsoessa kannattaa muistaa, että ICR kuuluu imaginaariseen "Alliance of Trustworthy Scientists" -organisaatioon, joka on erityisen arvostettu pitkästä historiastaan spekulatiivisen tieteen alalla. (Lue: tämä on siis vitsi).

Videon on tuottanut saksalainen KurzFilmAgentur, ohjannut ja kirjoittanut Till Nowak, kuvannut Ivan Robles Mendoza, musiikin siihen on tehnyt Siriusmo ja pääosassa näyttelee Leslie Barany.

Pyöräile pyykit puhtaiksi pesukonespinnerillä!

Pe, 05/20/2016 - 15:09 Jari Mäkinen
Pyöräpesukone

On perjantain iltapäivä, joten on aika kevytjutulle. Tai oikeastaan kyse ei ole ihan kevyestä jutusta, sillä tämän laitteen käyttäjälle tulee varmasti hiki. 

Kyseessä on Kiinan koilliskulmassa sijaitsevan Dalianin kaupungin teknillisen yliopiston opiskelijoiden tekemä poljettava pesukone.

Tavallisessa pesukoneessahan suuri osa energiasta kuluu veden lämmittämiseen ja pesurummun pyörittämiseen, joten mikäli käytössä on lämmintä vettä, pystyy tällä pesukoneella pesemään pyykkiä ilman verkkovirtaa. 

Itse asiassa laite tuottaa myös sähköä, sillä siinä on generaattori. Sen virta tallennetaan akkuun, mistä käyttäjä voi vaikkapa ladata kännykkänsä. Tai käyttää myöhemmin pesukonetta ilman polkemista.

Laite ei ole vielä markkinoilla, ja voi olla, että yrittämisestä huolimatta se ei ole tulossakaan. Laite keksittiin jo muutama vuosi sitten, eikä nyttemmin laitteesta ole kuulunut mitään.

Paitsi netissä, missä kuvat laitteesta kiertävät koko ajan.

Joka tapauksessa spinning-pyörän ja pesukoneen hybridille voisi olla kysyntää, sillä tämän avulla voisi joko kuntoilun ja arkiaskareen yhdistää kätevällä tavalla, tai sitten sillä voisi yksinkertaisesti pestä pyykkiä siellä, missä ei vieressä ole töpseliä.

Tai sitten masiina ei ole aikuisten oikeasti mistään kotoisin: monet arkiset laitteet kuluttavat sen verran paljon energiaa, että polkemisella niiden käyttäminen on varsin työlästä.

Tästä hyvä esimerkki on koe, missä kilpapyöräilijä paahtoi leipää polkemalla. Pesukoneen liitäntäteho on tyypillisesti yli 2000 W ja ammattilaispyöräilijät tuottavat parhaimmillaan hetkellisesti noin 450 W:n tehon, joten vaikka pyykkiä ei olisi paljon ja veden lämmitys voidaan unohtaa, kenties kiinalaisopiskelijoiden polkupyöräpesukone on liian raskas käytettäväksi.

Mutta silti, kaunis ajatus – ja pieni ajattelu on paikallaan myös tällaisia ideoita netissä ihmetellessä!

Ehdotus: nimetään alkuaine Motörheadin Lemmyn kunniaksi!

Ke, 01/06/2016 - 22:29 Jari Mäkinen
Lemmy

"Uudet alkuaineet ovat raskaita metalleja, aivan kuten Lemmy,"

Kerroimme toissa päivänä superraskaista alkuaineista, jotka löydettiin aikaisemmin, mutta lisättiin virallisesti mukaan alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään nyt vuoden alusta. 

Alkuaineet Uut, Uup, Uus ja Uuo tunnetaan tosin edelleen väliaikaisilla nimillä, ja niiden viralliset löytäjät saavat ehdottaa alkuaineille nyt nimiä. Japanilaisryhmä saa nimetä 113:n, kun taas muiden ristiminen on venäläis-amerikkalaisen tutkimusryhmän heiniä.

He siis saavat ehdottaa nimiä, mutta heille luonnollisesti voi ehdottaa nimiä ehdotuksiksi.

Niinpä netissä change.org -sivustolla on adressi, jonka tavoitteena on nimetä yksi alkuaineista Motörheadin viime viikolla menehtyneen perustajan, vetäjän, basistin ja laulajan Ian ‘Lemmy’ Kilmisterin mukaan lemmiumiksi

Anomuksen mukaan Lemmyn elämäntyyli oli juuri sellaista, mikä sopisi superraskaalle alkuaineelle. Uusien alkuaineiden ominaisuuksia ei tiedetä vielä tarkalleen, mutta kaikki niitä ympäröivät aineet ovat metalleja, joten nekin lienevät jossain määrin metallisia – mikä sopisi erinomaisesti Lemmylle.

Lopullisen päätöksen uusista nimistä tekee Kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto, mutta siihen saattaa mennä vielä vuoden päivät. Toistaiseksi 117 alkuaineesta 16 on nimetty henkilön mukaan, joista kaikki Kopernikusta lukuun ottamatta ovat olleet fyysikoita tai kemistejä.

Saa nähdä, riittääkö vakavahenkisten tutkijoiden huumori siihen, että Lemmy pääsisi alkuaineeksi.

Kuva: Dena Flows / Flickr

Intohimoista suutelemista, mehiläinen penikseen ja häh – vitsi-Nobelit 2015 jaettiin eilen

Pe, 09/18/2015 - 11:02 Jari Mäkinen
ig Nobel -tilaisuudessa

Kuuluisat Ig Nobel -palkinnot jaettiin eilen illalla Harvardissa, Yhdysvalloissa. Laitamme videon tilaisuudesta näkyviin tälle sivulle heti kun se julkaistaan.

Näitä vitsi-Nobeleiksi nimitettyjä tunnustuksia annetaan tutkimuksille, jotka kuulostavat järjettömiltä, liippaavat yleensä läheltä pissakakkahuumoria ja tuntuvat sellaisilta, ettei niille olisi kannattanut antaa lainkaan rahaa.

Oikeasti mukaan mahtuu myös aivan tosissaan tehtyjä ja kiinnostavia tutkimuksia, jotka tosin saavat aikaan hymyilyä (tai jopa räkänaurua). Tänäkin vuonna tällaisia on joukossa muutamia, kuten esimerkiksi kirjallisuuspalkinnon voittanut hollantilais-belgialais-amerikkalainen tutkimus siitä, miksi ”häh” tai vastaava sana näyttää olevan kaikissa ihmisten käyttämissä kielissä. Mikä on sen merkitys ja syntytapa eri puolilla maailmaa erilaisissa kulttuureissa?

Tähän tutkijaryhmään kuuluivat Mark Dingemanse, Francisco Torreira ja Nick J. Enfield.

Tyypilliseksi Ig Nobel -tutkimukseksi tämän tekee se, että kysymys vaikuttaa typerältä ja itsestään selvältä, mutta taustalta löytyykin varsin monimutkainen ja kiinnostava vyyhti, joka liittyy moneen eri tieteenalaan.

Tutkijaryhmän reaktio palkinnon voittamiseen on myös tyypillinen: he olivat iloisia. Tässä tapauksessa tosin he eivät päässeet paikalle palkintojenjakoseremoniaan, vaan lähettivät kiitosvideon ja ottavat osaa Amsterdamissa 3. lokakuuta pidettävään Euroopan Ig -juhlaan. 

Ja kuten Amerikan vastaavaan, siihenkin myydään lippuja, koska kyseessä on todellinen show. Jutun lopussa oleva video vuosien saatossa olleista parhaista tapauksista näyttää mikä meno lavalla on parhaimmillaan.

Tänäkin vuonna yksi palkinto annettiin virtsaamiseen liittyvälle tutkimuksille: Fysiikan palkinnon sai taiwanilais-yhdysvaltalainen ryhmä Patricia Yang, David Hu, Jonathan Pham ja Jerome Choo tutkimuksestaan, jonka mukaan käytännössä kaikki nisäkkäät tyhjentävät rakkonsa 21 sekunnissa (plusmiinus 13 sekuntia). Virtsaamiseen käytetty aika ei riipu siis eläimen koosta.

Kemian palkinnon saivat Callum Ormonde ja Colin Raston Australiasta yhdessä Tom Yuanin, Stephan Kudlacekin, Sameeran Kunchena, Joshua N. Smithin, William A. Brownin, Kaitlin Pugliesen, Tivoli Olsenin, Mariam Iftikharin ja Gregory Weissin (USA) kanssa siitä, että he keksivät miten keitetyn kanamunan voi saada osittain takaisin raa'aksi. Kyseessä on varsin kiinnostava proteiinien käyttäytymiseen liittyvä reaktio.

Johtamistaidon palkinnon saivat Gennaro Bernile, Vineet Bhagwat ja P. Raghavendra Rau havainnostaan, jonka mukaan useat erittäin riskialttiita toimia tekevät yritysjohtajat ovat altistuneet nuoruudessaan luonnonkatastrofeille. Varsin kiinnostava tutkimus aiheesta julkaistaan vielä tänä vuonna.

Taloustieteen palkinto annettiin Bangkokin poliisilaitokselle, joka on tarjoutunut antamaan palkankorotuksen poliiseille, jotka lupaavat olla ottamatta lahjuksia. Thaimaasta ei kukaan saapunut paikalle ottamaan palkintoa vastaan.

Matematiikan palkinnon pokkasi itävaltalainen Elisabeth Oberzaucher, joka onnistui laskemaan yhdessä Karl Grammerin kanssa kuinka Marokon sulttaanina 1672–1727 olleella Ismail ibn Sharifilla, eli Ismail Verenhimoisella, oli 888 lasta.

Lääketieteen palkinnon saivat tutkijat Hajime Kimata, Jaroslava Durdiaková, Peter Celec, Natália Kamodyová, Tatiana Sedláčková, Gabriela Repiská, Barbara Sviežená  ja Gabriel Minárik Japanista, Slovakiasta ja Saksasta, jotka olivat kiinnostuneet ”intensiivisen suutelemisen (ja muiden intiimien interpersonaalisten aktiviteettien) biolääketieteellisistä hyödyistä ja seurauksista”. Tutkimuksia itse asiassa on kaksi, joista toinen käsittelee hekuman sijaan allergisia ihoreaktioita ja neurotrofiinitasoja sekä toinen sitä, kuinka paljon miehen DNA:ta voi löytyä naisen suun syljestä suutelun jälkeen

Yleisöä tilaisuudessa

Biologian palkinto meni Chileen. Bruno Grossi, Omar Larach, Mauricio Canals, Rodrigo A. Vásquez ja José Iriarte-Díaz ovat huomanneet, että jos kanan pyrstöön asettaa painon, se kävelee samaan tapaan kuin dinosaurusten oletetaan kävelleen aikanaan. Jälleen kerran: itse asiassa erittäin kiinnostava, mutta typerältä tuntuva tutkimus!

Diagnostisen lääketieteen palkinto koskee jokapäiväistä autoiluongelmaa kaupungeissa. Brittein saarilla työskentelevät Diallah Karim, Anthony Harnden, Nigel D’Souza, Andrew Huang, Abdel Kader Allouni, Helen Ashdown, Richard J. Stevens ja Simon Kreckler olivat mitanneet kipua, jota umpilisäketulehduspotilaat kokevat tiessä olevien hidastustöyssyjen yli ajettaessa. Tutkimus auttaa kehittämään parempia ambulansseja.

Ja vielä fysiologian ja hyönteistieteen palkinto, joka annettiin kahdelle tutkijalle. Justin Schmidt kehitti kivuliaasti omakohtaisin kokemuksin asteikon, jonka mukaan voidaan määrittää hyönteisen pistosten aiheuttamaa kipuaMichael L. Smith puolestaan antoi mehiläisten pistää itseään 25 eri kohtaan kehossaan, jotta saisi selville missä kipu tuntuu vähiten (kallo, keskisormen pää ja käsivarren yläosa) ja missä taas eniten (sierainten väli nenässä, ylähuuli ja peniksen varsiosa)

Kumpikin viimeksi mainituista rohkeista tutkijoista saapui paikalle henkilökohtaisesti (ilman hyönteisiään) ottamaan palkintoa vastaan.

Tiedetuubi toivottaa onnea kaikille palkituille!

Kuvat tilaisuudesta: Federico Kukso