viini

Kemiallinen joulukalenteri 16/24: Mikä yhdistää hehkuviiniä ja lastulevyä?

Pe, 12/16/2016 - 09:10 Jarmo Korteniemi

Päivän kuva

Ainoassa oikeassa glögissä on punaviiniä, sanoo yksi. Toiselle semmoinen on ihan selvää hehkuviiniä, glögissä kun pitää olla rommia tai muuta tujakkaa! Kolmas taas haluaa glöginsä ehdottomasti alkoholittomana ja mehupohjaisena. Makuasioista voi aina kiistellä.

Ja onhan rakkaalla lapsella myös monta nimeä: mulled wine, glühwein, sıcak şarap, bisschopswijn, глинтвейн, vin chaud, jne. Nykyisin juoman variaatioita juodaan aina Turkista Skandinaviaan ja Portugalista Venäjälle. Lähes kaikki nimet viitaavat lämmitettyyn ja voimakkaasti maustettuun viiniin, jota nautitaan talvella, etenkin joulun tienoilla.




Juttu jatkuu mainoksen jälkeen


Glögi rantautui Suomeen tiettävästi Ruotsin vallan aikana, mutta koki suosion laskun 1900-luvun alkupuolella. Vuosisadan puolessavälissä perinne alkoi elpyä, ensin suomenruotsalaisten ja myöhemmin koko kansan parissa. Vaikka kaupoista löytyy nykyisin jos jonkinmoisia glögiksi kutsuttuja litkuja, perinteisin lienee kuitenkin punaviinipohjainen maustettu juoma. Alunperin tapa saattoi levitä ympäri Eurooppaa jo muinaisten roomalaisten mukana

Punaviinipohjaisissa glögeissä on tanniinia (kuten on myös joissain oluissakin). Ainetta on luontaisesti viinirypäleissä, etenkin sen kuorissa, siemenissä ja karoissa, sitä liukenee viiniin tammitynnyreistä, ja sitä myös lisätään viiniin ihan tarkoituksella esimerkiksi puupalikoita siinä lilluttelemalla tai suoraan purkista. Liika tanniinisuus kitkeröittää viinin, mutta sopiva annos pidentää säilyvyyttä ja kirkastaa juomaa. Se antaa myös ryhtiä viinille.

Suussa tanniinit tuntuvat ikään kuin kirpistyksenä, mikä on samanaikaisesti miellytävää ja epämiellyttävää … minkä kokeminen on jälleen erittäin henkilökohtaista.

Tanninia löytyy kasveista, vaikkapa tammesta ja eukalyptuksista. Sitä on myös mansikoissa ja monissa muissa marjoissa, sekä kaakaossa. (Vastoin yleistä harhaluuloa, tanniineja todella on myös kahvissa ja teessä.) Kasvit itse käyttävät ainetta tuholaisten ja kasvinsyöjien torjumiseen sekä kasvun säätelyyn.

Nykyisin tanniineilla viitataan mihin tahansa riittävän suureen (poly)fenolimolekyyliin, jolla on keino (hydroksyyli tai karboksyyli) liittyä tiukasti toisiin aineisiin. Tanniini-sana on peräisin latinan sanasta kuori, mutta suomeksi puhutaan myös parkkihapo(i)sta. Alunperin tanniinit olivat juuri parkitsemiseen sopivaa ainetta.

Tanniinia on käytetty perinteiseen nahan parkitsemiseen (ja värjäämiseen), koska se saostaa proteiineja. Ominaisuus auttaa myös monissa kemianteollisuuden prosesseissa. VTT:n (ja muidenkin tahojen tekemien) tutkimusten mukaan kotimaisen puun tanniinit ovat oivia vaihtoehtoja keinotekoisille aineille lastulevyssä käytetyn liima-aineen pohjaksi.

Tanniinikäsittely vaikuttaa olevan tehokas ruosteenestokeino teräspinnoille, ja niiden avulla on myös mahdollista kerätä muutamia raskasmetalleja liuoksista. Sitä myös lisätään rehutuotteisiin parantamaan eläinten kykyä hyödyntää ruuan proteiineja.

Tanniineista on moneksi, myös joulun tekijäksi.

Otsikkokuva: VTT

Ainutlaatuista juomaa tarjolla: meteoriittiviiniä!

Ke, 10/05/2016 - 21:54 Jarmo Korteniemi

Viinintekijät ja meteoriittien keräilijät ovat lyöttäytyneet Ranskassa yhteen ja saaneet aikaan uniikin tuotteen: Valkoviinin, jossa on hitunen asuinplaneettaamme vanhempaa tavaraa.

Sitä on tehty yksi ainoa tynnyrillinen. Viiniä, johon on muhimisen ajaksi pudotettu pari kiloa meteoriitin palasia. Ainutlaatuista viiniä on nyt mahdollista tilata kotiinsa, ja mukana saa palasen itse kiveäkin. Joukkorahoituskampanja⇒ on käynnissä lokakuun 2016 ajan.

Viini on valmistettu Arboisin vanhimmassa viinikellarissa Ranskan Juravuorilla. Viinissä käytetty rypäle on "Grain de Pierre" -chardonnayta. Suomeksi lajike tarkoittaa jotakuinkin oivasti "hiekanjyvästä".

Meteoriitti taas on poimittu jostain Lounais-Afrikasta. Seutu on erittäin hyvä meteoriittien löytöalue.

Kivi on kondriittimeteoriitti, löytöpaikkansa mukaan koodinimeltään Northwest Africa 10290 (NWA 10290). Sen syntyajaksi on määritetty yli 4,56 miljardia vuotta. Se on siis hieman vanhempi kuin oma maapallomme.

Kivessä on kymmenisen prosenttia rautaa. Loput ovat monimutkaisempia mineraaleja, kuten oliviinia ja pyrokseeneja. Ne ovat meikäläisittäin erittäin tyypillisiä magma- ja metamorfisissa kivissä. Lisäksi mukana on hyvin pieni määrä wollastoniittia - samaa ainetta, jota louhitaan Lappeenrannasta keramiikan tarpeisiin.

Tiiviistä kivestä on tuskin liuennut viiniin paljoakaan, eivätkä aineet edes olisi vaarallisempia kuin mitkään normaalissa kivessäkään olevat. Ainoa haitalliseksi tiedetty aine on wollastoniitti. Se on neulamainen mineraali, joka saattaa hengitysteihin joutuessaan aiheuttaa ongelmia hieman samaan tapaan - mutta paljon lievemmin kuin - asbesti. Viiniä ei siis kannata vetäistä kovin syvälle väärään kurkkuun. Ruuansulatusjärjestelmässä vastaavat vauriot eivät kuitenkaan liene millään tavalla mahdollisia.

Meteoriittien keräilijä ja kauppias Fabien Kuntz osti runsaan puolentoista kilon meteoriittimöhkäleen Erfoudin kaupungista Marokosta toukokuussa 2015. Samana vuonna se lumpsautettiin chardonnay-tynnyriin. Nyt vastikään viinin maku on saatu testattua ja laatu varmistettua. Juoma pullotetaan lokakuun 2016 aikana.

Juoman valmistuskustannuksille haetaan nyt joukkorahoitusta. Suomeen voi tilata kaksi pulloa sekä itse meteoriittia aitoustodistuksineen hintaan 86,50 euroa. Yhden viinipullon hinnaksi tulee 20 euroa. 25 euroa kuluu meteoriittiin ja loput juokseviin kuluihin, eli postitukseen, välityspalkkioon sekä markkinointiin.

Sen verran ainutlaatuinen tuote, ettei tuo ole ollenkaan huono diili.

Lisätietoa: meteoriitti (⇒Meteoritical Society) ja joukkorahoituskampanja (⇒Ulule.com).

Päivän kuva 7.4.2013: Näytepulloja viinitilalta

Su, 04/07/2013 - 00:35 Jari Mäkinen

Viinin tekeminen on paitsi taidetta, niin myös tiedettä.

Kuvassa on näytepulloja Coppola-viinitilalta Kaliforniasta; jokaisesta viinitankista otetaan säännöllisesti näytteitä, joita analysoimalla voidaan päättää tarkasti milloin viini on sopivaa pullotukseen ja mitä viinieriä kannattaa sekoittaa keskenään. Luonnollisesti näytteiden avulla myös varmistetaan viinin laatua.

Näytteiden analysointia varten tilalla on täysin varustettu kemian laboratorio sekä viinintekijöiden alaisuudessa toimiva kemistien ryhmä.

Kuva: Jari Mäkinen