maanjäristys

Upeita leijakuvia San Franciscon maanjäristyksestä (110 vuotta sitten)

Ma, 04/18/2016 - 10:32 Jari Mäkinen
San Francisco maanjäristyksen jälkeen leijan kuvaamana

Viime päivinä maa on järissyt niin Japanissa kuin Ecuadorissakin, mutta tasan 110 vuotta sitten tapahtui eräs historian tunnetuimmista maanjäristyksistä: San Franciscon suuri järistys, joka oli aikanaan maailman kalleimmaksi tullut luonnononnettomuus. Se oli myös ensimmäinen luonnonmullistus, mistä saatiin tuoreita kuvia ilmasta ja näiden avulla pystyttiin pelastustoimia suunnittelemaan paremmin.

Päivän kuvaHuhtikuun 18. päivänä 1906 Kaliforniassa tapahtui voimakas maanjäristys. San Andreaksen kuuluisan vaarallinen siirros liikahti ja vavisutti San Franciscon kaupungin ympäristöä kahdeksan momenttimagnitudin voimalla. Talot sortuivat, kaasuputket rikkoutuivat ja kukkulaisen kaupungin keskusta peittyi savuun, kun tulipalot raivosivat raunioilla.

Pelastustyöntekijöillä oli vaikeuksia paitsi työn määrän kanssa, niin myös siksi, että kenelläkään ei ollut kokonaiskuvaa tuhosta.

Joku keksi, että olisi kätevää päästä katsomaan kaupunkia ylhäältä – ja onneksi apu oli lähellä. Yhdysvaltain laivaston kuvaaja George Lawrence oli leijoineen paikalla! 

Lawrence oli kehittänyt panoraamakameran, joka voitiin hilata taivaalle halutulle korkeudelle suuren leijan avulla. Hän oli miltei kuollut ilmapallo-onnettomuudessa ilmakuvia ottaessaan, ja kuultuaan Euroopassa tehdyistä leijakameroista, hän innostui asiasta ja kehitti tekniikkaa eteenpäin.

Pian Lawrence pystyi ottamaan kuvia korkealta kauko-ohjatusti, jolloin luonnollisesti sotilaat kiinnostuivat asiasta. Leijakamera saatiin taivaalle vihollista vakoilemaan, jolloin se oli paljon ilmapalloa huomaamattomampi, mutta myös turvallisempi, kun ketään ei tarvinnut laittaa kyytiin.

Lawrencen San Franciscosta ottamista, suurista negatiiveista tehdyistä tarkoista kuvista oli muutakin kuin käytännön hyötyä. Niistä tehtiin myöhemmin suuria taulumaisia vedoksia, joilla näytettiin millainen kuuluisan kaupungin lähes yhtä kuuluisan järistyksen tuhot olivat.

Kuvia myös myytiin postikortteina, sillä tuolloin 1900-luvun alussa oli kuvien saaminen postissa suuri elämys. Ja kuvia lähetettiinkin paljon – kuvapostikortit olivat uusia, ihmeellisiä ja nykyaikaisia, ja niiden tekemisestä sekä lähettämisestä tuli varsinainen muoti. 

Juuri tässä mielessä kiinnostava on myös Julius Neubronnerin vuonna 1903 kehittämä pienikokoinen automaattikamera. Hänen kameransa voitiin asentaa kyyhkysen kannettavaksi ja lennon aikana kameran aikalaukaisin nappasi kuvan kerran 30 sekunnissa linnun lentoreitin alla olevasta maastosta. Kuvia käytettiin nytkin ennen kaikkea sotilastiedustelussa, mutta näin otettiin myös suuri määrä maisemakuvia, joista painettiin postikortteja. Neubronner teki hyvän tilin postikorteillaan.

Suuriresoluutioinen, zoomattava versio otsikkokuvana olevasta Lawrencen "San Francisco in ruins" -kuvasta on Yhdysvaltain geologisen laitoksen sivuilla.

Lisätietoa Lawrencen kuvausleijoista on täällä.

Maanjäristys tutkasatelliitin silmin

To, 09/24/2015 - 13:54 Jari Mäkinen

Päivän kuva

Eilisessä päivän kuvassa teleskooppi chillaili leppoisasti Chilessä. Mutta viime viikon keskiviikkona illalla paikallista aikaa, 16. syyskuuta klo 19:54, eilisen kuvan observatoriokin tärisi kunnolla, kun 8,3 magnitudin maanjäristys vavisutti Chilen rannikkoa. Järistyksen keskus oli 46 kilometrin päässä Illaperin kaupungin luona noin 25 kilometriä meren alla ja se kesti kolmen minuutin ajan. Sitä seurasi useita jälkijäristyksiä, joista suurimmat olivat yli kuuden magnitudin – siis voimakkaita jo sellaisinaan.

Järistys tuntui Argentiinassa Buenos Airesissa ja Brasiliassa São Paulossa saakka.

Tavallista suurempi järistysaktiivisuus jatkuu Chilessä edelleen, sillä tänäänkin on samoilla seuduilla rekisteröity useita neljän magnitudin luokkaa olevia tärinöitä.

Maanjäristys sinällään ei ollut mitenkään yllättävä, sillä alueella Nazcan mannerlaatta työntyy Etelä-Amerikan mannerlaatan alle ja saa aikaan paljon vulkaanista toimintaa ja maanjäristyksiä. Muun muassa Andien vuoristo on syntynyt tästä subduktiosta. Viimeisen sadan vuoden aikana alueella on rekisteröity 15 magnitudiltaan yli seitsemän ollutta järistystä.

Viime viikon tapaus on yksi lisää ja se sai aikaan nelimetrisen tsunamin Chilen rannikolla ja se näkyi ympäri Tyynen valtameren. Viranomaisten mukaan järistyksen sekä tsunamin jäljiltä löytyi 13 kuollutta ja kuusi on edelleen kateissa. Noin 9000 henkilöä jäi kodittomiksi ja yli miljoona ihmistä evakuoitiin tsunamin vuoksi. Suhteutettuna järistyksen voimakkuuteen ovat henkilövauriot erittäin pieniä, joskin järistyksen tekemät tuhot ovat huomattavia.

Esimerkiksi vuonna 2010 ollut edellinen suuri järistys Chilessä aiheutti 525 kuolemantapausta, joten viidessä vuodessa maan varautuminen järistyksiin on tullut olennaisesti paremmaksi – tai tällä kerralla mukana oli paljon onnea.

Järistys näkyy avaruudesta saakka

Päivän kuvana oleva omituinen värisekamelska on kartta Chilestä kuvattuna Sentinel-1A -tutkasatelliitilla. Kuvaan on yhdistetty havainnot elokuun 24. päivältä ja syyskuun 17. päivältä, ja siinä näkyy kuvissa olevat eroavaisuuden maanpinnan korkeudessa. Kuva siis näyttää kuinka paljon järistys sai aikaan siirtymiä maan pinnassa. Siitä voi nähdä, että suurimmat erot ovat 1,4 metriä pystysuunnassa (tai tarkalleen sanottuna suunnassa, mistä havainnot tehtiin) ja puoli metriä vaakasuunnassa (tai tarkalleen satelliitin lentosuunnassa).

Sentinel-1A on yksi eurooppalaisen Copernicus-ohjelman satelliiteista, joilla pystytään saamaan nopeasti havaintoja eri puolilta maapalloa mm. luonnononnettomuuksien avustustoimia sekä tutkimusta varten. Sentinel-1A käyttää havaintoihin tarkkaa mikroaaltotutkaa, joka pystyy "näkemään" Maan pinnan myös pilvien läpi.

Alla on vielä kuva Coquimbon satamasta, missä tsunami heitti laivoja rantakadulle.

Islannissa voimakas maanjäristysparvi

Ke, 07/01/2015 - 10:52 Jarmo Korteniemi
Kuva: Islannin Ilmatieteen laitos

Islannin rannikolla on käynnissä tiivis maanjäristysparvi, joka alkoi tiistai-iltana kello 8 paikallista aikaa. Järistykset keskittyvät Reykjanesin niemimaan lounaispuolelle. Pääsaareelta on paikalle matkaa noin 20 - 30 km.

Maanjäristyksiä on havaittu jo noin 550 kappaletta . Mukana on 35 - 40 suurehkoa, yli magnitudin 3 järistystä. Suurin yksittäinen sattui keskiviikkona ja oli voimakkuudeltaan M5,0. Reykjanesin alueen järistysaktiivisuus on ollut normaalia suurempi jo toukokuusta asti.

Päivitys torstaina: Järistysparvi jatkuu yhä, mutta hiipuu voimakkaasti. Torstain aikana on sattunut enää 60 järistystä, joista vain kaksi ylitti M3:n. Harmonisesta tärinästä ei ole raportoitu koko aikana. Sellainen kertoisi magman liikkeistä lähellä pintaa ja enteilisi purkausta.

Viranomaiset varoittavat suurten järistysten mahdollisuudesta Lounais-Islannissa. Sellaisen vaikutus ulottuisi Reykjavikiin asti. Viimeiset suuret järistykset sattuivat seudulla 1929 ja 1968. Kumpikin oli magnitudin 6 järistyksiä, mutteivät aiheuttaneet pääkaupungissa suurta vahinkoa. Nykyään asutus on levittäytynyt paljon laajemmalle, joten vastaavan tapahtuman vaikutukset lienisivät vakavammat.

Alueen varoitustaso on nostettu keltaiselle. Itsepintaisesti jatkuva järistysparvi voi merkitä alkavaa purkausta tai muuta merkittävää tuliperäistä toimintaa. Vaikkei purkaus olekaan vielä todennäköinen, viranomaiset ottavat tilanteen vakavasti. Lähinnä lentoliikennettä varten kehitetty vulkaanisen aktiivisuuden varoasteikko on neliportainen: vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Järistysparven keskus oli noin 10 kilometrin syvyydessä. Yllä kuva järistysten syvyydestä. Magnitudit, syvyydet ja ajankohdat voivat tarkentua vielä hieman seismologien perehtyessä järistyksiin - etenkin suurmpiin - erikseen.

Maanjäristysparvi ei välttämättä kerro tulivuorenpurkauksesta, vaikka media sellaista povaakin. Kyse voi olla myös vain mannerlaattojen normaalista erkanemisesta, tai magman satunnaisista liikkeistä syvällä maan sisässä. Alue on osa aktiivista repeämisvyöhykettä. Järistykset ovat alueella yleisiä, mutta näin tiiviit parvet ja suuret järistykset harvinaisia.

Alla viimeisten päivien järistysaktiivisuus koko Islannissa aikajanalla (pystyakseli kertoo järistyksen magnitudin). Mukana on myös lukuisia Holuhraunin purkausalueen hiipumisesta johtuvia järistyksiä. Kartoilla näkyvät tähdet ovat yli magnitudin 3 järistyksiä, ympyrät alle M3:n. Värikoodaus kertoo järistyksen ajankohdasta: punaiset ovat tuoreimpia, siniset vanhimpia.

Tiedetuubi seuraa tilannetta. Raportoimme asiasta tilanteen muuttuessa.

Juttuun tehdyt päivitykset:
1.7.2015 klo 10.50:  Alkuperäinen juttu julkaistu.
1.7.2015 klo 12.00:  Lisätty kuva järistysten syvyyksistä ja otsikkokuva päivitetty.
1.7.2015 klo 14.00: Kuvia ja lukuarvoja päivitetty.
1.7.2015 klo 19.00: Kuvat päivitetty.
1.7.2015 klo 21.30: Lisätty ilmoitus lentoturvallisuuden varotason nostosta.
1.7.2015 klo 22.15: Lisätty tietoa alueen järistyshistoriasta ja kuvat päivitetty.
1.7.2015 klo 23.30: Kuvat päivitetty.
2.7.2015 klo 10.00: Kuvat ja tiedot päivitetty.
2.7.2015 klo 22.45: Kuvat päivitetty.
3.7.2015 klo 01.15: Kuvat ja tiedot päivitetty.
3.7.2015 klo 12.00: Kuvia päivitetty. Jutun päivitys loppuu.

Kuvat: Islannin Ilmatieteen laitos / Jarmo Korteniemi

Kuva: Islannin Ilmatieteen laitos
Kuva: Islannin Ilmatieteen laitos

Kathmandu nytkähti kaksi metriä etelään - Mt Everest liikkui vähemmän

Ti, 04/28/2015 - 04:35 Jarmo Korteniemi
Kuva: DLR / EOC

Nepalin pääkaupungin Kathmandun seutu nytkähti lauantain 25.4. tuhoisassa järistyksessä kaksi metriä etelään.

Kaksi päivää aiemmin 28.4. Cambridgen yliopiston professori James Jackson arvioi siirtymäksi kolme metriä. Kyse oli kuitenkin alustavista, seismisten aaltojen etenemisen perusteella tehdyistä arvioista. Määrä tarkentunee vielä lisää lähiaikoina.

Arvio pätee kaikesta huolimatta vain alueellisessa mittakaavassa. Paikallisesti liike on voinut olla paljon pienempää, tai suurempaa.

Järistyksessä noin 150 x 50 kilometrin levyinen siirrosalue antoi viimein periksi vuosikymmeniä kestäneen paineen alla. Siirroksen päällä oleva kivi käytännössä luiskahti etelään.

Siirros sijaitsee Euraasian ja Intian mannerlaattojen välissä. Intian laatta työntyy geologisessa mittakaavassa huimalla 2-5 sentin vuosivauhdilla pohjoiseen. Törmäys on kestänyt jo 40-50 miljoonaa vuotta, eikä loppua vielä näy. Koko Himalajan vuoristo on syntynyt törmäyksen seurauksena.

Lauantain järistys luultavasti riitti liikuttamaan maanpintaa niin, että kaikkein tarkimmat maailmankartat vaativat nyt hienosäätöä. Muutoin ne eivät enää kuvaa nykyistä pintaa kunnolla.

Entäpä liikkuiko Mount Everest? Kyllä, kolmisen senttimetriä kaakkoon. Kiinan maanmittauhallinnon tekemien mittauten mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana vuori oli liikkunut luoteeseen 4 cm/vuosi ja noussut 3 mm/vuosi.

Alla muutamia videoita järistyksen hetkeltä:

.

Päivitys 30.4.2015: Alkuperäisen jutun lukuja on korjattu alla Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-1A -satelliitin mittauksiin perustuen. Otsikkokuvan värikartta kuvaa korkeusmuutosta eri alueilla, Kathmandu sijaitsee kuvan keskellä. Nurinkurinen mittakaava kuvaa etäisyyttä satelliittiin ja voi siksi vaatia hetken miettimistä: Tummansininen alue nousi (eli siirtyi lähemmäs satelliittia) noin metrin verran, punainen alue taas painui (eli etääntyi satelliittista) saman verran.

Päivitys 16.6.2015Tietoja päivitetty Everestin osalta.

Alkuperäinen uutinen perustuu AFP:n kautta tulleeseen tiedotteeseen. Havainnosta on raportoitu usealla ulkomaisella uutissivustolla, kuten GeologyIn-nettijulkaisussa ja Yahoo Newsissä.

Huom: Jutun alkuperäinen otsikkokuva oli todennäköisesti Filippiineillä vuonna 2002 tapahtuneesta järistyksestä. Kuva välitti Intian televisio väittäen sitä Nepalista olevaksi. Pahoittelemme erhettä.

Sismos Perú – maanjäristystietoa perulaisille

Ke, 12/03/2014 - 14:27 Jari Mäkinen
Laama ja sismos peru

Perun geofysiikan instituutti kertoi maanantaina tiedotteellaan uudesta älypuhelinsovelluksesta, jolla pystyy seuraamaan reaaliajassa lähiseutujen maanjäristyksiä.

Perussa maa järisee käytännössä koko ajan, tilastollisesti päivittäin, joskin suurin osa näistä tärinöistä on sen verran pieniä, että jatkuvaan maanjäristysvaaraan tottuneille perulaisille ne eivät ole mitenkään omituisia. Mutta toisinaan maanjäristykset ovat suurempia – ja joskus ne tapahtuvat merellä, jolloin on aina tsunamivaara. Siksi Perussa on kehitetty hyvä tiedotusjärjestelmä maanjäristyksistä, mihin tämä uusi kännysovellus on erinomainen lisä.

Erityisen kiinnostavaa suomalaisittain tässä sovelluksessa on se, että sen on tehnyt Ossi Väänänen, Otaniemestä vuonna 2004 valmistunut ohjelmistodiplomi-insinööri.

“Eräs inversiomatemaatikkokaverini väitteli Sodankylän geofysiikan observatoriossa parisen vuotta sitten ja kaverin vastaväittäjänä oli tohtori Jorge Chau, silloinen [Perussa sijaitsevan] Jicamarcan radio-observatorion päällikkö”, kertoo Ossi Perusta lähettämässään sähköpostissa.

“No, saunoimme siinä pimeässä syysillassa ja hän kertoi, että maanjäristyksistä reaaliajassa kertova mobiilisofta ja -järjestelmä olisi hyvä olla, ja lupasin tehdä sen huvikseni jos pääsen vastaavasti vierailemaan Perussa radio-observatoriolla. Tein mobiilisoftat ja palvelinsoftat viimeisen parin vuoden aikana.”

Ossin mukaan kyseessä oli ns. pikku homma, eli työmäärä sinällään ei ollut kovin suurin, mutta softat laitettiin vasta nyt levitykseen. Ne ilmestyivät sovelluskauppoihin marraskuun puolivälissä ja niistä tiedotettiin julkisesti nyt toissapäivänä (Android ja iPhone).

Ohjelmistoissa on Perun geofysiikan instituutin maanjäristysdata vuodesta 1964 lähtien ja järistyksiä voi tarkastella esim. kartalla. Ajantasaista tietoa maanjäristyksistä tulee reaaliajassa instituutin mittausjärjestelmästä, joista mobiilisovellukset käyvät hakemassa lähes koko ajan tietoa.

“Ne hyödyntävät alustojensa ns. push-viestikanavaa (iOS-laitteissa Apple Push Notification Service, androidissa Google Cloud Messaging), joka siis on mobiilisoftan kannalta asynkroninen kanava suunnilleen reaaliaikaiseen datan toimittamiseen laitteeseen”, Ossi tarkentaa ja kertoo vaatimattomasti tehneensä kyseisen serveriohjelmiston, joka vastaanottaa instituutin mittausjärjestelmästä tulevia raportteja ja siirtää ne edelleen Applen ja Googlen palveluihin.

Ossi teki siis ohjelmistot harrastuksena, joskin palkkiokseen hän mainitsee sen, että työtä tehdessä hän oppi espanjaa, jonka kirjoittaminen ja puhuminen sujuu häneltä nyt kohtuullisen hyvin. “Se oli hauskaa ja hankkeesta on perulaisille paljon enemmän hyötyä ja iloa kuin itselleni vaivaa.” Päätyönään Ossi on mobiiliohjemistojen tekijänänä IDT Messaging Oy -nimisessä yhtiössä, jonka toimet eivät liity mitenkään maanjäristyksiin. “Tosin työnantajani mielestä tällaiset pro bono -hankkeet ovat hyvä juttu”.

Kuva: Ossi Väänänen Perun geofysiikan instituutin edessä