nettisivusto

Uusi palvelu tietää, millaista ilmaa hengität hetken päästä

La, 03/10/2018 - 23:16 Toimitus
Auto takaa

Pääkaupunkiseudulle on kehitetty uusi reaaliaikainen kartta, joka kertoo, millaista ilmaa hengität juuri nyt ulkona. Kartta myös ennustaa, miten ilmanlaatu muuttuu lähituntien aikana. Kartta on saatavilla Helsingin seudun ympäristöpalvelujen verkkosivuilta osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatukartta.

 

Pääkaupunkiseudulla – kuten muuallakin Suomessa – mitataan jatkuvasti ilman laatua. Tutkimusmielessä ilmanlaatua on voitu jo aikaisemmin mallintaa tietokoneilla ja siten myös ennustaa tilanteen kehittymistä lähitulevaisuudessa perustuen säätilaan, saastepitoisuuksiin ja tilastoihin menneestä, mutta nyt tästä mallista on tehty yleisön käyttöön sopiva palvelu.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatukartta kertoo senhetkisen ilmanlaadun ja ennustaa lähituntien ilmanlaatutilanteen esimerkiksi oman kodin läheisyydessä tai vaikkapa työmatkan varrella.

"Uuden ilmanlaatukartan saa näppärästi myös omaan puhelimeen ja siitä voi tarkistaa ilmanlaadun liikkuessaan kaupungilla", kertoo ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa Helsingin seudun ympäristöpalveluista. 

"Osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatukartta voi katsoa, miltä ilmanlaatu näyttää seuraavan noin kahdentoista tunnin aikana. Ennustetta voi hyödyntää esimerkiksi valitessaan pyöräilyreittiä työmatkalleen."

lmanlaatukartta yhdistää mittaukset, sään, päästöt ja maankäytön

HSY:n ilmanlaatukartassa visualisoidaan Ilmatieteen laitoksen kehittämän mallin tuloksia. Malli hyödyntää ilmanlaadun mittauksia sekä ottaa huomioon mm. sään, maastonmuodot, liikennemäärät, ilmansaasteiden kaukokulkeuman ja puunpolton päästöarviot.

"Uudenlaisessa reaaliaikaisessa ENFUSER-ilmanlaatumallissa yhdistetään ilmanlaadun mittaukset maankäyttö- ja säätietoihin. Lisäksi hyödynnetään perinteistä leviämislaskentaa. Mallin avulla saadaan laskettua ilmanlaatutiedot tunti tunnilta 12 x 12 metrin tarkkuudella", tutkija Lasse Johansson Ilmatieteen laitokselta kertoo.

"Uusi yhteistyössä kehitetty ilmanlaatukartta täydentää HSY:n ilmanlaatumittausten tuloksia pääkaupunkiseudulla. Tämän avulla asukkaat voivat vähentää altistumistaan ilmansaasteille. Saasteille ovat erityisen herkkiä hengitys- ja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset", ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä sanoo.

Uuden kartan lisäksi HSY:llä on edelleen käytössä mittauksiin perustuva reaaliaikainen kartta ilmanlaadusta, joka löytyy osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Kuvaruutukopio kartasta

Ilmanlaatukartan kehittäminen jatkuu

Ilmanlaatukarttaa kehitetään edelleen, koska esimerkiksi katupölykausi on haastavaa mallintamiselle.

Mallintamiseen saadaan tarkimmat tiedot liikenteen pakokaasuista, mutta katupölyn ja puunpolton päästötiedot ovat epävarmempia. Siten kartta voi jossain tapauksissa näyttää ilmanlaadun selvästi paikoittain paremmaksi tai huonommaksi kuin se todellisuudessa on. Kartan kehittämiseksi toivotaan käyttäjäkokemuksia myös asukkailta.

Ilmanlaatukarttaa on kehitetty Helsinki Metropolitan Air Quality Testbed (HAQT) - ja Services for effective decision making and environmental resilience (CITYZER) -hankkeissa, joiden koordinaattorina toimii Ilmatieteen laitos. Hankkeissa on mukana HSY, Haaga-Helia, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, CLIC Innovation, Smart & Clean -säätiö sekä Emtele, Pegasor Oy, Sasken ja Vaisala Oyj.

CITYZER-hanke on saanut Tekes-rahoitusta Teollinen internet -ohjelmasta. HAQT-hanke on pääkaupunkiseudun kasvusopimuksen mukainen Smart & Clean -hanke. Se saa Uudenmaan liiton myöntämää valtion AIKO-rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen. Hanke toteuttaa Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaa.

*

Tämä juttu perustuu Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen.

Näe pohjoisen pallonpuolen jää- ja lumitilanne juuri nyt

Ti, 12/19/2017 - 16:35 Toimitus

Ilmatieteen laitos on julkaissut uuden satelliittituotteen, joka kertoo lähes reaaliaikaisesti maapallon pohjoisten alueiden jää- ja lumitilanteen.

Ilmatieteen laitoksen uusi tuote Arktis nyt kertoo jää- ja lumialueen laajuuden lisäksi myös tietoa lumen vesiarvosta eli siitä, kuinka paksun kerroksen vettä lumi sulaessaan tuottaisi maan pinnalle.

Lumen vesiarvo määrittää lumen sisältämän veden määrän, joka on olennainen tieto mm. laadittaessa hydrologisia ennusteita esimerkiksi tulvatilanteissa. Suurin ero muihin vastaaviin palveluihin on se, että ne kertovat perinteisesti vain joko jää- tai lumitilanteen laajuudesta arktisella alueella. 

Uusi palvelu löytyy osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

Yhdistettynä tieto tuottaa myös parempaa tilannekuvaa kryösfääristä eli pohjoisen pallonpuoliskon kylmiltä alueilta.

"Pelkkä jääalueen laajuus ei kerro ilmastonmuutoksesta kaikkea, vaan Pohjois-Amerikan ja Euraasian lumipeite on suuruusluokaltaan yhtä tärkeä komponentti maapallon ilmastosysteemissä", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen.

Arktisilla alueilla jään laajuus pienentynyt ja lumen sulaminen aikaistunut

Kyseiset kartat toimitetaan myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n Global Cryosphere Watch -palveluun, jossa tietoja voidaan yhdistää trendeihin ja menneiden vuosien tilastoihin.

Pitkistä havaintoaikasarjoista voidaan nähdä, että lumen kokonaismäärä pohjoisella pallonpuoliskolla on keskimäärin vähentynyt kevätkaudella ja lumen sulanta on samalla aikaistunut. Samoin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjoisen jäämeren jäänpaksuus on ohentunut ja monivuotisen jään määrä ja laajuus on vähentynyt.

Ennen vuotta 2000 merijään vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2–7,9 miljoonan neliökilometrin välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jään laajuus on vaihdellut kuitenkin 5,4 – 3,6 miljoonan neliökilometrin välillä.

"Voidaan siis sanoa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo tällä hetkellä arktisilla alueilla. Ilmastonmuutos myös etenee voimakkaammin kuin missään muualla. Ilmastonmuutoksen myötä arktisen alueen matkailu, kalastus, luonnonvarojen hyödyntäminen ja meriliikenne tulevat lisääntymään, mikä kasvattaa arktisen ympäristön havainnoinnin ja siihen liittyvän palvelutoiminnan kysyntää.

Jäätiedot tulevat EUMETSATin rahoittaman ja, norjalaisten operoiman OSI SAF -projektin kautta. Ilmatieteen laitos tuottaa tiedot lumipeitteestä ja generoi uuden operatiivisen tuotteen. Projekti on Ilmatieteen laitoksella ollut osa EUMETSATin H SAF -projektia, joka pohjautuu Euroopan avaruusjärjestön rahoittaman GlobSnow-projektin kehitystyöhön.

Ilmianna kalasaaliisi viranomaisille!

Ma, 06/27/2016 - 16:17 Toimitus

Luonnonvarakeskus lähestyy meitä pyytämämällä tietoja kala- ja rapuhavainnoista uudistetussa verkkopalvelussa. Tavoitteena on saada tietoa kaikista Suomessa esiintyvistä kalalajeista. Ilmoitetut havainnot esitetään palvelun karttanäkymässä.

Kalahavainnot voi ilmoittaa kaikille avoimessa kalahavainnot.fi-verkkopalvelussa. Havainnosta toivotaan myös valokuvaa, jotta laji voidaan varmistaa. Kaikki varmistetut havainnot lisätään karttanäkymään, jolloin kuka tahansa voi katsella kalojen esiintymisalueita. Lisäksi palvelussa on tietoa Suomessa havaituista kalalajeista.

Palvelussa kerätään tietoa kaikista Suomen vesistöissä esiintyvistä kala- ja rapulajeista. Erityisesti havaintoja kaivataan uhanalaisista kaloista ja puutteellisesti tunnetuista lajeista, kuten piikkikampelasta, nokkakalasta ja isosimpusta sekä vieraslajeista, kuten täpläravusta, hopearuutanasta, mustatäplätokosta ja piikkimonnista.

Kaikki havainnot ovat arvokkaita, ja ne auttavat selkiyttämään kuvaa lajien levinneisyydestä ja runsaudesta sekä niiden mahdollisista muutoksista. Luken verkkopalvelusta saatavia tietoja käytetään tulevissa uhanalaisuusarvioinneissa, EU:n luontodirektiiviraportoinnissa, luontoselvityksissä, merialuesuunnittelussa sekä alueellisten hoito- ja suojelusuunnitelmien laatimisessa.

Palvelua uudistetaan yhä, ja sen ulkoasua ja käytettävyyttä parannetaan. Jatkossa palvelu on käytettävissä myös mobiililaitteilla.

Kun siis saat kalan, etenkin hieman erikoisemman, niin ilmoita siitä kalahavainnot.fi -palveluun!

Juttu on käytännössä sellaisenaan julkaistu Luonnonvarakeskuksen tiedote. Kuva: Wikipedia / SeppVei

Tuomiopäivän kello on nyt netissä

Ti, 03/24/2015 - 00:13 Jari Mäkinen

Chicagon yliopistossa tikittävän tuomiopäivän kellon viisarit osoittavat tällä hetkellä kolmea minuuttia vaille puolenyön, eli maailmanloppuun on sen mukaan enää kolme minuuttia teoreettisessa laskelmassa, joka jakaa todennäköisyyden kellotaulun 12 tuntiin.

Amerikkalainen ydintutkijoiden tiedotuslehti Bulletin of the Atomic Scientist, joka otti kellovertauksen käyttöön vuonna 1947 ja siitä alkaen lehden “Tiede- ja turvallisuuslautakunta” on kokoontunut kahdesti vuodessa keskustelemaan olisiko kellonaikaa syytä muuttaa. 

Edellisen kerran isoviisaria väännettiin viime tammikuussa, jolloin sitä siirrettiin paria minuuttia lähemmän tuhoa, siis puoltayötä. Kerroimme tästä Tiedetuubissakin.

Alun perin ainoa viisareiden asentoon vaikuttava tekijä oli ydinsota, koska kello tehtävänä oli ensisijaisesti varoittaa maailmanlaajuisen ydintuhon vaarasta, mutta nyt kellon asentoon vaikuttaa moni muukin asia.

Selventääkseen näitä muita asioita on Bulletin of the Atomic Scientists -julkaisu avannut nyt nettiin sivuston, joka kertoo havainnollisesti kaikenlaisista meitä uhkaavista katastrofeista. Inhottavinta sivustossa on se, että nämä uhkakuvat ovat erittäin konkreettisia: ydinaseiden määrän lisäksi sivusto näyttää kuinka paljon ydinmateriaalia on kadoksissa eri syistä johtuen, miten plutoniumia ja uraania säilytetään, kuinka ilmastonmuutos etenee ja vaarantaa tulevaisuutemme, sekä valaisee myös bioturvallisuutta ja uusia, mahdollisesti vaarallisia tekniikoita.

Tuomiopäivän kellon nettisivu on kaameaa luettavaa, ja siksi niin kiinnostavaa. Tämän vuoksi sitä ei voi missään nimessä suositella henkilöille, joilla on taipumus paisutella mielessään vaaroja ja menettää yöunensa erilaisten uhkakuvien vuoksi.